Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nahkakelta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
977
(ks. t.) ja valkokypsytykseen.
Valko-kypsytystä sanotaan myöskin
alunakypsy-tykseksi, kun siinä kypsytysaineena
käytetään alunaa tai aluminiumsulfaattia ja
keittosuolaa. Aluna-n. ei kestä kastumista, vaan
kovettuu kuivaessaan kuten raaka-n. Siitä syystä
alunakypsytystä käytetäänkin yksinomaan vain
turkistavaroille ja muuten toisiin
kvpsytys-menettelyihin yhdistettynä. Niinpä valmistetaan
m ä n 11 i-n :aa käsittelemällä aluna-n :aa vielä
eräänlaisella rasvakypsyttimellä. G 1 a e é-n.. jota
valmistetaan kilin- ja vuonannahaksista,
kypsytetään alunasta, keittosuolasta, vehnäjauhoista,
munankeltuaisesta ja vedestä seostetulla
puurolla. Dongolakypsytys (vrt. D o n g o 1
a-nahka) on alunakypsytyksen ja parkituksen
yhdistelmä. Nappa-n:aa valmistetaan
glaeé-kypsytetystä n:sta käsittelemällä sitä vielä
bikro-maattiliuoksella ja väripuu- ja parkisuutteella.
Säämisköidessä kypsytetään nahakset
vanuttamalla niitä traanilla voideltuina ja
asettamalla ne sitten ilman hapettavan vaikutuksen
alaisiksi. Rasva hajaantuu hapettuessaan. ja siitä
syntyy vuotakuitujen ympärille sitoutuvia
hapet-tumistuloksia. Säämiskä on pehmeämpää kuin
muut n.-lajit, ja sitä voidaan mielin määrin
pes-täkin sen menettämättä pehmeyttään.
Kypsytystä seuraa n:n jälkikäsittely.
Se on hyvin erilainen eri nahkalajeilla.
Pohja-nahat muokataan tiiviiksi ja sileäpiutaisiksi
kovasti puristavilla mankelikoneilla. Tummiksi
värjäävillä parkiksilla parkitut pohja-n :t usein
valkaistaan. Hyvin usein imeytetään
pohjanallin vielä painoa lisääviä aineita, jotka
suorastaan alentavat n:n arvoa. Päällis- ja hieno n :t
muokataan pehmeiksi, rasvataan enemmän tahi
vähemmän vedenpitäviksi ja usein mustataan tahi
värjätään. Pinta joko silitetään, rypytetään tahi
martioidaan. [J. Valmari ja M. Liimatainen,
»Nahkurin käsikirja".] J. V.
Tehdasmainen nahka- ja nahkatavarateollisuus
(jota Suomessa edustavat etupäässä
jalkineteh-taat) Suomessa on aivan nuori; ensimäinen
nahkatehdas per. 1863 (Veljekset Åström Oulussa)
ja jalkinetehdas 1897 (Korkeakoskelle Orivedellä).
N. on kehittynyt vakavasti ja tasaisesti,
jota-vastoin jalkineteollisuutta ensin haittasi
ulkomainen kilpailu sekä sitten, kun se estettiin v:n
1908 jalkinetullilla, kiivas kilpailu kotimaisten,
tullisuojeluksen turviin perustettujen monien
tehtaitten kesken. V. 1911 Suomessa oli
nahkatehtaita.......39, niissä työntek. 1,316
jalkinetehtaita........H, „ „ 938
kinnas- ja hanåikastehtaita. . . 1, „ 9
karstatehtaita........7, ., „ 37
yhteensä 61. niissä työntek. . 2,300
Nahkatehtaissa valmistettiin nahkaa,
mänttinah-kaa, konehihnoja, ajoneuvoja, salkkuja, loimia,
liimaa y. m. 14.383.800 mk:n arvosta,
jalkine-tehtaissa 630,240 paria jalkineita y. m. 6.102,000
mk:n arvosta, liansikastehtaassa 1,050 tusinaa
hansikkaita 26,800 mk :n arvosta, karstatehtaissa
68.500 paria karstoja sekä 28.000 paria kintaita
59,500 mk:n arvosta. Koko valmistuksen arvo
oli 20,572,100 mk.
Suomen suurimmat nahka- ja
nahkatavarateol-lisuuslaitokset ovat: Veljekset Åström o.-y.
