- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
989-990

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naistaudit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

989

Naistaudit

990

Tyttöjen ammattikoulu Helsingissä, kaupunkien
ilta- ja telitaalaiskoulut, teollisuuskoulut y. m.
Teknillinen korkeakoulu Helsingissä vastaanottaa
myös naisoppilaita. — [,,Kalenteri Suomen
naisten työstä" (1894); Gripenberg, ,,Naisasian
kehitys eri maissa" IV (1909) ; ,,Suomen
kansanopetuksen tilasto 1911-12; ..Tilastollinen
katsaus Suomen oppikoulujen tilaan ja toimintaan
1911-12); „Kansanvalistusseuran tietokalenteri"
(1913).] A. G.

Naisten yliopi st o-o p i n n o t.
Naisliikkeen mukana esiintyi vaatimus, että naisille oli
myönnettävä oikeus ja hankittava tilaisuus
harjoittaa tieteellisiä opintoja. Aikaisimmin ja
laajimmassa mitassa tämä vaatimus on toteutettu
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa, missä
ensimäinen yliopisto avasi ovensa naisille jo 1837
ja missä he nyt pääsevät useimpiin
korkeakouluihin; on myöskin perustettu erityisiä naisten
korkeakouluja, jotka kuitenkin melkein kaikki
antavat oppilailleen vain korkeampaa yleissivistystä.
Euroopassa on tällä alalla ollut tienraivaajana
Sveitsi, missä Zürichin yliopisto v:sta 1867
on ottanut vastaan naisiakin. Englannissa
on naisylioppilaita ollut v:sta 1869, ensin
Cambridgen ja vähää myöhemmin Oxfordin
yliopistossa, joissa molemmissa on syntynyt erityisiä
naisten college-opistoja. He saavat näissä
yliopistoissa suorittaa kaikki korkeammat
loppututkinnot, mutta eivät voi saada oppiarvoja;
nämäkin annetaan heille Lontoon ja Dublinin y. m.
yliopistoissa. Lääketieteellinen naisten
korkeakoulu on Lontoossa, Dublinissä ja Edinburgh’ssä.
Ranskassa avasi naisille tilaisuuden
opintojen (aluksi vain lääketieteellisten)
harjoittamiseen Pariisin yliopisto 1868.
Edellämainittujen maiden esimerkkiä seurasivat Suomi 1870,
Ruotsi 1870, Tanska 1875, Italia 1876,
Belgia 1880, Norja 1884, Espanja ja
Ro-mania 1888, Kreikka 1890. Venäjällä
oli 1872-86 Pietarissa naisten lääketieteelliset
kurssit, ja 1897 perustettiin Pietariin naisten
lääketieteellinen korkeakoulu. Muutamien
yliopistojen yhteydessä on erityiset naisten
korkeakoulukurssit yleissivistystä ja naispuolisten
lu-kionopettajain valmistamista varten. Viimeksi
ovat yliopistojen ovet avautuneet naisille
Saksassa, Itävallassa ja Unkarissa.
Saksassa tämä tapahtui ensi kerran 1891, jolloin
naiset saivat luvan harjoittaa opintoja Heidelbergin
yliopiston matemaattis luonnontieteellisessä
tiedekunnassa, Itävallassa 1897, jolloin
maturiteetti-tutkinnon suorittaneet naiset laskettiin
filosofisiin tiedekuntiin, ja Unkarissa 1895.

Naistaudit, naiselle — miehen anatomisena
ja fysiologisena vastakohtana — omituiset taudit.
Siitinelimet kun ennen kaikkea antavat naisen
elimistölle sen erikoisluonteen, ymmärrämme
n :11a tavallisesti naisen siitinelinten,
ulkosynnyttimien, emättimen, emän, munatorvien,
munasarjojen ja lisäkkeiden (adnexa) tauteja.

