- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1039-1040

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nask ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1039

Nasturtium—Natal

1040

asemalta 6 km (jotka kaikki N:n kunnan
piirissä) sekä Lahden kaupungista 16 km.
Pinta-ala 348.7 km2, josta viljeltyä maata (1910) 7,092
ha (siinä luvussa puutarha-ala 13.s-i ha ja
luonnonniityt 1,306 ha). Manttaalimäärä 38.7css,
ta-lonsavuja 245. torpansavuja 97 ja muita savuja
327 (1907). 5,486 as. (1913), joista
ruotsinkielisiä 24. 1,111 ruokak., joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoittavia 748 (1901). 909
hevosta, 3,062 nautaa (1911). — Kansakouluja
(1914) 8 (11 opett.). Säästöpankki. —
Keuhkotautiparantola (omistaa „Keräystoimikunta
vähävaraisten keuhkotautisten hyväksi"). -—
Teollisuuslaitoksia : Seestaan rullatehdas; Arrajoen
mylly ja saha; Orrilan juustomeijeri. —
Vanhoja kartanoita: Seestaa, Koiskala, Erstaa,
Toi-vonoja, Uudenkylänkartano ja Arrajoki. — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Porvoon hiippak.,
Iitin rovastik.; Hollolaan kuulunut kappeli,
perustettu jo ainakin 1555: määrättiin
erotettavaksi eri khrakunnaksi keis. käskykirj. 1 p:ltä
lokak. 1860 (ensimäinen vakinainen khra v:sta
1857). Kirkko puusta, rak. 1802-04, korj. 1891.

L. H-nen.

Nasturtium ks. N e n ä 11 i.

Nasua ks. Kärsäkarhu.

Nata ks. F e s t u e a.

Natal /nätä’l], maakunta Etelä-Afrikan
liittovaltiossa, Intian valtameren rannikolla; 91,400
km3, 1,194.043 as., 13 km2:llä (1911; maakunnista
taajimmin. asuttu). — Se jakaantuu kahteen
osaan: varsinainen N. ja Sulu-maa.
Viimemainittu (27,094 km2) muodostaa N:n koillisosan:
se on osaksi N:n paikallishallinnon, osaksi
liittovaltion parlamentin hallinnon alainen. N:n
rannikko on ehyt, rantaviiva (605 km) melkein
suora (ainoa hyvä luonnonsatama on Durban).
Etelässä rantatasanko on aivan kapea,
Durba-nin pohjoispuolella se levenee, ja N:n
koillisosassa, Sulu-maassa, se on yli 50 km leveä.
Sulu-maassa on useita matalia rannikkojärviä St
Lucia, Kosi y. m. Rantatasangolta maa nousee
kahtena penkereenä (600 m ja 1.200-1.500 m) N:n
länsirajana olevan Lohikäärmevuoriston
(1,800-2,100 m) juurelle. Geologinen rakenne on
pääpiirteiltään sama kuin Kap-maassa. Jokia on
paljon (Alkusi, Valkoinen Umfolosi, Tugela,
Uin-zimkulu), mutta ne ovat koskirikkaita eivätkä
senvuoksi kulkukelpoisia. — Ilmasto yleensä
terveellinen, paitsi Sulu-maan rantatasangolla
(malaria). Rannikkovyöhyke, jota lämmittää
Mo-sambique-merivirta. on puolitroopillinen (v:n
keskilämpö -f 19,8° C; sademäärä 1,020 mm),
kasvullisuus sen mukainen (mangrove, palmut,
banaani); pohjoisosa on kuivempi (mimosa).
Sisempänä ilmasto on mantereisempi (v:n
keskilämpö Pietermaritzburgissa +17,s°C, sataa 770
mm v:ssa), kasvullisuus ruoho- ja pensasaroa.
Vielä ylempänä vallitsevat Pteroxylon-,
Podocar-pus-, Oreodaphne-, Olea- v. m. metsät. —
Alkuperäisestä eläimistöstä suurimmat lajit
(leijona, elefantti, sarvikuono) ovat säilyneet
ainoastaan Sulu-maan pohjoisosissa; muut ovat
vielä jotenkin yleisiä. — Asutus. N:n
väestöstä oli 1911 valkoihoisia 98.114 (enimmäkseen
englantilaisia, ainoastaan 17,000-18,000 holl.
buuria ja saks.), 141,600 aasialaista (enimmäkseen
hindulaisia kuleja rannikkoplantaaseilla), loput
melkein yksinomaan kaffereja (suluja), sekaro-

