- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
987-988

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naisemansipatsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

987

Naisrauha—Naissivistys

988

oikeuslääketieteellinen toiminta tulee
kysymykseen. Tätä nykyä toimii Suomessa noin
puoli-toistakymmentä naislääkäriä. il. O-B.

Naisrauha, erityinen rauha, jolla nainen
muinaisruotsalaisessa yhteiskunnassa oli suojattu.
N. oli yksi Birger Jaarlin neljästä rauhanlaista.
ks. Edsöre. A. Cli.

Naissaari (vir. Naissaar, ruots. Nargö, saks.
ja ven. Nargen), saari Suomenlahden eteläosassa
Tallinnan sataman suulla, n. 2 penink.
Tallinnasta; n. 10 km pitkä, 6 km leveä,
enimmäkseen sankan havumetsän peitossa. 354 as. (1911),
ruotsalaisia, omien muistotarujensa mukaan Eerik
Emundinpojan viikinkiretkien aikana tänne
muuttaneita. Pääelinkeinot kalastus ja luotsaus.
Säännöllinen höyrypursiyhteys Tallinnaan. —
Majakka. -— Koska N. tulee liitettäväksi n. s.
Pietari Suuren linnoitusvyöhykkeeseen, ovat sen
asukkaat 1913 saaneet määräyksen muuttaa
saareltaan pois. Ainakin osa on päättänyt siirtyä
Suomeen Uudellemaalle. E. E. K.

Naissivistys Suomessa. Verraten aikaisin
on Suomessa kiinnitetty huomiota
naissivistyk-sen kohottamiseen. Jo 17S6 keisarinna
Katariina If:n aikana perustettiin ensimäinen
korkeampi tyttökoulu Viipuriin, joka silloin kuului
Venäjälle. Koulu oli saksankielinen ja
kaksiluokkainen; 1805 se laajennettiin, niin että
kurssi oli viisivuotinen. Vähitellen syntyi tähän
osaan maatamme muitakin samanlaisia kouluja,
mutta muualla Suomessa tyttökoulut olivat
yksityisten toimeenpanemia. V. 1835 avasi Odert
Gripenberg, joka jonkun aikaa oli oleskellut
Pestalozzis oppilaitoksessa, Helsingissä
kaksiluokkaisen tyttökoulun, jota pidettiin suuressa
arvossa. V. 1843 julkaistiin asetus valtion
alkeiskoulujen uudestaan järjestämisestä, jonka
johdosta 1844 avattiin kaksiluokkaisia tyttökouluja
Helsingissä ja Turussa. Vähitellen ne
laajennettiin kolmiluokkaisiksi ja myöskin
maaseutukau-punkeihin perustettiin yksi-, kaksi- ja
kolmi-luokkaisia tyttökouluja. Yksityisistä kouluista oli
Elisabeth Blomqvistin koulu (per. 1850)
tunnetuin. Nämä, samoinkuin Itä-Suomen koulut,
olivat kaikki ruotsinkielisiä, sittenkuin
viimemainittujen opetuskieli oli muutettu ruotsiksi. V. 1864
perustettiin ensimäinen suomenkielinen
tyttökoulu Helsinkiin. Uuden koulujärjestyksen (v:lta
1872) mukaan valtion tuli perustaa
neliluokkai-sia tyttökouluja maaseutukaupunkeihin ja seit
senluokkainen koulu Helsinkiin. V. 1885
julkaistiin asetus tyttökoulujen järjestämisestä, joka
vieläkin on voimassa ja jonka mukaan valtion
tyttökoulut ovat viisiluokkaisia, paitsi Helsingin
koulut, joissa tulee sitäpaitsi olla kaksi
valmistavaa luokkaa. Lukuvuonna 1911-12 oli valtion
tyttökouluja suomenkielisiä 11, ruotsinkielisiä 4.
joissa yhteensä 3,467 oppilasta ja 188
opettajatarta (61 miesopettajaa). Yksityisiä, valtionapua
nauttivia tyttökouluja oli suom. 5 ja ruots. 5,
oppilaita yhteensä 1,754, opettajattaria 127
(miesopettajia 54). Vuosien kuluessa on syntynyt
jatko-opistoja ja jatkoluokkia, aikaisemmin
opettajatar-, sitten myös ylioppilastutkintoon
valmistamista varten. Valtion jatko-opistoja ja
-luok-kia oli suom. 2, ruots. 1, oppilaita 276,
opettajattaria 27 (miesopettajia 28). Yksityisiä,
valtionapua nauttivia jatko-opistoja ja -luokkia oli
suom. 6, ruots. 6, naisoppilaita 329 (miesoppi-

