Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nartta ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1033
2. Poronartta.
Nartta, kevytrakenteinen, vanhan maailman
pohjoisten kansain, m. m. syrjiinien (ei
lappalaisten) käyttämä koira- (kuva 1) ja pororeki
(kuva 2). ’ U. T. S.
Narva 1. N a a r v a, kylä Vesilahden pitäjässä
Pyhäjärven Alhonlahden rannalla. Siellä oli
1700-luvulla seudun markkinapaikka. Nykyään
pidetään Vesilahden toripäivät N:n kylässä. A. Es.
Narva, kaupunki Viron itärajalla, Narvajoen
vas. rannalla, luetaan hallinnollisesti Pietarin
kuvernementtiin; 21.478 as. (1910: 1896 as:sta n.
’/, protestantteja). Asema luonnonkaunis.
Lähettyvillä Narvajoen putoukset; joen yli vie silta
vastapäätä olevaan livananlinnaan. Kadut
enimmäkseen kapeat, paljon vanhoja rakennuksia,
m. m. 4 kirkkoa (joista vanhin muutettu
kreik.-katoliseksi) ja raatihuone (1683). Pari lukiota
y. m. kouluja, museo (muinaisesineitä). N:ssa ja
Narva v. 1700. Samanaikaisen piirustuksen mukaan.
sen lähimmässä ympäristössä, Narvajoen
putousten varrella on useita suuria teollisuuslaitoksia
(puuvilla-, pellava-, villatehtaita, konepajoja,
sahoja y. m.). Puutavara-, pellava- ja
hamppu-kauppaa. — N :n perustivat tanskalaiset 1223
(novgorodilaisen aikakirjan mukaan 1256)
Nevajoen oik. rannalle, josta se 1294 novgorodilaisten
ahdistamana siirrettiin nyk. paikalleen.
Kalpa-veljeksille N. joutui 1347; he menettivät N:n
1558 venäläisille. Näiltä sen 1581 de la Gardie
valloitti. V. 1700 Pietari I menestyksettä
piiritti N:aa 40,000 miehellä (puolustusta johti
Rudolf Henning Horn), kunnes Kaarle XII 20 p.
marrask. 8.400 miehellä (joista 3,200 suom.)
äkkinäisellä hyökkäyksellä hajoitti ja vangitsi
piiritysarmeian (ylipäällikkö ransk. herttua de
Croy). Neljä v. myöhemmin venäläiset
väkiryn-näköllä kuitenkin saivat N:n haltuunsa. — N:ii
linnoitus lakkautettiin 1864. E. E. K.
Narvaëz /narva’ep/, Manuel Rämön
Maria (1800-68), Valencian herttua, esp. sotilas ja
valtiomies, otti 1836 menestyksellä osaa sotaan
karlisteja vastaan ja korotettiin Vanhan
Kastilian kenraalikapteeniksi 1838. Tehtyään turhia
kapinayrityksiä Esparteroa vastaan N. 1843
kukisti tämän kilpailijansa ja tuli 1844
ministeri-presidentiksi ja 1845 Valencian herttuaksi.
Mo-derados-puolueen etunenässä ja sotajoukkoon
nojaten N. johti hallitusta vanhoilliseen suuntaan.
103-1
Erosi virastaan 1846. oli jälleen ministeripresi
denttinä 1847-51. 1856-57 ja 1864-65. Taisteli
sotilaskapinaa vastaan 1866. tuli sam. v. jälleen
mi-nisteripresidentiksi, jolloin hän herätti vihaa
ankaruudellaan. G. R.
Narvajoki (saks. ja ven. Narova), Viron ja
Inkerinmaan rajalla, lähtee Peipsenjärven
koilliskulmasta, laskee n. 12 km Narvan alapuolella
Narvanlahteen; 70 km. Noin 1km Narvasta N.
muodostaa kauniit putoukset (6 m); joiden
partaalla on useita tehtaita (yksi niistä Venäjän
suurimpia puuvillatehtaita). N. on kuljettava,
mutta putousten yläpuolella vain pienemmillä
ma-talapohjaisilla aluksilla, ja suulla oleva
hiekkasärkkä vaikeuttaa pääsyä mereen. Lisäjoki oik.
