- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1013-1014

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Napamaat - Napamaitten kansat ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1013

vahvojen jäänmurtajien avulla on yritetty
pohjoisnavalle (esim. venäl. amiraali Makarov
Jerma-killa). mutta jääesteet näyttäytyivät liian
suuriksi. Suurimpia vaikeuksia eteenpäinpääsylle
on yleensä tuottanut merijään epätasaisuus
(ahtojääröykkiöt). Aluksi koetettiin
miesvoimalla vetää laivavenheitä jäätä pitkin, sitten
rakennettiin jääkelkkoja ja -rekiä. Nansen ja
hänen kumppaninsa Johansen vetivät niitä
liikkuen suksilla ja nämä ovat siitä lähtien olleet
välttämättömät kaikilla naparetkillä.
Viimeaikoina ovat kuitenkin kaikkein tärkeimmät
apulaiset olleet vetokoirat. Niiden ohella ovat esim.
englantilaiset käyttäneet myöskin
mantsurialai-sia poni-hevosia, vieläpä automobiileja ja
erityisesti konstruoituja moottorirekiäkin, joskohta
verraten huonolla menestyksellä. Sittenkuin
Andréen retkikunta ilmapalloineen hukkui,
luovuttiin pitkäksi aikaa ajatuksesta päästä
navoille ilmatietä, mutta sen jälkeen kuin
ilmalaivat ja lentokoneet ovat käyneet tarkoitustaan
vastaavammiksi, on tämä ajatus uudelleen
herännyt. Myöskin tieteellisessä suhteessa ovat
melkein kaikki uudemman ajan naparetkikunnat
olleet erinomaisesti varustettuja, joten ne ovat
voineet valaista napamaiden ja -merien
olosuhteita kaikilta mahdollisilta puolilta (vrt. myös
Napaseutuasemat). Etenkin tieteellisessä
suhteessa on napamaissa kuitenkin vielä rajaton
työala jälellä. J. E. R.

Napamaitten kansat ks. Arktiset
kansat.

Napamaitten löytöhistoria ks. N a p a m a a t.

Napanuora ks. Napa.

Napapiirit, kaksi parallelipiiriä maan
pinnalla, joiden kulmaetäisyys navoista on yhtäkuin
ekliptikan kaltevuus = 23 1’2°. Tästä seuraa, että
aurinko voi näitten piirien rajoittamilla
napa-alueilla olla keskikesällä yli horisontin keskiyön
aikanakin, ja talvella pysyä koko päivän
näkymättä. N. ovat n. s. kylmien ja lauhkeitten
vyöhykkeiden rajoina. 77. R.

Naparetkikunnat ks. Napamaat.

Napaseutuasemat (saks. Polarstationen).
Koska säännöllisten, pitemmän aikaa jatkuvien
havaintojen teko tavallisilla
napaseutulövtöret-killä useinkin näyttäytyi vaikeaksi, ehdotti
poli-joisnapamatkailija Karl Weyprecht napapiirien
seuduille ja sisäpuolelle perustettavaksi n. s.
napa-seutuasemia, jotka sitten olisivat lähtökohtina
jatkuville tutkimuksille. Kansainvälisessä
ilmatieteellisessä kongressissa Roomassa 1879
käsiteltiin asiata ja päätettiin mainitunlaiset
asemat järjestää toimimaan 1 p:stä elok. 1882
1 p:ään syysk. 1883 sekä pohjoisella että
eteläisellä pallonpuoliskolla. Yritykseen ottivat
osaa: Saksa, Englanti. Yhdysvallat, Ranska,
Italia, Suomi. Venäjä, Itävalta-Unkari, Ruotsi,
Norja, Tanska ja Alankomaat. Suomen asema
oli Sodankylässä. Se toimi prof. S. Lemströmin
johdolla: hänen apulaisistaan mainittakoon m. m.
E. Biese. A. Petrelius ja A. Heinrichs. N :n
päätehtävänä oli ilmastollisten ja
maamagneetillis-ten havaintojen teko. J. E. R.

Napaside ks. Napa.

Napasika 1. kauluspekkari (Dicotyles
taiani), Etelä-Ameriikan metsäseuduissa asuva
sikoeläin. Ruumis n. 95 cm pitkä, häntä 2 cm.
Väri tummanruskea, rinnan etupuoli valkoinen.

