- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
993-994

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naivi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

993

mukaan n. voi tehdä tytön perinnöttömäksi, jos
tämä menee miehelään vastoin hänen tahtoaan.
Sama käsitys tavataan muuallakin, esim.
sukulaiskansoissamme, sikäli kuin siellä voi tytön
perimisestä puhua. Mainittuun 1734 v:n lain
säännökseen teki 31 p. lokak. 18G4 annettu asetus
sellaisen muutoksen, että tyttö täytettyänsä 21 v.
saa keltään kysymättä solmita avioliiton. Mitä on
sanottu tytöistä, ei sovellu leskeen, jolla jo 1734
v:n lain mukaan oli täysi vapaus ominpäinsä
mennä uusiin naimisiin. — Itseoikeutettu n. on
tytön isä, jonka neuvonantajana lain ja myös
kansan käsityksen mukaan on äiti. Isän kuoltua
jää ratkaisuvalta äidille. Meillä on
huomattavissa kansallisen käsityksen mukaan varsin
merkittävä valta-asema isän jälkeen tytön
vanhimmalla veljellä. N.-valta laillista tietä siirtyy
vanhempien kuoltua, elleivät nämä ole toisin
määränneet, täysi veljelle ja, ellei tätä ole,
velipuolelle samaa isää, ja sitten velipuolelle samaa äitiä
sekä järjestyksessään lähimmille sukulaisille,
ensiksi isän sukulinjalla. Kuvastuupa meillä vielä
nähtävästi muutamissa kansantavoissa jälkiä
sukulaistenkin naittajaoikeudesta. jollaisia on
myöskin itäisten heimokansojemme häätavoissa
huomattavissa (ks. II ä ä m e n o t). J. L-n. <£ A. Cli.

Naivi ks. Naiivi.

Naja ks. Silmälasikäärme.

Najac [naza’k], Émile de (1828-89), kreivi,
ransk. näytelmänkirjoittaja, tunnettu etenkin
yhteistyöstä maansa kuuluisien
huvinäytelmänkir-joittajien kanssa. Tämän yhteistyön
mainittavimpia tuloksia ovat: (Scriben kanssa) „La fille
de trente aus" (1859); (About’n kanssa)
„Gaë-tana" (1862); (Meilhac’in kanssa) „Nany"(1872);
(HennequinMn kanssa) ,,Bébé" (1877), „Niniche"
(1878) ja „Nounou" (1879) ; (Sardou’n kanssa)
..Les noces de Fernande" (1878) ja „Divorgons"
(1880; suomeksi esitetty nimellä »Erotaan pois").

Najades ks. Jokisimpukat.

Najadi (< lat. Näias, kreik. Nci’as, Nëi’s),
kreik. kansanuskossa vedenneitonen. N:ien
luultiin asustavan sisämaan vesissä, etenkin lähteissä,
joihin välistä tempasivat rakastamiansa
nuorukaisia; yleensä heitä kuitenkin kuvailtiin
iloisiksi ja suopeiksi olennoiksi. O. E. T.

Najas ks. Näkinruoho.

Nakade [ ka’-], kaupunki Egyptissä. Kenen
maakunnassa, Niilin vas. rannalla;
höyrylaiva-asema.

Nakertajat ks. Jyrsijät.

Nakib /-(-/ (arab.), johtaja, juhlamenojen
ohjaaja y. m. — N. a 1 a s r a f on profeetta
Muhammedista polveutuvien seriffien esimies,
jonkunmoinen aatelismarsalkka. Konstantinopolissa
hänen arvonimensä on serif ulasräf. Hänelle on
uskottu profeetan pyhäinjäännösten hoito ja
ratkaisu seriffien sukupuuta koskevissa
kysymyksissä. K. T-t.

Nakkila. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Ulvilan kihlak., Ulvilan-Porin-Nakkilan-Kullaan
ni-mismiesp.: Nakkilan rautatieasema lähellä
kirkkoa. Pinta-ala 176.4 km2, josta viljeltyä maata
(1910) 5,099 ha (siinä luvussa puutarha-ala 16.85
ha, luonnonniityt 399 ha). Manttaalimäärä 37 "/,,,
talonsavuja 106, torpansavuja 279 ja muita
savuja 45 (1907). 4,706 as. (1913); 952
ruokakuntaa, joista maanviljelystä pääelinkeinonaan
harjoittavia 655 (1901). 641 hevosta. 2,148 nautaa
:12. VI. Painettu "/«14-

