- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1043-1044

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Natalia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1043

Natriumfosfaatti—Natronhydraatti

1014

karbonaattiin. Teknillisesti saadaan sitii
välituloksena ammoniakkisoodamenettelyssä.
Kuumennettaessa n. hajaantuu hiilidioksidiksi ja
normaaliseksi karbonaatiksi. E. H-nen.

Natriumfosfaatti. Lähemmin
määrittelemättä n. tarkoittaa dinatriumfosfaattia
(Na^HPO,). Kuumennettaessa erkanee siitä vettä,
joten syntyy natriumpyrofosfaattia
(Na,P207). Jos dinatriumfosfaattiliuosta
haihdutetaan kuiville natriumhydroksidin kanssa, niin
erkanee liuoksesta oktaederin muotoisia kiteitä
tri n atrium fosfaattia (Na3P04) ; jos
natriumhydroksidin sijasta käytetään fosforihappoa,
syntyy samalla tavalla mononatriu m
fosfaatti a (NaH-PO,), joka kuumennettaessa
hajoaa natriummetafosfaatiksi (NaP03).

E. .1 f-nen.

Natriumhydraatti,
natriumhvdrok-s i d i, lipeäkivi (NaOH) syntyy metallisen
natriumin yhtyessä veteen: teknillisesti
valmistetaan n:ia natriumkloridiliuoksesta sähkövirran
avulla tai käyttämällä Leblanc-soodamenettelyssä
kalsiumkarbonaatin asemesta poltettua kalkkia.
Täten saadut liuokset haihdutetaan kuiviin
rautaisissa astioissa. N. on valkeaa, kidemäistä
ainetta, joka vetistyy kosteassa ilmassa sekä
liukenee helposti veteen ja alkoholiin. On samoinkuin
kaliumhydraattikiu väkevä emäs. Hajoittaa
enimmät orgaaniset ainekset ja tuntuu senvuoksi
liukkaalta sormien välissä. Käytetään
saippua-ja paperiteollisuudessa sekä yleensä, missä
tarvitaan väkevää emästä. E. M-nen.

Natriumhydrokarbonaatti =
natriumbikarbonaatti (ks. t.).

Natriumhydroksidi ks.
Natriumhydraatti.

Natriumhypokloriitti,
alakloorihappoi-nen natriumi (NaCIO). Sitä syntyy
nat-riumkloridin ohella, kun kylmään
natrium-hydroksidiliuokseen johdetaan kloorikaasua.
Tunnetaan ainoastaan liuoksessa, koska se liuosta
haihdutettaessa muuttuu natriumkloraatiksi. N:n
liuosta käytetään valkaisuaineena. E. M-nen.

Natriumhyposulfiitti, (Na,S204),
alirikkiha-pokkeen natriumsuola, jota käytetään
pelkistä-jänä indigovärjäyksessä.

Natriumi (lat. nitrum, alkuaan = sooda,
sittemmin = salpietari), alkalimetalleihin kuuluva
alkuaine, kem. merkki Na, at.-p. 23,oo. Ei esiinny
luennossa koskaan pelkkänä, vaan aina yhtyneenä
muihin alkuaineisiin, kloridina (keittosuola,
vuorisuola), nitraattina (c li i 1 e-s a 1 p i
e-tari), karbonaattina (sooda) sekä lukuisissa
silikaattikivennäisissä (esim. albiitissa).
Näistä yhdistyksistä se on ainoastaan hyvin
voimakkain keinoin erotettavissa. Se tapahtuu joko
kuumentamalla natriumkarbonaattia hiilen kanssa
tai hajoittamalla sähkövirran avulla sulaa
nat-riumhydroksidia, -kloridia tai -nitraattia
ainesosiinsa. Natriummetalli on hopeanvalkoinen,
sit-keänpehmeä, om.-p. 0,»7, sulaa 97,5° :n ja
kiehuu noin 740° :n lämmössä, tummuu nopeasti
kosteassa ilmassa hapettumisen takia ja
säilytetään senvuoksi petroleumissa. Metallista
natriumia käytetään sekä kemiallisissa tutkimuksissa
että teknillisesti pelkistysaineena, esim. muita
metalleja valmistettaessa niiden yhdistyksistä.
N. yhtyy nimittäin sangen kiihkeästi muihin
alkuaineisiin, esim. veden kanssa natriumhydrok-