Pljussa.
Narve Ingevaldinpoika, norj. ritari, oli
1363-65 Turun linnanhaltijana Maunu ja Haakon
kuninkaiden puolesta ja puolusti linnaa
urhoollisesti Alhrekt Mecklenburgilaista vastaan kestäen
9-kuukautisen piirityksen, ennenkuin hänet
pakotettiin antautumaan. V. 1362 hän oli
valtaneu-vos ja sinetöi kirjeen Suomen osanotosta
kunin-kaanvaaliin. N. I. mainitaan sitten Bohusin Iin
naii päällikkönä, ja viimeksi 1380-luvulla
Jämt-lannin käskynhaltijana. K. G.
Narvik, kaupunki Polijois-Norjassa,
Ofoteuin-vuonon perukassa, Ruotsin rajalta tulevan
Ofo-tenin-radan päätepaikka; 4,609 as. (1910). N.
syntyi samalla kuin Ofotenin-rata; 1898, kun rataa
alettiin rakentaa. N:n paikalla olevassa kylässä
oli n. 50 as. Rakennukset ovat vielä puiset,
kadut valmistamattomat. N:n kautta kulkee suuri
osa Poh jois-Ruotsin rautamalmin viennistä, n. 1-2
milj. ton. v :ssa. Satamassa (suuret malmin
las-tauslaitokset) selvitettiin 1907 l,s milj. rek.-ton.
aluksia. (E. E. K.)
Narvusi ks. K o s e m k i n a.
Narym [-y’m] (? ostj., = suo). kaupunki
Siperiassa, Tomskin kuvernementin pohjoisosassa, n. s.
N:n alueella, 2 km Obin oik. rannalta; 895 as.
(1910). Asukkaat harjoittavat pääasiallisesti
kalastusta. — Per. 1595 suojaksi ostjaakkeja
vastaan; siirretty nyk. paikalleen 1629.
Nai-yskin [-y’-], vanha ven. aatelissuku; sitä
oli m. m. tsaari Aleksein puoliso ja Pietari I:n
äiti Natalia Kirillovna N. (1651-94).
Nasaalit (lat. näsus = nenä) 1.
nenä-äänteet on nimenä niillä aukkoäänteillä (vrt.
Äänne), joita äännettäessä nenäväylä on
avoinna, estämättä ilmavirran läpikulkua; m-, n-,
jäänteet ovat n :eja. — N a s o-o r a a 1 e i k s i
(lat. näsus, ja ös, genet. öns = suu) taas
nimitetään sellaisia aukkoäänteitä, joita äännettäessä
sekä nenä- että suuväylä on avoinna;
naso-oraa-leja ovat esim. ranskan nasaalivokaalit. Y. W.
Nasarealaiset. 1. Jeesuksen tunnustajain
yhteinen nimi juutalaisten keskuudessa
kristikunnan alkuaikoina (Ap. tek. 24.,), myöhemmin
Mooseksen lakia noudattavan juutalaiskristillisen
lahkon nimi. — 2. Kveekareita (ks. t.) muistuttava
baptistilahko, joka esiintyi Unkarissa 1839. N.
kieltävät valanteon ja aseitten kantamisen sekä
viettävät hyvin yksinkertaista jumalanpalvelusta.
[Szeberényi, ..Der Nazarenismus" (1890).] — 3.
Baselilaisen silkinkutojan Johan Jakob Wirzin
(1778-1S58) perustama lahko, joka väittää
edustavansa Isän ja Pojan hallintokautta
seurannutta Pyhän Hengen aikakautta ja tahtoo koota
Nartta—Nasarealaiset
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