9’. »4

(1911). — Kansakouluja (1914) 4 (6 opett.).
Vil-lilän karjanhoitokoulu. — Teollisuuslaitoksia:
Leistilän höyrysaha; K. Vesangan höyrysaha;
Nakkilan osuusmeijeri; Pyssykankaan
tiilitehdas; 2 myllyä (Lammaisten ja V. Rantasen);
Lammaisten sähkö o.-y.; Nakkilan
turvepehku-tehdas. Kotiteollisuustuotteista mainittakoon
»Nakkilan keinutuolit". — Vanhoja kartanoita:
Anola. Muinaismuistoja: Penttalan
polttokenttä-kalmisto (100-luvulta j. Kr.) on huomattavin
maamme aikaisimmista rautakauden löydöistä ja
sisältää melkein yksinomaan itäbaltilaisia
esine-muotoja. — 2. Seurakunta, keisarillinen,
Turun arkkihiippak., Porin alarovastik.;
Ulvilaan kuulunut kappeli, perustettu
rukoushuonekuntana 1763, tuli kappeliksi 1764, määrättiin
erotettavaksi eri khrakunnaksi keis. käskykirj.
18 p:ltä marrask. 1861 (ensimäinen vakinainen
kiira v:sta 1874). Kirkko puusta, rak. 1764,
laajennettu 1835, kokonaan uusittu ja tehty
ristikirkoksi 1887. -— 3. Rautatieasema (V 1.)
Porin radalla, Harjavallan ja Haistilan asemien
välillä; 118 km Tampereelta, 18 km Poriin.

L. H-nen.

Nakolinna, korkea vuori N :n kylässä Paimion
pitäjässä. Vuorella on esihistoriallisen
muinaislinnan jäännöksiä.

Nakskov, kaupunki Tanskassa Lollandin
saaren länsirannikolla N.-vuonon perukassa; 8.900 as.
(1909). Teollisuus vilkasta (Tanskan suurin
sokeritehdas, höyrymyllyjä, konepajoja y. m.),
suureksi osaksi perustuen viljavan maaseudun
tuotteisiin. Kauppa vilkasta (satama 5 m syvä);
sen kukoistusaika oli kuitenkin 1600-luvulla. —
N. mainitaan jo Valdemar II :n aikana
kauppakaupunkina; viholliset hävittivät sitä usein,
jonka johdosta se linnoitettiin. Antautui 1658
vastarinnatta ruotsalaisille, mutta kesti seur. v.
11-viikkoisen piirityksen, ennenkuin
kunniakkailla ehdoilla antautui. E. E. K.

Naksos (Naxos). 1. Kreikalle kuuluva saari
(keskiajalla Naksia, kansan suussa Aksia)
Ai-geian-meressä, suurin ja luonnonkaunein
Kykla-deista, 6 km itään Paros-saaresta; 449 km2,
15,608 as. (1896). N:n itäosan täyttää korkea
vuoristo (Ozia 1,003 m yi. merenp.), ydin
graniittia. huipulla m. m. marmoria. Se laskee
tasaisesti saaren alavampaan länsiosaan, joka
samoinkuin monien, jokseenkin runsasvetisten
jokien laaksot on hyvin hedelmällinen, huolella
viljelty (hedelmiä, viljaa, viiniä, öljyä, vientiä
vartenkin). Vuoriniityillä suuria vuohiparvia.
Vuorista saadaan maailmankuulua s m i r k e 1 i ä
(8,000 ton. 1910), louhinta valtion monopoli, ja
marmoria. — N:n samanniminen pääkaupunki
(n. 1.800 as.), länsirannikolla, on rappeutumassa;
venetsialaisten rak. linna; kreik.-katolisen ja
roomal.-katolisen arkkipiispan istuin. — N. on
Parokseu ja parin pikkusaaren kanssa eparkiana.
— Historia. N. (vanhimpina aikoina Strongyle
1. Dia) oli kukoistavan viininviljelyksensä tähden
pyhitetty Dionysokselle. Joonialaiset perustivat
N :een kukoistavan valtion. Peisistratos asetti
sinne tyrannin, joka spartalaisten avulla
kar-koitettiin 525. Toisen persialaissodan aikana N:n
täytyi asettaa aluksia Kserkseen käytettäviksi;
Salamiin tappelussa ne kuitenkin liittyivät
maan-miehiinsä. N. kuului sitten attikalaiseen
meri-| liittoon, mutta rupesi niskoittelemaan Ateenaa

Naivi—Naksos

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0521.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free