Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naivi ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
995
Nala ja Damajanti—Nancy
996
vastaan ja kukistettiin täydellisesti 466.
Keskiajalla ja uuden ajan alussa (1210-1579) N. oli
eri henkilöiden omistama herttuakunta, kuului
välittömästi Turkille 1579-1829, sitten Kreikalle.
— 2. Kukoistava kreik. siirtokunta (ensimäinen)
Sisilian itärannikolla, per. 735 e. Kr. Dionysios
hävitti sen 403. E. E. K.
Nala ja Damajanti, kaksi intialaista
taru-henkilöä. joitten seikkailut esitetään
Mahäbhä-rata eepoksen 3:nnen kirjan episodina. N. oli
Nisadherin kuningas ja D. hänen puolisonsa.
Noppapelissä N. menetti valtakuntansa ja
erämaassa harhaillessaan hän pahan hengen
eksyttä-mänä erosi puolisostaan. Kaikenlaisten
seikkailujen perästä N. jälleen peri valtakuntansa ja
vaimonsakin. Runon sanskriittitekstin julkaisi
ja käänsi latinaksi Bopp 1819. Käännöksistä on
miellyttävin Rückertin tekemä (1828). [vrt. H.
Kellgren, „Nal och Damavanti. En indisk dikt,
öfvers, från sanskrit" (1851-52).] K. T-l.
Nala-satu ks. Nala ja Damajanti.
Nalifka. venäläinen paloviinalaji.
Nalkki, kovasta puusta tehty puukiila, jota
käytetään puuta halkaistaessa. Myöskin
muutamissa puuliitoksissa käytettävä kiila. P-o P-o.
Nalkkiliitos 1. v a a j a 1 i i t o s,
puurakenteissa käytettävä pituusliitos. ks. P u u 1 i i t o
k-s e t.
Nalli (ruots. knallhalt, tändhatt), pieni
räjähdyspanoksella varustettu vaskihattu, jollaisia
käytetään sytytysräjähdyksen aikaansaamiseen
ampuma-aseissa. Vanhoissa lyöntilukkopvssyissä
n. asetettiin sytvtysnastan päähän,
uudenaikaisissa kivääreissä n. on patruunahylsyssä.
Nalli, jättiläinen, esiintyy paikallistarinoissa
yhdessä toisen jättiläisen Kiliin nimen kanssa
(,.Killi kirkkoja tekee, Nalli nauloja takoo").
Nimet Killi ja Nalli muistuttavat suuresti skand.
kääpiönnimiä Kili ja Naii. [Finn.-ugr.
Forschun-gen XII, 176.] E. N. S.
Nama ks. Hottentotit.
Nama-maa (Namaland) 1. N a m a q u a-m a a,
nama-hottentottien mukaan. 1. Joskus
aikaisemmin käytetty Saksan Lounais-Afrikan nimi. —
2. Saksan Lounais-Afrikan eteläosassa (Iso-N.)
ja Kap-siirtomaan luoteisosassa (Pieni-N.),
Atlantin valtameren rannikolla 22°43’ ja 31°
välillä et. lev. molemmin puolin Oranje-jokea oleva
alue. — 3. Divisioni Kap-siirtomaassa,
Oranje-joen suun eteläpuolella, vähän laajempi kuin
Pieni-N. (ks. N. 2.); 50,405 km2, 16,945 as. (1897).
Namangan, piirikunnan pääkaupunki
Ferga-nan maakunnassa, Venäjän Turkestanissa,
Tian-sanin etelärinteellä Narvn-joen laaksossa,
Jangi-arvk-kanavan varrella; 73,279 as. (1908). Pari
sairaalaa, satakunta muhamettilaista koulua.
Tärkeä kauppapaikka. Monta
puuvillanpuhdistus-laitosta. — Venäläiset valloittivat N:n 1875.
Namdalen [-dä-], laakso Norjassa, Nordre
Trondhjemin amtin pohjoisosassa, ulottuu Ruotsin
rajalle (200 km). Sen muodostaa
Namsvand-järvestä alkava N a m s e n-joki (140 km),
Norjan rajuimpia virtoja (koskissa 20,000 tehollista
hevosv.), lohirikas. Laaksoa reunustavat vuoret
metsäisiä. Namseu laskee N a m s e n-v u o n o o n
(33 km pitkä, 2-8 km leveä), jonka sisäosassa,
pohjoisrannalla on vilkasta sahateollisuutta ja
puu-tavaranvientiä harjoittava lastauspaikka
Nam-sos (per. 1845; 2,459 as. 1910). E. E. K.
