Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nantes'in edikti ... - Napamaat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1003
Napa-aukko
h—Napamaat
1004
on hieman muuttuvainen (Kiistnerin keksimä
la-titudivaihtelu-ilmiö). Suurin poikkeus
keskiase-masta on viime vuosina ollut n. 10 m (vrt. kuvaa,
missä pohjoisnavan paikat vv. 1906.o-13.o ovat
merkityt). N. liikkuu keskiaseman ympäri
suunnassa, joka on kellon viisarin kiertosuunnalle
vastakkainen, ja liikkeessä voi erottaa kaksi
termiä, joista toisella on vuotuinen, toisella 14
K,-kuukautinen periodi. Lisäksi tuleva
Kimura-termi (ks. K i m u r a) tekee liikkeen vielä
monimutkaisemmaksi ja vaikeammaksi selittää.
Lati-tudivaihteluilmiön tutkimista varten on olemassa
6 havaintoasemaa, joista yksi on Japanissa
(Mi-zusawa), yksi Venäjän alueella (Tsardjui), yksi
Italiassa (Carloforte) sekä kolme Ameriikassa
(Gaitliersburg, Cincinnati ja Ukiah). Nämä
havaintoasemat ovat samalla leveysasteella (39°8’)
ja niissä tehtyihin havaintoihin perustuvat viime
vuosien tutkimukset ja yhdistelmät (esim.
Albrechtin Potsdamissa). H. R.
3. Hihna-, hammas- y. m. pyörien, potkurien
j. n. e. putkimainen keskiosa, josta ne
kiinnitetään akseliinsa. — Fys. n. 1. pooli (kohtio))
ks. Galvaaninen elementti ja
Magneetti. P-o P-o.
Napa-aukko ks. N a p a.
Napaetäisyys. Taivaankappaleen n. on sen
kulmaetäisyys ekvaattorin navasta,
deklinatsio-nin komplementtikulma. E. R.
Napajää syntyy joko maalla makeasta vedestä,
s i s ä m a a n j ä ä, tai meressä suolavedestä,
merijää. Sisämaanjää (ks. Jäätiköt)
purkautuu jäävuonojen kautta 250-300 m:n
vahvuisina (Etelänapamaassa paljon vahvempia)
jää-tikkövirtoina mereen taittuen jäävuoriksi
(ks. .1 ä ä v u o r e t), jotka ajelehtivat
merivirtojen mukana kauas lämpimämpiin meriin tuottaen
suurta haittaa merenkululle (esim.
„Titanic"-on-nettomuus 1912). — Merijää peittää melkein
kaikki napamerten sisemmät osat. Se tulee
ainoastaan 6-7 m :n vahvuiseksi (v :ssa 2-2.ä m),
mutta voimakas jäänpuristus kasaa sen
mahtaviksi jääröykkiöiksi, joka kiinteänä,
vaikeakulkuisena a htojäänä on merenkulun
rajana. Ahtojään reunoilta irtaantuneet jäälautat
ja -kentät muodostavat laivaliikennettä suuresti
haittaavan ajojään. E. E. K.
Napakaira ks. Kaira.
Napakivi ks. Pyykki.
Napakoetin, koje, jolla voidaan tutkia,
kumpiko on dynamokoneen positiivinen ja kumpi
negatiivinen napa. Tähän tarkoitukseen
käytetään alkaalisella lakmustinktuurilla täytettyä
lasiputkea. Tinktuuri muuttaa näet negatiiviseen
napaan yhdistettynä värinsä punaiseksi.
U. 8 :n.
Napakohju ks. Napa.
Napakohjuvyö ks. N a p a.
Napakorkeus ks. L a t i t u d i.
Napalaskimo ks. Napa.
Napalaskimotulehdus ks. Napa.
Napamaat, Pohjois- ja Etelä-Jäämeressä
sijaitsevat maa-alueet. Rajoina ei näin ollen
pidetä napapiirejä eikä myöskään määrättyä
vuosi-isotermiä, vaikkakin täten esim.
Pohjois-Ameriikan ja Aasian olennaisesti n:n luontoiset
pohjoiset rannikkoalueet tulevat jäämään
varsinaisten n:n ulkopuolelle. N. jaetaan pohjoisiin 1.
arktisiin (Ark ti s) ja eteläisiin 1. antarkti-
siin (Antarktis 1. Antarktika).
