Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nandu ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
997
Nandu—Nansen
998
viimeisen herttuan Stanislaus Leszczynski’n
muodostama arvokas Place Stanislas-tori, keskellä
herttuan oma muistopatsas ja kaunis suihkulähde:
ympärillä 011 raatihuone, teatteri, piispan
palatsi y. m. 1700-luvun rakeunuksia. Torilta
Lud-vik XV:n kunniaksi rak. riemuportti vie Place
Carrière-torille. Kirkkoja: tuomiokirkko,
Itävallan keisarin omistama Cordelier-kirkko
(1400-luvulta), Bon secours-kirkko (Stanislauksen ja
hänen puolisonsa haudat) v. m. Lothringenin
herttuain linnasta (rak. 1300-luvulla) on vain
osa jälellä, johon on sijoitettu Lothringenin
arkeologinen museo. Useita muistopatsaita ja
riemuportteja. — Oppi- ja sivistyslaitoksia: neljä
tiedekuutaa (lainopillinen, lääketieteellinen,
filosofian, kirjallisuuden), korkeampi
farmaseuttinen opisto, Ranskan ainoa metsäakatemia,
seminaari, taide- ja maatalouskoulu,
musiikkikonser-vatori; yleinen kirjasto (n. 90,000 nid.),
yliopiston kirjasto (n. 40,000 nid.), taidemuseo,
kasvitieteellinen puutarha, useita tieteellisiä y. m.
seuroja. Roomal.-katolisen piispan,
evankelis-re-formeeratun ja juutalaisen konsistorin asunto.—
Tehtaita: olutpanimoita, villa-, puuvilla-, nahka-,
öljy-, lasi- ja kemiallisia tehtaita, konepajoja. —
N. syntyi linnan ympärille, joka 1153 tuli
Lothringenin herttuain hallituspaikaksi. V. 1475
Kaarle Rohkea valloitti N:n, mutta menetti sen
seur. v. takaisin Lothringenin herttualle René
II:lie; 1477 tämä sveitsiläisten avulla N :n luona
voitti Kaarle Rohkean, joka taistelussa sai
surmansa. Ranskalaiset miehittivät N:n 1670, mutta
luovuttivat sen 1697: 1735-66 N. oli Puolan
kar-koitetun kuninkaan Stanislaus Leszezynskin
hallituspaikkana. Joutui hänen kuoltuaan Ranskalle.
E. E. K.
Nandu (Rliea americana) on emun ja strutsin
sukulainen sileälastaisten linturyhmässä. N. on
Nanduja.
1,5 m:n pituinen, mustan-, keltaisen-, harmaan- ja
likaisen valkoisen kirjava, asustaa
Etelä-Amerii-kan pampas-aavikoilla. La Plata-joen
ympäristöillä. N. on moniavioinen. Naaras munii 7-23
munaa, mutta usein on niitä vielä paljon
enemmänkin, 40-50 kpl. Niin paljon hyötyä kuin
strutsista ei n:sta ole. Sillä ei ole strutsin arvokkaita
siipi- ja pyrstösulkia, mutta maukkaan lihansa
ja muniensa sekä hyvien höyhentensä takia sitä
pidetään puolikesynä kotieläimenä monin paikoin
Etelä-Ameriikassa. E. 8.
Nanino 1. Nanini /-wi’-/, Giovanni
(1545-1607), it. kuorosäveltäjä, Palestrinan
oppilas ja seuraaja (v:sta 1571). Perusti 1580
Roomaan sävellyskoulun. Tuli 1604 Sixtinisen
kappelin kuoronjohtajaksi. Sävelsi motetteja,
madri-galeja, 8-äänisiä psalmeja. Sepitti kontrapunkti-
oppijakson ynnä siihen liittyvän laajan esimerkki
kokoelman. /. K.
Nanismi 1. nannismi (kreik. n annos =
kääpiö), kasvit., kääpiökasvu, maanpäällisten
osain surkastuminen, joka johtuu liian niukasta
ravinnosta, etenkin veden puutteesta. Luonnossa
yleinen ilmiö; saadaan myös keinotekoisesti
aikaan (ks. Kääpiö puut). /. V-s.