laita 100), opettajattaria 53 (miesopettajia 83).
1880-luvulla yhtyi järjestyneeseen
naisasialiikkeeseen myöskin voimakas vaatimus
oppilaitoksien perustamisesta, jotka valmistaisivat tyttöjä
ylioppilastutkintoa varten. Sen vaikutuksesta
perustettiin yhteiskouluja. Ensimäinen
ruotsinkielinen avattiin 1883, suomenkielinen 1886,
molemmat Helsingissä. Myöhemmin ruvettiin myös
ottamaan tyttöjä valtion alkeiskouluihin. Naisia
on nyttemmin opettajattarina kaikissa
tämänlaatuisissa kouluissa. Valtion lyseoissa (suom. 19 ja
ruots. 7) toimi mainittuna lukuvuonna yhteensä 50
opettajatarta (387 miesopettajaa), kuntien
perustamissa lyseoissa (suom. 7 ja ruots. 4) oli
tyttöoppilaita 1,055 (poikaoppilaita 1,051) ja
opettajattaria 63 (miesopettajia 86). Yksityisissä
lyseoissa (suom. 22 ja ruots. 9) oli tyttöoppilaita
4,274 (poikia 2,981) ja opettajattaria 262
(miesopettajia 264). Valtion alkeiskouluissa (suom.
3 ja ruots. 4) oli tyttöoppilaita 451 (poikia 406)
ja opettajattaria 30 (miesopettajia 55).
yksityisissä alkeiskouluissa (suom. 18, ruots. 3)
tyttöoppilaita 1,157 (poikia 919) ja opettajattaria 102
(miesopettajia 71). Kuntien ja yksityisten
perustamat yhteiskoulut nauttivat valtionapua.
Vuosimaksu valtion tyttö- ja poikakouluissa on 40 mk.

Aikaisemmin naiset saivat ainoastaan
eri-vapautuksen perusteella suorittaa
ylioppilastutkinnon, mutta 1901 Suomen nainen sai oikeuden
samoilla ehdoilla kuin mies päästä yliopistoon,
harjoittaa siellä opintoja ja suorittaa tutkintoja.
Kevätlukukautena 1913 oli 773 naista yliopiston
matrikkelissa. Naiset ovat suorittaneet fil. lis.-.
fil. kand.-, kasvatusopin-, lääket. lis.-,
opettaja-kand.-, oikeus-, ylemmän ja alemman hallinto-,
kameraali- ja hammaslääkäritutkintoja. Yksi
nainen on dosenttina yliopistossa.

Sittenkuin Uno Cygnæus 1863 perustetun
ensimäisen opettaja- ja opettajatarseminaarin kautta
loi maamme kansakoulujärjestelmän, on
kansakoulujen lukumäärä yhä lisääntynyt, niin että
nykyään ei ole yhtäkään kuntaa, jossa ei ole
ylempää kansakoulua. Kun valtio ja kunta ylläpitää
koulun, on opetus melkein maksutonta.
Lukuunottamatta käsityönopetusta, on tyttö- ja
poika-koulujen ohjelma sama; maalaiskouluissa ja
kaupunkien alemmissa kansakouluissa on
yhteisopetus yleinen. Tilastollisten tietojen mukaan oli
lukuvuonna 1911-12 kaupunkien kansakouluissa
tyttöoppilaita 18,861 (poikia 1S.998),
maalaiskouluissa 67,803 (72.600). Evank.-lut.
seurakuntain kiertokouluissa tyttöjä 96,556 (95.368
poikaa), kreik.-katol. kiertokouluissa tyttöjä 1,357
(1.309 poikaa), kaupunkien kansakoulujen
jatko-kouluissa 643 tyttöoppilasta (160 poikaa). —
Kansanopistoissa, joita 1911-12 maassamme oli
27 suom. ja 14 ruots., oli yhteensä 888
naisoppilasta (610 miesoppilasta). Seminaareissa (8) oli
sam. v. 581 naisoppilasta (515 miesoppilasta),
harjoituskouluissa 805 tyttöä (736 poikaa).
Kier-tokouluseminaareissa (6) oli 189 naisoppilasta
(30 miesoppilasta). — Viimeisten
vuosikymmenien kuluessa on syntynyt useita kouluja, joissa
naiset saavat oppia kodissa tarvittavia töitä ja
valmistautua eri ammatteja varten. Näistä
kouluista mainittakoon varsinaiset emäntäkoulut
maalla (6), joissa on oppilaita 116, Helsingin
kasvatusopillinen keittokoulu, Tampereen
talouskoulu, Helsingin kasvatusopillinen käsityökoulu,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0518.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free