Molemmille on yhteistä pitkällinen ja kova kylmyys,
jonka seurauksena on valtava
jäänmuodostumi-nen sekä maalla että meressä ja elollisen
maailman ankara olemisentaistelu. Alhaisin
keskilämpö, n. — 20° C. vallinnee molempien
napojen seuduilla. Aurinko on siellä puoli vuotta
yhtämittaa näkymättömissä ja yhtä kauan
näkyvissä. — Yksityiskohdissa pohjoiset ja eteläiset
n. eroavat toisistaan monessa suhteessa.
Pohjoiset n. jaetaan ameriikkalaiseen ja
eurooppalais-aasialaiseen ryhmään. Edelliseen
kuuluu Pohjois-Ameriikan pohjoispuolinen laaja
saaristo, jonka suurimmat alueet ovat
Baffinin-maa, Pohjois-Devon, yhtenäisen alueen
muodostavat Ellesmere-, Grinnell- ja Grant-maa, Axel
Heibergin-maa, Melville, yhtenäinen Viktorian-,
Wollastonin- ja Prinssi Albertin-maa sekä
Banksin-maa. Amer. ryhmään liittyy myös Grönlanti.
Euroopp.-aas. ryhmä on paljon pienempi. Siihen
kuuluvat lännestä itään siirtyen Jan Mayen,
Huippuvuoret ja niiden eteläpuolella oleva
Karhusaari (Beeren Eiland), Frans Josefin maa,
Novaja Zemlja, Uuden-Siperian saaret. De
Long-saaret ja Vrangelin-maa. Sitäpaitsi
oseanografi-set seikat näyttävät antavan tukea sille monen
napatutkijan otaksumalle, että
Pohjois-Jääme-ressä vielä olisi tuntemattomia maita. Äskettäin
(1913) onkin Wilkitski löytänyt uuden,
lähemmin vielä tuntemattoman maan (Nikolai II :n
maa). Sekä amer. että euroopp.-aas. ryhmän
maat ovat yleensä sangen korkeita ja vuorisia.
Suuret alat (esim. Grönlannin sisäosat) ovat
ikuisen, valtavan jäätikön peittämiä. Tunnetun
maan pinta-ala on n. 3,720,000 km5, siis 10
kertaa Suomi, mutta asukasmäärä on ainoastaan
hiukan yli 14,000. Ainoat asutut seudut ovat
Grönlannin rannikot, osa Baffinin-maan ja
muutamia sen läheisten alueiden rannikoita sekä
Novaja Zemljan eteläpää. Huippuvuorilla asustaa
ainakin kesäisin kaivostyömiehiä, ja joskus
tal-vehditaankin siellä samoinkuin Karhusaarella.
Pohjois-n:u keskinen alue on suureksi osaksi,
etenkin Ameriikan puolella, tuntematonta.
Ilmeistä kuitenkin on, että edellämainitut n.
sulkevat keskeensä suuren keskusmeren, samalla
kuin ne ulkopuolelleen erottavat
Pohjois-Jääme-ren reunaosista joukon rantameriä.
Ilmasto. Vaikka vuoden keskilämpö
lieneekin alhaisin itse navan seuduilla, eivät
absoluuttiset kylmyys- 1. pakkasnavat kuitenkaan
sijainne siellä, vaan Siperiassa Verhojanskin
kaupungin lähistöllä ja Grönlannin sisäosissa. Talvi
on tosin hyvin kylmä, mutta tammikuun
keskilämpö ei kuitenkaan edes itse navalla ja
Grönlannin sisäosissa liene alle —40°C. mikä riippuu
etelästä Pohjois-Jäämereen tulevista,
suhteellisen lämpimistä merivirroista. Ilma on sitäpaitsi
sangen kuiva, koko pohjoisnapaseutu-aluehan on
silloin suurin piirtein katsoen yhtenäisenä
jäätikkönä, jota valtavat manteret ympäröivät.
Kesä oii lyhyt ja viileä, lumi sulaa
pohjoisimmissa osissa vain etelärinteiltä, yleensä vasta
kesäkuussa. Lämpimin kuukausi on heinäkuu,
mutta senkin keskilämpö on keskimäärin vain
vähän 0°C:n yläpuolella, eteläisimmissä osissa
kuitenkin n. +5°C ja enemmänkin. Syyskesä on
yleensä lämpimämpi kuin kevätkesä, syyskuussa
alkaa kuitenkin jo talvi.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