Oulussa (per. 1863, pääoma 4,000,000 mk., alallaan
pohjoismaiden suurin liikeyritys), Suomalainen
978
jalkine- ja nahkateollisuus- o.-y. Korkeakoskella
(nyk. yhtiö per. 1899, pääoma 800.000 mk.),
Munkkisaaren tehtaat — K. H. Renlund & C :o
Helsingissä (1903; valmistaa pohja- y. m. nahkaa,
valjaita, nahkahihnoja y. m.), O.-y. Attila
Tampereella (1908. 400.000 mk.; nahkaa ja jalkineita),
O.-y. kenkätehdas Sampo Tampereella (1911.
500,000 mk.), Nahkatehdas O.-y. Pakkala &
Nikander (1912, 250.000 mk.: entinen Sjöblomin
nahkatehdas Raumalla), Hugo & Hjalmar Åström
Oulussa (1905; jalkineita), Carl Fr. Spennert Hei
singissä (1912; ajokaluja, valjaita,
nahkalaukkuja). O.-y. Åströmin pieksutehdas Oulussa (1909.
50,000 mk.), K. J. Kaurala o.-y. Oulussa (1909.
75,000 mk.: jalkineita), Satakunnan
kenkätehdas Raumalla (1911; 100,000 mk.), Tampereen
kenkätehdas (1901), Hirsilän kenkätehdas
Orivedellä (1911, 70,000 mk.), Hyppösen
kenkätehdas o.-y. Tampereella (1912. ès,000 mk.),
Iisalmen nahkatehdas (1908, 50,000 mk.).
Nahkatehtaitten tarvitsemat raaka-aineet on
suureksi osaksi tuotava ulkomailta; 1911
nahkatehtaissa käytettiin raaka-aineita (vuotia,
parki-tusaineita y. m.) kaikkiaan 8,939.500 mk:n
arvosta, josta kotimaisia raaka-aineita 2.348,200
mk:n arvosta. Nahkatavaratehtaissa käytettiin
jokseenkin yhtä paljon koti- ja ulkomaisia
raaka-aineita ja puolivalmisteita. Nahka- ja
nahkatavaratehtaissa jalostettiin kaikkiaan 12,410,200
mk:n arvosta raaka-aineita ja puolivalmisteita.
— V. 1912 tuotiin ulkomailta valmistamattomia
vuotia 10.425,325 mk:n ja valmistettuja vuotia
ja nahkoja 3,217,503 mk:n arvosta (lisäksi
par-kitusaineita 1.903,326 mk:n arvosta). Mutta
samalla kuitenkin vietiin ulkomaille (etupäässä
Saksaan, vähemmän Venäjälle ja Tanskaan)
valmistamattomia vuotia 8,208,565 mk:n,
valmistettuja vuotia ja nahkoja 4,433,633 rakin arvosta.
Tullikorotus 1908 ei kokonaan lopettanut
jalkineiden tuontia, mutta vähensi sitä tuntuvasti:
1907 tuotiin jalkineita 4,271.269 mk:n. 1912
ainoastaan 2.305,953 mk:n arvosta. Muita
nahka-teoksia tuotiin viimemain. v. 1,297,580 mk:n
arvosta. — Vastaava vienti on aivan vähäpätöinen.
195,394 mk. arvoltaan. — Kaikkien
yllämainittujen tavaralajien tuonti oli 4.408.769 mk. vien
tiä suurempi (vrt. Jalkineteollisuus).
E. E. K.
Nahkakelta ks. Krysaniliini.
Nahkapaperi, väritetty ja puristamalla
pinnaltaan nahan kaltaiseksi tehty kirjopaperilaji.
jota käytetään kirjansitomoissa ja
kartonki-töissä. A. S.
Nahkaplastiikka (ks. Plastiikka),
nahkakansien, pienten korukehyksien 3’. m.
koristaminen nahkanpintaan muovailluilla (plastillisilla)
ja pakotetuilla ornamenteilla ja kuvaesityksillä.
nahkamuovailu. Aineena n. käyttää huolellisesti
valmistettua, tav. ruskeata naudannahkaa, joka
työn kestäessä pidetään kosteana; alustana on
kivi- t. metallilaatta, työaseina: viivoihin ja
pintoihin veitsi ja metalliset muovailupuikot,
pohjaan lyödään (ponssataan) pisteitä tai tähtiä.
Jos korkeampaa reliefiä tahdotaan, on nahkaa
nurjalta puolen pullistettava ja täytettävä esim.
sahajauho-liimaseoksella. Väreillä ja kullalla käy
n:n vaikutusta melkoisesti lisääminen. N. s.
nahkatapeteista ks. t. Renesanssin aikana
varsin yleinen nahan taiteellinen käsittely joutuu
Nahkakelta—Nahkaplastiikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