Namur
y’rj. 1. Maakunta Etelä-Belgiässa,
Maasin varrella; 3,660 km’, 362,846 as. (1910), 99
km2:llä (ainoastaan Luxembourg on harvemmin
asuttu). Maasin pohjoispuolella oleva osa ou taa
jaan asuttua, viljavaa (m. m. hedelmäpuita ja
viiniköynnöksiä), teollisuus ja vuorityö melkoiset
(kivihiiltä, vaikka paljon vähemmän kuin [-naapurimaakunnissa idässä ja lännessä). Eteläosa
kuuluu Ardennien ylänköalueeseen, on karua,
osaksi metsäistä, harvempaan asuttua. —
Pääkaupunki N. 2. — Cresarin aikana N:ssa asuivat
eburonit ja tungrit; se tuli 900-luvulla
kreivikunnaksi, joutui 1200-luvun alussa Hainaut’lle, 1263
Flanderille, 1421 Burgundille. Oli sittemmin yksi
Hollannin 17 maakunnasta, 1801-14 ransk.
departementti nimeltä Sambre-et-Meuse. Kuuluu
v :sta 1830 Belgiaan. — 2. Edellämainitun
maakunnan linnoitettu pääkaupunki (flaam. N am en).
kauniissa asemassa Sambre-joen ja Maasin sekä
usean radan yhtymäkohdassa; 32,362 as. (valloneja,
1910). — Kadut ja torit väljät, kauniit; monista
kirkoista mainittakoon St. Aubin (tuomiokirkko:
Juan d’Austrian hauta), St. Loup, Notre-Dame
(ihmeteltävän sopusuhtainen). Vanha vahtitorni
iBeffroi) on 1000-luvulta. — Ateneum,
pappisseminaari, opettajatarseminaari, sotakoulu,
arkeologinen museo; piispanistuin. Teollisuus vilkasta :
valimoita, hienotae-, lasi- ja posliinitehtaita y. m.
Maasilla harjoitetaan laivaliikennettä. — N. on
todennäköisesti roomal. Oppidum Aduaticum,
keskiajalla N :n kreivikunnan pääkaupunki, lujasti
linnoitettu 1691. Banskalaiset sen kuitenkin
valloittivat 1692, mutta menettivät Vilhelm III :lle
1695; 1746-48 ja 1792-1814 ranskalaisten käsissä.
E. E. K.
Nanaimo [nona’imou], satamakaupunki
Länsi-Kanadassa, Vancouver-saaren itärannikolla
Victoriaan vievän radan varrella; 6,500 as. (1906).
Asema on kaunis, lähettyvillä
hedelmäpuuistutuk-sia: kivihiiltä kaivetaan meren pohjasta.
Suomalaisia on siellä aikoinaan ollut enemmältäkin,
vanhimmat heistä ovat asuneet siellä jo lähes 25 v.
Moni suomalainen on asettunut sinne
pysyväi-sesti; heillä on siellä seurakunta, raittiusseura.
sosialistiosasto y. m. A. R :o.
Nanak ks. S i k h.
Nana Saliib, oikealta nimeltään D u n d u
(1. Dan du) Pan th (k. n. 1859), int.
se-poyskapinan johtajia; hänen kasvatusisänsä oli
marattien viimeinen pesva Bajirao. Kun tämän
kuoltua N. S. pyysi englantilaisilta saada edelleen
nauttia hänen eläkettänsä ja se kiellettiin, niin
hän vihoissaan rupesi 1857 sepoys-joukkojen
johtajana piirittämään engl. varusväkeä
Kanhpu-rissa, houkutteli sen antautumaan ja surmautti
sen; hän murhautti myös suuren joukon
vangi-tuita vaimoja ja lapsia. Pian hänet kuitenkin
kar-koitettiin Nepalin luoksepääsemättömiin
metsä-seutuihin, missä hänen arvellaan kuolleen 1859.
G. R.
Nancy [näsfj, linnoitettu kaupunki
Koillis-Ranskassa, Meurthe-joen vas. rannalla vähän ylä
puolella sen laskua Moseliin, Marne-Reinin
kanavan varrella, usean radan risteyksessä, Meurthe
et-Moselle departementin, ennen Lothringenin
herttuakunnan pääkaupunki; 119,949 as. (1911).
— N. jakaantuu vanhaan kaupunkiin (pohjoisessa,
kadut ahtaat, mutkaiset) ja kauniiseen uuteen
kaupunkiin. Molempien välissä on Lothringenin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
