Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naiivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Naiivi—Nain Singh
982
min idänpuolisissa maissa (Intiassa y. m.)
maaherran eli kuvernöörin arvonimi, vrt. N a b o b.
K. T-t.
Naiivi (ransk. naif, < lat. natVvus =
synnynnäinen), luontea, kaunistelematon,
teeskentelemätön, yksinkertainen, avomielinen, lapsellisen
suora; lyhytjärkinen.
Naima-ikä. Voimassa olevan lainsäädännön
mukaan (Naimisk. 1 luv. 6 §, sellaisena kuin se
on asetuksessa 16 p:ltä jouluk. 11)11) avioliittoon
ei saa mennä mies ennenkuin ou 21, eikä nainen
ennenkuin on 17 vuotta täyttänyt, jollei keisari
ja suuriruhtinas katso kohtuulliseksi antaa
siihen lupaa. Rahvaaseen kuuluva nuorukainen,
jcka omistaa tilan tahi hallitsee torppaa taikka
ou vakinaisessa vuosipalveluksessa tai harjoittaa
jotakin ammattia, saa kuitenkin 18 ikävuotta
täytettyään mennä avioliittoon. — Saksan uusi
siviililakikirja vaalii naimisiin menemistä varten
mieheltä 21 ja naiselta 16 vuoden iän. Ranskan
..Code eivil" sallii miehen 18 ja naisen 15 vuotta
täytettyään mennä avioliittoon. Englannissa taas
miehen tulee päästäkseen naimisiin olla 14 ja
naisen 12 vuotta. Kuitenkin on näin nuorien
henkilöiden välinen avioliitto epätäydellinen.
A. Cli.
Naimalupaus 1. aviolupaus Suomen lain
mukaan ei ole sitova. Mutta jos mies makaa
naisen naimalupauksin on hän velvollinen naisen
vaatimuksesta ottamaan tämän aviovaimokseen.
ks. A v i o 1 i i 11 o. A. Cli.
Naimaosa ks. Aviovarallisuusoikeus.
Naimatoimisto välittää ammattimaisesti
avioliittoon menemistä viemällä halukkaat yhteen
tutustuakseen toisiinsa. Kulttuurimaissa on n:ita
paljonkin, mutta meidän maassamme eivät ne ole
menestyneet. A. Ch.
Naimattomuus ks. Selibaatti.
Naimiskaari, 1734 v:n lain ensimäinen
pääosa. Se jakaantuu 17 eri lukuun ja sisältää
määräyksiä avioliiton solmimisesta ja purkamisesta
sekä aviopuolisoiden varallisuussuhteista. N:ta
on vuosien kuluessa tärkeissä kohdin muutettu.
Niinpä on sen 8-11 luvut kumottu 15 p. huhtik.
1889 aviopuolisoiden omaisuus- ja velkasuhteista
annetulla lailla. A. Ch.
Nain, kaupunki Galileassa, jonka portilla
Jeesus herätti lesken pojan (Luuk. 7„ ja seur.). Sen
niminen kylä, jonka viheliäisten savimajojen
keskelle fransiskaanit ovat rakentaneet kirkon, on
vieläkin olemassa Nebi Dahi nimisen vuoren
pohjoisen rinteen juurella vastapäätä Taabor-vuorta.
Ar. II.
Nainen. N:n asema on eri aikoina ja eri
kansoissa suuresti vaihdellut. Villikansoilla n. on
kokonaan miehen vallassa, joka pitää häntä
orjanaan ja rasittaa häntä kovalla työllä;
itämaisilla kansoilla n. on ennen kaikkea miehelle
huvituksen hankkija. Erään kansatieteellisen teorian
mukaan n. kuitenkin on eräällä alkuperäisellä
yhteiskunta-asteella ollut, vallitsevassa asemassa
(vrt. Matriarkaatti). Myöskin vanhan ajan
sivistyneimmissä kansoissa n. oli aivan
ala-arvoisessa, melkeinpä ihan oikeudettomassa tilassa.