Erikseen esitetään asianomaisissa kohdissa
raskauden, synnytyksen ja lapsivuoteen häiriöt,
jotka kuuluvat obstetriikan eli lapsenpäästöopin
alaan. Jäljelle jäävät varsinaiset n. sanan
ahtaammassa merkityksessä. Näitä ovat
synnynnäiset epäsääntöisyydet, tulehdukset, asennon
vaihdokset ja laskeumat, kuukautisten häiriöt ja
erilaiset kasvannaiset. Epäsääntöisyydet johtuvat

kehityksen keskeytyksestä tahi muista kehityksen
häiriöistä. Enimmän haittaa ne tuottavat siinä
tapauksessa, että suurempi tahi pienempi osa
synnyttimiä jää tykkänään kehittymättä, niin
että ne näennäisesti kokonaan puuttuvat.
Tulehdus voi aikaansaada joko vain katarrin nimellä
tunnetuita lievempiä muutoksia limakalvoissa —
kuten erittäin yleisen emäkatarrin — tahi johtaa
ankarampiin terveyden häiriöihin.
Pahimmanlaatuiset ovat märkimisiin synnyttimissä tahi
sen ympäristössä vievät tulehdukset. Emä voi
tavallisesta, jonkun verran eteenpäin taipuneesta
asennostaan taipua eri suuntiin, useimmiten
taaksepäin, tahi se voi laskeutua alas, jopa
siihen määrään, että joutuu emättimen ohessa
osittain tahi kokonaan ulkosynnyttimien
ulkopuolelle. Kuukautisten häiriöt — poisjääminen,
liika runsaus, liialliset kivut, ovat useimmiten
toisarvoisia oireita, toisinaan kuitenkin esiintyen
itsenäisinä, ainakin näennäisesti, kun mitään
aikaansaavaa syytä ei löydetä. Verenvuodot
kuukautisten väliajoilla ja etenkin vaihtovuosien
jälkeen ovat useasti vakavammanlaatuisia
oireita. Kasvannaisista ansaitsevat ennen muita
mainitsemista emän n. s. lihaskasvit (myomit)
ja syöpä, munasarjojen lokero- (cysta-J y. m.
kasvannaiset. Naisten rintojen taudit kuuluvat
naistautien ja varsinaisen kirurgian raja-aloihin.

Naistauteihin sanan laajemmassa
merkityksessä voimme vielä lukea joukon etäisissäkin
elimissä esiintyviä sairaloisia ilmiöitä, jotka ovat
synnyttimien tilasta riippuvia. Synnytyselimet
ovat runsaalla hermostolla varustetut, ja niiden
tila voi liermoheijastusten kautta (reflektori
sesti) vaikuttaa esim. suoliston ja sydämen
toimintaan, aivoihin (ja siten sieluelämään) v. m.
Onhan tunnettua, miten jo kuukautisten
lähestyminen vaikuttaa herkkään hermostoon, kuinka
mieliala voi muuttua, koko olemus käydä
ärtyisäksi. Ja kukapa ei olisi kuullut vaihtovuosien
vaivoista, veren „syöksymisestä päähän" ja
sanomattomista sieluntuskan kohtauksista. Tosin
kyllä nämä häiriöt johtuvat munasarjojen
toiminnan luonnollisesta keskeytymisestä, mutta
ankarien häiriöiden alaiseksi joutuu vain jo
ennestään vioittunut hermosto. Aikaisemmista
arveluista, että synnyttimien taudit sinänsä voivat
aiheuttaa vaikeita hermoston tauteja, on näet
uudempien tutkimusten nojalla luovuttu. Se
vilkas vuorovaikutus, mikä vallitsee naisen
hermoston ja sen välityksellä muiden elimien sekä
synnyttimien välillä, voi ainoastaan sairaan
hermoston pohjalla kiihtyä sairaloiseksi.

Naisen synnyttimien täyden kehityksen ja
toiminnan ajalta ovat useimmiten lähtöisin syyt
mainittuihin lukuisiin tauteihin.
Sukupuoliyhteys, synnytykset j. n. e., vaikka itsessään
fysiologisia ja vaarattomia tapahtumia, valmistavat
ikäänkuin maaperän tahi helpottavat pääsyn
taudin. iduille puhumatta siitä, että veneeriset taudit
tarttuvat melkein yksinomaan parittelun kautta.
Näistä on ,,tippurilla" (gonorrhoealla) mitä
tärkein sija naistautien syiden joukossa. Useammin
kuin yleensä osataan aavistaakkaan, se on
vaikeiden tulehdusten aiheuttajana synnyttimissä ja
niiden ympäristöissä. Toisinaan voi
sukupuoliyhteys sinänsäkin olla vahingoksi. Ennenaikainen
ja liiallinen yhteys esim. voi kylläkin tuntuvasti
järkyttää hermoston tasapainoa. Terveysopin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0519.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free