tuisia vähän. Kafferit asuvat: Sulu-maassa
(eurooppalaisilla on lupa asettua sinne vain
rajoitetuille alueille) : n. 10,000 km2 käsittävillä
reser-vatsioneilla varsinaisessa N:ssa; palkollisina
valkoisten farmeilla (80.000 1904). Heidän
elinkeinoistaan y. m. ks. Kafferit. —
Elinkeinot. Valkoihoisten rannikkoplantaaseilla
menestyy mainiosti sokeriruoko; myös viljellään teetä,
kahvia, tupakkaa, hedelmiä, puuvillaa
(kokeiluasteella), pippuria y. m. Sisämaassa
maanviljelys on vähemmän mainittava (päätuote maissi).
Siellä kukoistaa karjanhoito: 210.412 nautaa
(karjarutto raivosi 1908-09) 916,996 lammasta,
135,848 vuohta y. m. Alkuasukkailla on n. ’j2
milj. nautaa. — Meijeritalous edistyy. —
Metsän-tuotteista mainittakoon Acacia mollissiman kuori,
jota paljon viedään ulos. Valaanpyyntiä
harjoitetaan Durbanista käsin. — Kivihiiltä kaivetaan
Newcastlen, Dundeen, Vryheidin lähellä sekä
Sulu-maassa (2,s milj. ton. 1910); kultaa y. m.
saadaan vähän. Teollisuus alullaan. —
RauLa-teitä 1.697 km (1910), lennätinlinjoja 3,215 km
(1909). — Kauppalaivasto: 1,419 netto rek.-ton.
(1909). Satamissa selvitettiin 6.2 milj. netto
rek.-ton. (1909). Kauppa merirajan ylitse: tuonti
(koneita, rihkamaa, rautatavaroita) 196.s milj. mk.,
vienti (kultaa Transvaalista, villaa, kivihiiltä,
maissia) 98,s milj. mk. (1909). Tuonti tulee
melkein yksinomaan emämaasta. — Hallinto.
N:n maakuntahallintoa hoitaa
kenraalikuvernöörin 4 v:ksi nimittämä administrator, 3 v:ksi
valittu maakuntaneuvosto (25 jäsentä) sekä
5-jäse-uinen toimeenpaneva komitea. Liittovaltion
eduskuntaan N. lähettää 17 edustajaa, joiden vaaliin
ainoastaan valkoihoiset ottavat osaa.
Pääkaupunki Pietermaritzburg. N:n hallinnon
omistamissa tai kannattamissa kouluissa oli
oppilasmäärä 1909: valkoihoisten kouluissa 12.444.
neekerien 15,335 ja hindulaisten 3,671. — N:n
asestettuun poliisivoimaan kuuluu 962, miliisiin
2.774 miestä (1910). — N:n maakunnan tulot
89.9 milj. mk., menot 88,9 milj. mk. (1908-09).
velka 526,7 milj. mk. (1910). E. E. K.

Historia. N:n rannikolle saapui ensin
Vasco da Gama matkallaan Intiaan jouluna 1497:
tämän johdosta hän antoi maalle nimen
(joulupäivä, lat. = dies natalis Domini). Portugalilaiset
eivät kuitenkaan ottaneet maata haltuunsa.
Hollantilaisten ja englantilaisten aikaisemmat
asut-tamisyritykset raukesivat, samoin myös engl.
kapteeni Gardinerin, joka 1835 oli perustanut
tänne Victoria nimisen tasavallan. Pari vuotta
myöhemmin, 1837. tänne tuli Kap-maasta
siirtyneitä buureja; he valloittivat maan
sulukaffe-leilta ja perustivat Pietermaritzburgin
kaupungin. V. 1839 heidän siirtokuntansa
julistautui itsenäiseksi tasavallaksi Port-Natalin nimellä.
Kap-maan kuvernööri, Sir Napier, kielsi
kuitenkin buureilta oikeuden tähän ja ryhtyi
vihollisuuksiin, joiden johdosta maa laskettiin
Englannin yliherruuden alle (lopullisesti 1845): suuri
osa buureista siirtyi silloin Vaalin ja Oranjen
seuduille. V. 1856 N. korotettiin erikoiseksi.
Kap-maasta riippumattomaksi siirtomaaksi, joka
turvattiin kukistamalla sulukafferit 1879.
Buurisotaa käytiin osaksi N:ssa (1899-1900). N. tuli
sitten kuulumaan etelä-afrikkalaiseen
tulli-yhdistykseen, mutta sen taloudellinen tila oli
1905:u paikoilla arveluttava. V. 1906 alkuasu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0546.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free