Nanking (kiin., = „eteläinen pääkaupunki":
virall. Kiangning), kaupunki Kiinassa,
Jangtse-kiangin oik. rannalla n. 210 km sen suusta,
Kiangsu maakunnan ja Liangkiang nimisen
ken-raalikuvernementin (Kiangsu, Nganhvei ja
Kiangsi nimiset maakunnat) pääkaupunki; n.
267,000 as. (1911: paljon muhamettilaisia). —
Ennen paljon tärkeämpi ja suurempi. Vanhojen
vallien (ympärysmitta oli n. 32 km, korkeus 21 m.
vahvuus 9 m) sisäpuolella olevasta alasta on
vain n. ’/« rakennettu. Muistomerkkejä on
jäljellä ainoastaan Ming-suvun haudoille vievät
kivi-patsaskujat. Teollisuus melkoinen (kankaita, m. m.
nankkia, paperia, saviastioita, aseita, ruutia y. m.).
Kauppa elpymässä, mutta alempana
Jangtsekian-gin varrella oleva Tsinkiang estää sitä
pääsemästä kukoistavaksi. N. on yhä kiinal. opillisen
sivistyksen pesäpaikkoja: sotakoulu. — Valtioili
sesti tärkeä rikkaan kenraalikuvernementin
pääkaupunkina. Rata (1909) Sanghaihin. —
Historia. N:n paikalla oli jo 200 v. e. Kr.
kaupunki. Ensimäinen Ming-suvun (1368-1644)
hallitsija teki siitä valtakunnan pääkaupungin
(kenties silloin maailman väkirikkain, n. 800,000 as.),
jona se oli v:een 1403, jolloin valtaistuin
siirrettiin Pekingiin. Taiping-kapinassa N.
valloitettiin 1853. Siitä tuli taipingien kukoistava
pääkaupunki (n. 400,000 as.). Pekingin hallituksen
joukot valloittivat N:n 1864 ja hävittivät sen
perustuksia myöten; silloin tuhottiin m. m.
kuuluisa (9-kerroksinen (78 m korkea) posliinitorni
(aloitettu 1413). V:sta 1880 N. vähitellen on
alkanut toipua. Eurooppalaisille N. avattiin 1899
(nimellisesti jo 1858). E. E. K.
Nankki (nanking), kova, luja puuvillakangas,
tavallisesti vahvistettu aluslangoilla tai josku*
kudottu melkein kaksinkertaiseksi kankaaksi.
Käytetään puuvillaisiksi lujiksi puku- tai housu
kankaiksi. Nimi johtuu Nankingin
kaupungin nimestä. E. J. 8.
Nanna, Balder (ks. t.) jumalan puoliso
muinaisten skandinaavien jumalaistarustossa.
Nannarelli /-e’-/, Fabio (1825-94), it.
runoilija, sai 1860 estetiikan professorin paikan
Milanon „Accademia scientifico letteraria"ssa ja 1870
kirjallisuushistorian professorin viran Rooman
yliopistossa. N:n runokokoelmat: „Poesie" (1853),
,.Nuove poesie" (1856), ,.Nuovi canti" (1875),
,,Nuove liriche" (1881). Runoilijana N. seuraa
roomal. koulun klassillisia traditsioneja. N:n
tieteellisistä teoksista mainittakoon „Studio
com-parativo sui canti popolari di Arlena" (1871).
J. H-l.
Nanotragus ks. Kuninkaanantilooppi.
Nansen, Fridtjof (s. 1861), kuuluisa norj.
Pohjois-Jäämeren tutkija ja etevä tiedemies. Lähti
1882 ensimäiselle jäämereumatkalle; sam. v.
Bergenin museon konservaattori, .saavutti 1888
toh-torinarvon tutkimuksella alempien eläinten
hermostosta. Sam. v. N. lähti kööpenhaminalaisen
liikemiehen Gmelinin varustamana viiden toverin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
