- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
999-1000

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nandu ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

999

Nansen—Nantes

1000

Fridtjof Nansen.

kanssa (joukossa Otto Sverdrup) kuuluisalle
retkelle Grönlannin maajään poikki (kesti 16 pistä
elok. 26 p:ään syysk.;
korkein saavutettu kohta
maajäällä 2.716 m yi.
me-renp.). Matkakuvauksessa
,,Paa ski over Gronland"
(1890: suom. „Suksilla
poikki Grönlannin") N.
osoittautuu mestarilliseksi
kertojaksi, samoinkuin
eskimoiden elämää (johon
N. tutustui retkikunnan
talvehtiessa 1888-89
Godt-haabissa) kuvaavassa
teoksessa „Eskimoliv" (1891).
Retken tieteelliset
tulokset julkaistu
aikakauskirjassa ..Petermanns
Mittei-lungen" (Ergänzungsheft
105; 1892). V. 1889 N. tuli
Kristiaanian yliopiston konservaattoriksi. Seur. v.
hän esitti rohkean suunnitelman Pohjois-Jäämereu
tuntemattomien osien tutkimiseksi: oli
antauduttava erikoisesti rakennetulla aluksella
ajojäi-hin Itä-Siperian pohjoisrannikolla, josta
todennäköisesti navan yli kulkeva merivirta kuljettaisi
aluksen Atlantin valtamereen. Merivirran
olemassaolon N. piti todistettuna m. m.
Uuden-Sipe-rian-saarten koillispuolella 1881 tuhoutuneen
„Jeannette"-retkikunnan jätteiden löytymisellä
Etelä-Grönlannista. Saatuaan 1890 Norjan
suur-käräjiltä, kuningas Oskarilta ja muutamilta
yksityisiltä tarpeelliset varat (yhteensä 420.000
kruunua) N. lähti 24 p. kesäk. 1893
„Fram"-aluk-sella (ks. F ram), kapteenina Otto Sverdrup,
Kristiaaniasta; 22 p. syysk. „Fram" tarttui
jäihin Lenan suiston pohjoispuolella ja ajautui N:n
laskemaa suuntaa; 14 p. maalisk. N. luutnantti
F. H. Johansenin (k. 1913) kanssa jätti „Fram"in
84° pohj. lev. ja saavutti suksilla ja koirareillä
7 p. huhtik. 86°14’ pohj. lev. (2°40’
pohjoisemman kohdan kuin pohjoisin siihen asti
saavutettu). Vaarallisella paluumatkallaan N. ja
Johansen talvehtivat (elok. 1895-toukok. 1896)
Frans Josefin maalla; 17 p. kesäk. 1896 he
tapasivat engl. F. Jacksonin retkikunnan, jonka
mukana he 13 p. elok. tulivat Vuoreijaan
(Vard-«hön) (viikkoa aikaisemmin kuin „Fram"
onnellisesti saapui Norjaan). Harvinaisen etevästi
suunnitellusta ja johdetusta retkestä N. kertoo
kirjassa „Fram over polarhavet" (1897; suom.
..Pohjan pimeillä perillä"). Tärkeät tieteelliset
tulokset julkaistiin teoksena ..The norwegian north
polar expedition 1893-96" (1900 ja seurr.).
V 1897 N. nimitettiin Kristiaanian yliopiston
professoriksi. Senjälkeen N. on ruvennut
harrastamaan valtameritutkimusta. jossa on tärkeimpiä
uranaukaisijoita. Hänen ehdotuksestaan per. 1902
kansainvälinen toimisto järjestelmällistä
valtameritutkimusta varten. Toimiston
keskuslaborato-rin (Kristiaaniassa) johtajana N. oli 1902-08. N :n
monista valtameritutkimusta koskevista teoksista
on ehkä huomattavin ..The Norwegian sea, its
phy-sical oceanography based upon the norwegian
researches 1900 04" (1909). — Harrastanut
innokkaasti Siperian kauppameritien avaamista
(matka Norjasta Jenisejlle kauppalaiva
„Cor-recfilla 1913). — Pohjoismaiden ja pohjoisten

napaseutujen varhaisempia tutkimusmatkoja N.
tarkastaa laajassa teoksessa „Nord i
tåkehei-men" (1910-11). — Unionitaisteluiden aikana N.
kirjoituksilla „Times"-, „Le Temps"- y. m.
lehdissä vaikutti suuresti Euroopan mielipiteeseen
Norjan eduksi. Oli 1906-08 Norjan ensimäisenä
lähettiläänä Lontoossa. E. E. K.