Itämailla on monivaimoisuus ollut vanhastaan
vallalla, mikäli miehen varallisuus on sen tehnyt
mahdolliseksi. Vanhassa Egyptissä oli kuitenkin
yksiavioisuus voimassa, ja n. näyttää siellä
muutenkin nauttineen suurempaa arvoa ja vapautta
kuin Aasian kansoissa. Muinais-Kreikassa,
varsinkin Ateenassa, n. pysyi aina vajavaltaisena,
isästään, miehestään, veljestään, vieläpä
pojas-taankin riippuvaisena; aikaisemmin n:ten
täytyi pysytellä erityisessä naisten asunnossa ja
käyttää ulkona ollessaan huntua; kun he eivät
saaneet minkäänlaista sivistystä, oli seurauksena,
että miehet hakivat n. s. hetairain (ks. H
e-t a i r a) seuraa. Spartassa myönnettiin mille
kuitenkin enemmän vapautta. Roomassa n. nautti
alunpitäen laajempaa vapautta ja suurempaa
arvoa kuin Kreikassa, mutta alkuansa Roomankin
n. oli oikeudellisessa suhteessa ihan
vajavaltai-nen; keisarien aikana hän sai laajan
käyttöval-lan omaisuutensa suhteen ja muutenkin
suurempia vapauksia. Kristinusko, jonka nopea
leviäminen Rooman valtakunnassa varmaan suureksi
osaksi oli seurauksena siitä, että se sai
innokkaita ja uskollisia kannattajia juuri n :ten
keskuudesta, paransi jossakin määrin n:n asemaa
esim. vaikuttamalla moniavioisuuden ja vaimon
mielivaltaisen hylkäämisen poistamiseksi.
Germaanilaiset kansat pitivät n :ta monessa
suhteessa suuremmassa arvossa; Ruotsissa hänellä
oli perintöoikeus ja osuus pesään, samalla kuin
hän nautti erikoista lainsuojelusta (naisrauha).
Mutta se seikka, että germaanit pitivät maata
suvun omaisuutena — mistä syystä tyttäret
saattoivat periä vain irtainta omaisuutta — ja
lää-nityslaitos, joka vaati persoonallista
sotapalvelusta, saattoivat kuitenkin n:n keskiajalla
syrjäytettyyn asemaan, sitä enemmän kuin
kirkkokin askeettisille käsityksineen piti n :ta
alempiarvoisena olentona, „synnin edustajana" ja
roomalainen oikeus taas pysyväisesti vajavaltaisena.
Myöhemmin kuitenkin maaomaisuus ja myöskin
läänit saattoivat mennä perinnöksi naisillekin,
kun miespuolista perillistä ei ollut olemassa.
Keskiajan ritarisuus uaispalveluksiueen kohotti kyllä
ainakin aatelisnaisten asemaa, mutta n:n-ihailu
turmeltui pian kevytmieliseksi lemmenleikiksi.
Myöskin renesanssille oli ominaista suuri
n:n-ihailu ja harrastus saattaa n :kiu osalliseksi
korkeammasta sivistyksestä. Mutta pääasiassa ei
re-nesanssi, yhtä vähän kuin
uskonpuhdistusliike-kään, saanut aikaan mitään muutosta n:n
asemassa, ja 18:nnella vuosis. se oli jotenkin
samankaltainen kaikkialla Euroopassa, s. o., n. oli
mieheen nähden alistetussa ja syrjäytetyssä
asemassa. Oikeudellisessa suhteessa n., sekä
naimisissa oleva että naimaton, oli va javaltainen:
vaimo osittain vielä miehen kuritusvallan
alainen, tytär riippuvainen isänsä tahdosta
avioliittoon nähden; sisarella vähempi perintöoikeus
kuin veljellä. Lisäksi n:t olivat melkein
kokonaan suljetut pois elinkeinoelämän ja julkisen
toiminnan aloilta, lukuunottamatta eräitä
poikkeuksia, m. m. sitä että n :illa eräissä maissa oli
kruununperimysoikeus. Vasta 18:nnen vuosis.
loppupuolella Pohjois-Ameriikan vapaussodan ja
Ranskan vallankumouksen mukana alkoi
varsinainen liike n;n aseman kohottamiseksi, ks.
Naisasia. J. F.
Nain Singh (k. 1882), ansiokas
tutkimusmatkailija, pundiitti (s. o. Intian keisarikunnan
yli-esikunnan toimesta eurooppalaisilta suljetun
Tiibetin tieteellistä tutkimista varten vasituisesti
kasvatettu hindulainen), matkusti 1856
Kashmirissa ja Ladakissa, tutki 1865 Brahmaputran ylä-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
