Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naisemansipatsioni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
985
ten liitto) edistää yhteistyötä n.-yhdistysten
kesken eri maissa. Alusta asti on valtiollisten
oikeuksien saavuttamista pidetty tärkeänä. V. 1866
jätti John Stuart Mill ensimäisen naisten
valtiollista äänioikeutta koskevan anomuksen
Englannin parlamentille. Siitä asti on työ tämän asian
hyväksi keskeymättä jatkunut ja v. 1902
perustettiin ,,The international woman suffrage
al-liance" (Kansainvälinen naisten äänioikeus
liitto). Molempiin kansainvälisiin järjestöihin on
liittynyt kolmattakymmentä maata. Järjestöt
pitävät tuontuostakin yleisiä kongresseja.
Englannin Man-saarella naiset saivat äänioikeuden
1880, Ameriikan Yhdysvaltain valtiot Wyoming
(1890), Colorado, Idaho, Utah (1893-96),
Washington D. C. (1910), California, Kansas,
Michigan, Oregon, Arizona (1911-12) ovat myöntäneet
naisille täydelliset valtiolliset oikeudet, samoin
Suomi (1906). Austraaliassa on naisilla
Uuden-Seelannin valtiossa (v:sta 1893),
Etelä-Austraa-lian, Länsi-Austraalian, Uuden Etelä-Walesin,
Viktorian, Tasmanian ja Queenslandin valtioissa
(vv:sta 1895-1908) joko täydelliset valtiolliset
oikeudet omaan valtioonsa nähden tahi
ainoastaan äänioikeus tahi äänioikeus
liittoparlament-tiin. Norjan naisilla on (v:sta 1907)
valtiollinen äänioikeus ja vaalikelpoisuus samoilla
perusteilla kuin heillä on kunnalliset oikeutensa.
Useissa maissa on veroamaksavilla naisilla
kunnallinen äänioikeus, muutamissa, kuten
Englannissa ja Skandinaaviassa, myöskin kunnallinen
vaalikelpoisuus. Naiskasvatusta ja
ammattitaitoa on kaikissa maissa parannettu; naisten
oikeutta tehdä työtä eri aloilla on laajennettu
paitsi missä heidän työnteko-oikeuttansa
rajoitetaan n. s. suojeluslainsäädännön kautta;
naimaton nainen on täysivaltainen lain edessä, ja
naidulle naiselle on myönnetty useita oikeuksia.
N. alkoi puhtaasti humanistisista syistä
perustuen yhä enemmän selvinneeseen käsitykseen
ihmisoikeuksista. Siksi liittyi siihen aikaisin
paremman naiskasvatuksen, naidun naisen
aseman parantamisen ja siveellisten käsitteiden
kohottamisen vaatimus. Mutta kuta enemmän
taloudelliset olot muuttuivat, sitä enemmän
huomiota täytyi kiinnittää kysymyksen
taloudelliseen puoleen eli niihin keinoihin, joilla
leivättömäksi jääneet naiset voisivat elättää itseään sen
jälkeen kuin koneet ja tehtaat anastivat heidän
entisen työnsä kodeissa. Tämä kysymys tuli
polttavaksi senkin tähden, että naimattomien
naisten lukumäärä sotien kautta y. m. syistä on
lisääntynyt niin, että se muutamissa maissa on
melkoista suurempi kuin miesten.
Yleensä on työ naisen aseman parantamiseksi
käynyt tasaisesti, käsi kädessä valistustyön
kanssa. Naiselle on vaadittu oikeuksia, ei
ainoastaan siksi, että hän on oikeutettu niitä
saamaan, vaan myös siksi että hän
kehittyneempänä ja paremmilla tiedoilla varustettuna voisi
paremmin täyttää velvollisuutensa kodissa ja sen
ulkopuolella. Uudistuksia on tahdottu
aikaansaada rauhallisen kehityksen tietä. Vista 1905
alkaen on kuitenkin Englannissa esiintynyt n. s.
suffragettiliike. joka on tullut alkuperäisen
n.-harrastuksen irvikuvaksi sen kautta, että
lainvastaisiakin keinoja on käytetty päämäärän
saavuttamiseksi. — [E. Cady Stanton, S. B. Anthony.