Nansen. 1. Peter N. (s. 1861), tansk.
kirjailija, aloitti uransa sanomalehtimiehenä kirjoitellen
useihin Kööpenhaminan lehtiin, kunnes 1884
perustettiin uusi vapaamielinen äänenkannattaja
,,Politiken", jonka toimitukseen hän liittyi ja
vaikutti suuressa määrässä sukkelilla ja
häikäilemättömillä kirjoituksillaan lehden suuntaan sekä
siihen erikoisasemaan, jonka se varsin pian
saavutti. Kaunokirjailijana N. on ollut
ranskalaisen kirjallisuuden vaikutukselle altis ja hänen
teoksensa ovat saavuttaneet yhtä paljon nuoren
polven ihailua kuin vanhojen ja vanhoillisten
paheksumista ja moitetta. Hänen lukuisista
teoksistaan mainittakoon: ,,Unge mennesker" (1883),
„Et lijem" (1891), „Fra rusaaret" (1892),
„Ju-lies dagbok" (1893; suom.), „Maria" (1894),
,,Guds fred" (1895; suom.). N. on
julkaissut myös useita näytelmiä. V:sta 1896 N. on
ollut Tanskan suurimman kustannusliikkeen
„Gyldendalske boghandel"in johtajana. Hänen
kootut teoksensa ilmestyivät v. 1908-09.

2. Betty N. (s. 1873), tansk. näyttelijätär,
naimisissa Peter Nansenin kanssa 1896-1911.
Rouva N., joka on kuulunut useimpiin
Kööpenhaminalaisiin teattereihin 1893-1912, on esittänyt
useita suuria osia, varsinkin hän on traagillisella
alalla, sielullisten ristiriitojen tulkitsijana
saavuttanut monta kaunista voittoa. Menestyksellä
hän on esiintynyt myös Norjassa, Ruotsissa,
Suomessa ja Venäjällä. /7. Kr-n.

Nantes [nät], kaupunki Länsi-Ranskassa
Loire-virran oik. rannalla (52 km merestä) sekä usealla
Loiren saarella, sillä kohdalla, jossa Loire saa
oik. Erdre, vas. Sèvre Nantaise nimisen lisäjoen;
170,535 as. (1911). Loire-Inférieure
departementin pääkaupunki. — N:n monet vesitiet, sillat
(yli 20), katujen siisteys y. m. muistuttavat
Alankomaiden kaupunkeja. Avonaisia paikkoja:
Place Royal (kaunis suihkulähde), Place Louis XVI
(Ludvik XVI: n muistopatsas); puistokäytävät
Cours St. Pierre, Cours St. André (Duguesclin’in.
Clisson’in y. m. muistopatsaat) y. m.
Tuomiokirkko (aloitettu 1400-luvulla)," St.
Nicolas-kirkko; raatihuone. prefektuuri- ja
oikeus-palatsi, pörssi, teatteri (Ranskan kauniimpia).
Huomiota ansaitsevia on Bretagnen herttuain
vanha linna (v:lta 1466). — Oppi- ja
sivistyslaitoksia: lääketieteellinen, farmaseuttinen ja
lainopillinen opisto, soitto-, taide-, kauppa-,
meri- ja teknillinen koulu, pappisseminaari;
taide- (mainio taulukokoelma) ja arkeologinen
museo, kirjasto (yli 100.000 nid.),
kasvitieteellinen puutarha. — Piispanistuin. -—
Kukoistava teollisuus: suuria sokeritehtaita,
jauhoja riisimyllvjä, öljy-, kalasäilyke- (sardiini),
saippua-, kemiallisia, paperi-, villa-,
puuvillatehtaita. konepajoja, laivaveistämöitä y. m. —
N. on Loire-alueen luonnollinen kauppasatama,
mutta koska suuret valtamerialukset (6 m
syvemmällä uivat) eivät pääse sen satamaan (joka
jakaantuu meri-, joki- ja
sisämaaliikennesata-miin). kulkee suuri osa liikenteestä Loiren suussa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0524.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free