- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1015-1016

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Napamaitten kansat ... - Napoleon I

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1015

Napier—Napoleon

1016

4.Si r Charles N, (1786-1860), engl. amiraali,
edellisen serkku, kunnostautui merisodissa
Napoleonia vastaan. Meni 1833 amiraalina Portugalin
Dom Pedron palvelukseen, sai loistavan voiton Dom
Miguelin laivastosta St. Vincent-niemen luona,
johti seur. v. maa-armeiaa Lissabonin
puolustuksessa. Otti 1840-41 menestyksellä osaa sotaan
Mehemed Ali’a vastaan, valloitti m. m. Sidonin,
määräsi Mehemed Ali’lle rauhanehdot. Tuli
kontra-amiraaliksi 1846 ja vara-amiraaliksi 1853. Sai
1854 Itämeren laivaston ylipäällikkyyden, sulki
Venäjän rannikot ja satamat, laski
maihin ransk. osaston Baraguay d’Hilliers’n
johdolla, joka valloitti Bomarsundin linnoituksen
ja miehitti Ahvenanmaan. N. joutui moitteen
alaiseksi, kun hän luopui hyökkäyksestä
Kron-stadtia vastaan. Amiraali 1858. Otti osaa
parlamenttiin whig-puolueen jäsenenä. Kirjoitti
historiallisia esityksiä sotaretkistään m. m. ,,The
his-torv of the baltic eampaign of 1854" (1857).

G. R.

Napier [neipia], Robert Cornelis, lordi
N. of M a g d a 1 a (1810-90), engl. sotamarsalkka:
toimi 1840- ja 50-luvuilla insinööriupseerina ja
teiden rakentajana Intiassa; kunnostautui
sikli-sodissa ja sepoys-kapinan kukistamisessa: lopetti
tämän kapinan pakottamalla kapinan johtajan
Tantia Topi’n antautumaan tammik. 1859; otti
osaa Kiinan sotaan 1860: tuli 1865
ylikomenta-jaksi Bombayhin ja 1867 kenraaliluutnantiksi;
johti suurella taidolla ja tarmolla sitä sotaretkeä,
joka 1868 tehtiin Abessiinian keisaria Teodoria
vastaan, korotettiin sen johdosta päärin arvoon
ja sai 2,000 punnan vuotuisen eläkkeen: tuli 1870
Intian sotavoimain ylipäälliköksi, oli 1876-83
Gibraltarin kuvernöörinä ja nimitettiin 1883
sotamarsalkaksi. J. F.

Napö, Amazon-virran lisäjoki vas., lähtee
Ecua-dor-valtiosta. Cotopaxi’n itärinteeltä; 800 km.
Yläjuoksultaan vuolas, koskirikas vuorijoki.
alajuoksulta aarniometsäjoki. Kuljettava pienillä
höyryaluksilla 320 km. Laakso melkein
asumaton.

Napoleon (ransk. ’Napoleon). Ranskan
keisareita ja prinssejä.

1. N. I (1769-1821), ranskalaisten keisari:
syntyi Ajacciossa Korsikan saarella 15 p. elok. 1769.
Vanhemmat olivat asianajaja Carlo Buonaparte
ja Letizia Ramolino, joiden molempien esi-isät
olivat siirtyneet Korsikkaan Italian manterelta.
Korsikka oli vähää ennen N :n syntymistä
joutunut Ranskan valtaan, minkä johdosta N. tuli
saamaan kasvatuksensa tässä maassa. V. 1779
hän pääsi Briennen sotakouluun, josta 1784
siirtyi Pariisin sotaopistoon; tuli seur. v.
aliluutnantiksi tykkiväkeen. Koulussa hän osoitti suurta
taipumusta matematiikkaan, harrasti myöskin
historiaa ja maantiedettä, mutta osoittautui
heikoksi kielissä. Upseerina hän jatkoi opintojaan
suurella innolla ja viehättyi valistusfilosofien,
varsinkin Rousseau’n, aatteisiin. Ennen kaikkea
hän oli innokas korsikkalainen patriootti, jonka
ylimpänä päämääränä oli Korsikan
vapauttaminen Ranskan vallasta: hän ryhtyi myöskin
kirjoittamaan Korsikan historiaa (näin svntyivät
1787-89 „Lettres sur la Corse"). Vv. 1786-93 N.
oleskeli neljä eri kertaa pitkät ajat
syntymäsaa-rellaan ja ryhtyi vallankumouksen puhjettua
ajamaan sen aatteita Korsikassa, mutta koetti tur-