sidiksi, jolloin erkanee vetykaasua,
aluminium-kloridin kanssa natriumkloridiksi, jolloin
saadaan metallista aluminiumia. Useimmat
natrium-yhdistykset ovat värittömiä sekä helposti veteen
liukenevia. Aivan pienissäkin määrissä
käytettynä ne värjäävät liekin keltaiseksi, joka antaa
spektrissä kaksi lähekkäistä keltaista viivaa.
Natriumyhdistyksillä on mitä suurin merkitys
jokapäiväisessä taloudessa (keittosuola, sooda) ja
teollisuudessa. Natriumin keksi Davy 1807.

E. M-nen.

Natriumjärvet (natronjärvet), aro- ja
aavikko-seuduilla tavattavia laskujoettomia järviä, joiden
vesi sisältää paitsi natriumkloridia
(tavalliset suolajärvet) suurempia määriä
natriumkarbonaattia sekä -sulfaattia. Kuivana
vuodenaikana kiteytyy vedestä näitä suoloja järven
pohjalle ja rannoille, joten niillä varsinkin
aikaisemmin on ollut merkitystä luonnollisen soodan
tuottajina. N:iä on Egyptissä, Vähässä-Aasiassa,
Persiassa. Kaliforniassa. Esim. Owens lake
niminen järvi Kaliforniassa sisältää 1,000 osaa vettä
kohti 77 osaa natriumsuoloja, joista 29 % oo
natriumkloridia, 27% natriumkarbonaattia. 5,7%
natriumbikarbonaattia ja 11% natriumsulfaattia.

E. M-nen.

Natriumkarbonaatti ks. Sooda.

Natriumkloridi ks. Keittosuola ia

Vuorisuola.

Natriumnitraatti ks. C h i 1 e-s a 1 p i e t a r i.

Natriumsilikaatti ks. Vesilasi.

Natriumsulfaatti ks. G 1 a u b e r-s u o 1 a.

Natriumsuolat, yleensä värittömiä ja helposti
veteen liukenevia. Värjäävät liekin keltaiseksi.
Natrium aceticum, etikkahapon n.-suola;
N. bicarbonicum, hiilihapon hapan n.-suola;
N. carbonicum, hiilihapon (normaalinen)
n.-suola; N. carbonicum crudum (kuiva) :
N. carbonicum siccum (rapautunut); N.
c h 1 o r a t u m. suolahapon n.-suola,
natriumkloridi; N. j o d a t u m, natriumjodidi; N. n i t r
i-c u m, typpi- 1. salpietarihapon n.-suola; N. p h o
s-p h o r i c u m. fosforihapon n.-suola, tav.
dinat-riumfosfaatti; N. salicylicum, salisylihapon
n.-suola; N. sulfuricum, rikkihapon n.-suola;
N. tiosulfuricum, tiorikkihapon n.-suola.

Natriumtiosulfaatti, fikseeraus suola
(Na2S203), muodostaa värittömiä prismamaisia,
monokliinisia kiteitä, joissa on 5 molekyliä
kidevettä. Liukenee helposti veteen.
Valmistetaan lämmittämällä normaalisen natriumsulfiitin
liuosta rikin kanssa. N:n käyttö valokuvauksessa
fikseeraussuolana perustuu siihen, että
n.-liuos kykenee liuottamaan levystä
muuttumattoman hopeasuolan, sekä antikloorina
poistamaan kloorin tämän avulla valkaistuista
tavaroista. E. M-nen.

Natro-kali-tartaricum,
kaliumnatriumtar-traatti (KNaC„OeH4). ks. Seignettesuola.

Natroliitti, zeoliittiryhmään kuuluva
kivennäinen. Muodostaa valkeita, rombiseen
järjestelmään kuuluvia prismoja, neulasia tai
säteittäisiä ryhmiä. Kokoomukseltaan vedenpitoinen
natriumaluminiumsilikaatti (Na2Al2Si3O10+2H2O).
Esiintyy sekundäärisinä onkalontäytteinä
varsinkin basalteissa, mutta muissakin vuorilajeissa
ollen toisten natriuminpitoisten kivennäisten
muuttumistulos. E. M-nen.

Natronhydraatti = natriumhydroksidi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0548.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free