M. J. Gage, I. H Harper, ,,History of woman
986
suffrage" MV (1883-1900); Th. Stanton, „The
woman question in Europe" (1884); H. Lange
und G. Bäumer, ..Handbuch der Frauenbewegung"
(1901-06); H. Blackburn, „Woman’s suffrage in
Great Britain" (1902); Aleksandra Gripenberg,
„Naisasian kehitys eri maissa" I-IV (1905-09);
„Deutscher Frauenkongress 1912".] A. G.
Naisemansipatsioni, naisten vapauttaminen,
ks. Emansipatsioni ja Naisasia.
Naisen asema, siviilioikeudellinen, ks.
Aviovarallisuusoikeus, Edusmies.
Naisenryöstö. Useilla etupäässä
ei-eurooppa-laisilla kansoilla on tapana, että miehet
hankkivat vaimoja itselleen ryöstämällä naisia
vierailta heimoilta. Aikaisemmin tämä tapa näkyy
olleen vielä yleisempi. Määrätyllä
yhteiskunnallisella kehitysasteella n. luultavasti on ollut
tavallisin avioliiton solmimisen muoto. Se johtuu
nähtävästi siitä, että on vierottu
veriheimolais-ten keskinäisiä naimisliittoja ja siitä, että on
ollut vaikea rauhallista tietä hankkia vaimoja
tarvitsematta antaa naisten vanhemmille
korvausta. vrt. H ä ä m e n o t. Nm (n. s.
enlevee-rauksen) rankaisemisesta on säännöksiä
rikoslakimme 25:nnen luvun 7:nnessä ja 8:nnessa
pykälässä. [Westermarck, „Det menskliga
äkten-skapets historia".] J. F.
Naiskuoro, laulukunta, johon kuuluu
ainoastaan nais- (tahi poika-) ääniä. N.-sävellykset
ovat tav. 3-äänisiä (2 sopraanoa ja altto),
jolloin soinnin heleyteen liittyy sävellystyylin
kuu-lakkuus. Nykyään on 4-ääninenkin tyyli
päässyt enempään käytäntöön. N.-kirjallisuus on
yleensä vastaavaa mieskuorokirjallisuutta
vähäisempi ja vähäarvoisempi, johtuen siitä, ettei
naisäänten kesken ole riittävää vastakohtaisuutta.
Mutta suuremmissa teoksissa on n.-osilla
huomattava taiteellinen merkitys
erikoisvaikutuk-sena seka- ja miesäänisten osien ohella.
N.-säveltäjinä ovat mainittavat Schumann, Brahms ja
Mendelssohn. I. K.
Naiskysymys ks. Naisasia.
Naislääkäri. Oikeus harjoittaa lääkärintointa
myönnettiin naiselle ensimäiseksi Ameriikan
Yhdysvalloissa. Elizabeth Blackwell sai näet
monet vaikeudet voitettuaan 1847 luvan
kirjoittautua lääketieteen ylioppilaaksi Geneva Medical
Collegeen N. Y. ja otettiin sittemmin 1859
ensi-mäisenä naislääkärinä Yhdysvaltojen
lääkärien-luetteloon. Toinen maa järjestyksessä, jossa
naiselle myönnettiin oikeus harjoittaa
lääkärintointa, oli Englanti, jossa ensimäinen nainen
sai tämän oikeuden 1865. Erityisen säädännön
kautta (1876) myönnettiin sittemmin Englannissa
naiselle yleensä, sukupuoleensa katsomatta, oikeus
antautua lääkärin uralle. Viime vuosisadan
loppupuolella on sitten useassa maassa naiselle —
joillakin supistuksilla — myönnetty oikeus toimia
käytännöllisenä lääkärinä. Vista 1897 lähtien on
Suomessa naiselle myönnetty oikeus harjoittaa
lääkärintointa. Keis. julistus tammikuun 26 piitä 1897
antaa näet senaatille vallan erikoisissa
tapauksissa pyynnöstä ja harkinnan mukaan myöntää
naislääkärille oikeuden sukupuoleensa katsomatta
hakea sekä taitavuutensa ja ansionsa mukaisesti
tulla nimitetyksi lääkärinvirkoihin. Toistaiseksi
on tässä suhteessa kuitenkin noudatettu sellaista
supistusta, ettei naislääkärille ole suotu oikeutta
tulla nimitetyksi sellaisiin lääkärintoimiin, joissa
Naisemansipatsioni—Naislääkäri
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