Napolenn ensimäisenä
konsulina.

haan hankkia itselleen siellä johtavaa
sotilaallista asemaa saarelle palanneen
vapaudensanka-rin Paoli’n rinnalla.
Rii-taannuttuaan viimemainitun kannattajain kanssa
hänen ja hänen omaistensa
täytyi paeta saarelta
Ranskaan 1793. Tähän
loppuivat N:n korsikkalaiset
harrastukset; tästälähin ei enää
minkäänlainen patriotismi
johtanut hänen
toimintaansa, vaan rajaton
kunnian- ja vallanhimo, jonka
tyydyttämiseen
vallankumouksen kuohumistilaan
saattama Ranska pian
tarjosi hänelle erinomaisia
tilaisuuksia. — N:n
palatessa kesällä 1793
Ranskaan oli vuoripuolue juuri
päässyt siellä valtaan
kukistettuaan girondistit,
jotka senjälkeen olivat

nostattaneet varsinkin
Etelä-Ranskassa kapinoita
vuoripuolueen hirmuvaltaa
vastaan. Lentokirjasellaan
„Le souper de Beaucaire"
N. asettui tässä
taistelussa vuoren puolelle ja pääsi tämän puolueen
suosioon. Kohta sen jälkeen hän sai tilaisuuden
osoittaa sotilaallista kykyänsä Toulon’in piirityksessä
ja valloituksessa. Jo jouluk. 1793 N. ylennettiin
brigadikenraaliksi. Hän oli nyt niin läheisissä
suhteissa vuoripuolueeseen. että häntä Robespierre!!
kukistuttua heinäk. 1794 pidettiin viikon päivät
vankeudessa. Hänen asemansa oli tämän jälkeen
epävarma, kunnes hänen kukistamalla lokak. 5
p. (vendémiaire-kuun 13:na) 1795 Pariisin
porvarien ja kuninkaanmielisten konventtia vastaan
nostama kapina onnistui uudelleen päästä
vallanpitäjien suosioon. Maaliskuun alussa 1796 N.
ansioittensa johdosta nimitettiin Italiassa olevan
armeian ylipäälliköksi, ja muutamia päiviä
myöhemmin hän meni naimisiin J o s e p li i n e
Beau-h a r n a i s’ n kanssa. Saatuaan puutetta
kärsineessä armeiassansa kurin ja järjestyksen
palautetuksi ja kiihotettuaan antamallaan
julistuksella sotamiesten kunnian- ja saaliinhimoa hän
huhtik. aloitti kuuluisan Italian sotaretkensä,
voitti sardinialaiset ja itävaltalaiset useissa
tappeluissa ja karkoitti viimemainitut kokonaan pois
Italiasta, minkä jälkeen hän 1797 hyökkäsi
varsinaisiin Itävallan maihin ja lähestyi Wieniä
pakottaen Itävallan rauhaan, joka solmittiin
lopullisesti 17 p. lokak. 1797 Campoformiossa. Ei
ainoastaan sotilaallisissa, vaan myöskin
valtiollisissa asioissa N. toimi Italian sotaretken aikana
hyvin itsenäisesti, paljoakaan välittämättä
Ranskan silloisesta direktori-hallituksesta. Tämä
sotaretki paljasti hänen tavattoman ja monipuolisen
kyvykkäisvytensä— sekä sotilaallisen että
valtiollisen — kohotti hänet maineen kukkuloille ja
herätti hänessä ajatuksen, että hän kykenisi saamaan
vielä suurempia aikaan. Campoformion rauhan
jälkeen N. nimitettiin ,.Englannin armeian"
ylipäälliköksi, mutta huomattuaan että
maihinnou-seminen Englannissa oli sillä hetkellä mahdotonta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0534.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free