1014

hartioilla kellervä juova. Selkärauhasista tihkuu
väkevänhajuista nestettä. Liha syötävää. —
Samaan sukuun kuuluu b i i s a m i- 1.
myski-sika (D. labiatus), edellistä vähän suurempi,
niinikään etelä-amer. laji. H. A. S.

Napasuoni ks. Napa.

Napatulehdus ks. N a p a.

Napatutkimus ks. Napamaat.

Napatyrät ks. Napa.

Napavaltimo ks. Napa.

Napavire, galvaanisen elementin,
akkumu-laattorin tai dynamokoneen napojen (poolien)
sähköjännitysten erotus (potentsiaalierotus).

Napavirrat ks. M eri.

Napavyö ks. N a p a.

Napier (N a p e i r, N a p a i r, N e p e t) [neipia],
1. John N. (1550-1617), skotl. matemaatikko,
synt. Merchistonin maatilalla lähellä
Edinburgh^; teki aivan nuorena ulkomaanmatkan
Saksaan, Ranskaan ja Italiaan. Palasi 1571
kotimaahansa, missä hän yksityishenkilönä antautui
matemaattisiin ja jumaluusopillisiin
tutkimuksiin. N:n nimi liittyy läheisesti logaritmien
keksintöön. Siihen johti hänen pyrkimyksensä luoda
pohjaa käytännöllisen laskemisen helpottamiseksi
huomioonottamalla ja yhdistämällä erään
aritmeettisen ja geometrisen sarjan ominaisuudet.
Aritmeettisen sarjan termejä N. silloin sanoi
logaritmeiksi. N. julkaisi ensimäiset
logaritmi-taulunsa M i r i f i c i 1 o g a r i t h m o r u m c
a-nonis descriptio 1614. Toisen
täydennetyn painoksen : Mirifici logarithmorum
canonis constructio julkaisi N:n poika
isänsä kuoleman jälkeen 1619. N:n keksimät
logaritmit eivät kuitenkaan olleet luonnollisia
logaritmeja. — N. on tehnyt tärkeitä
trigonometrisiakin tutkimuksia. Hän on, perustuen
Regiomontanuksen trigonometrian 5:nnen kirjan
2:seen väittämään, keksinyt pallokolmiota
koskevat n. s. N:n verrannot. V. 1617
ilmestyneessä Rabdologia ssaan N. antaa
ensimäisen selityksen keksimistään 1 a s k u s a
u-voista. U. S :n.

2. Sir Charles James N. (1782-1853),
engl. sotilas ja virkamies, osoitti urhoollisuutta
varsinkin sodassa ranskalaisia vastaan
Pyreneit-ten niemimaalla sekä Yhdysvaltoja vastaan
käydyssä sodassa, oli 1822-30 Kephalonian saaren
kuvernöörinä, kohosi 1837 kenraalimajuriksi, oli
1842-47 Itä-Intian komppanian joukkojen
ylipäällikkönä Sindissä ja Belutsistanissa, kukisti
Sindin emiirit loistavilla voitoilla ja valloitti
maan. Riitaisuuksien johdosta N. luopui
päällikkyydestä. Kenraaliluutnantiksi nimitettynä hän
toisessa Sikh-sodassa 1849 uudestaan sai
intialaisten joukkojen päällikkyyden, mutta palasi
Englantiin 1850. Oli kelpo sotilas ja virkamies,
mutta hyvin omavaltainen. Kirjoitti
sotatieteel-lisiä y. m. teoksia.

3. William Francis Patrick N.
(1785-1860). edellisen veli, sotilas ja sotahistorioitsija;
otti kunniakkaasti osaa Englannin sotaretkiin
Pvreneitten niemimaalla Napoleonin joukkoja
vastaan; tuli 1830 everstiksi, 1842
kenraalimajuriksi; julkaissut m. m. etevän sotahistoriallisen
teoksen „History of the war in the Peninsula and
in the south of France" (1828-40) ja veljensä
elämäkerran „Life and opinions of Sir Charles
J. N." (1857). J. F.

Napamaitten kansat—Napier

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0533.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free