- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1049-1050

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naumakia ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1049

ria) ja näissä urissa ou tavallisesti 4 naulan
var-reu pituutta vastaavan matkan päässä olevaa
kautaa vastaavaa koloa. Kun valssit pyöriessään
puristavat rautakangen väliinsä, muodostuu
nau-lauvarsi ja kanta, kärki taotaan tai valssataan
suipoksi myöhemmin, ks. myös Valssit.

P-o P-o.

Naumakia (kreik. naumakhi’ü, lat.
naama’-cliia), laivataistelu. Room. keisariajalla pantiin
juhlatilaisuuksissa muiden näytäntöjen ohessa
toimeen myös n:oja, joita varten kaivettiin
suuria lammikoita. O. E. T.

Naumann, Christian (1810-88), ruots.
oikeusoppinut, tuli 1852 valtio- ja
prosessioikeuden professoriksi Luudin yliopistoon; oli 1860-87
korkeimman tuomioistuimen jäsen. N:n monista
julkaisuista mainittakoon valtio-oikeutta
käsittelevät teokset: „Sveriges statsförfattnings-rätt"
(4 nid., 1844-74, uusi pain. 1876-84), „Handbok
för riksdagsmän" (1860), ,,Svenska
statsförfatt-ningens historiska utveekling" (1864) sekä
Ruot-siu perustuslakien editsionit (1854). V. 1864 N.
alkoi julkaista „Tidskrift för lagstiftning,
lagskipning och förvaltning" nimistä aikakauskirjaa
(ilmestyi vv. 1864-88"). (K. G.)

Naumann, Emil (1827-88), saks.
musiikki-kirjailija ja säveltäjä, Mendelssohnin oppilas
(1842-44). Toimi (v :sta 1856) Berliinissä
hovi-kirkkomusiikinjohtajana, nimitettiin
professoriksi 1869, siirtyi 1873 Dresdeniin. Julkaisi
„Ku-vitetun musiikkihistorian" (1880-85) y. m.
Sävelsi 1 oopperan, 1 oratorin, psalmeja
kirkkovuoden sunnuntai- ja juhlapäiviksi y. m. I. K.

Naumann, Friedrich (s. 1860), saks.
so-siaalipolitikko; toimi alkuansa pappina, mutta
erosi papinvirasta 1895 autautuakseen kokonaan
valtiolliseen ja yhteiskuntapoliittiseen toimintaan;
perusti 1896 yhdessä Göhren, Soliniin y. m. kanssa
kansallissosiaalisen puolueen, joka kuitenkin pian
hajosi, jolloin N. 1903 siirtyi vapaamieliseen
yhdistykseen; valittiin 1907 Saksan valtiopäiville:
julkaissut v:sta 1895 viikkolehteä ,.Die Hilfe";
julkaisuja: ,,Demokratie und Kaisertum" (1900),
„Briefe iiber Religion" (1903), ..Neudeutsclie
Wirt-scliaftspolitik" (1906). [Meyer-Benfey, „Fr. N.".]

Naumann, Karl Friedrich (1797-1873),
saks. tiedemies. Professori Freibergin
vuoriaka-temiassa sekä Leipzigissä. N. oli aikansa
kuuluisimpia sekä opettajana että tiedemiehenä
kris-tallografian, mineralogian ja geologian aloilla.

(E. M-nen.)

Naumburg [burhj], kaupunki Preussissa,
Sachsenin maakunnassa, lähellä Saalen ja
Unstru-tin yhtymäkohtaa ja parin radan risteystä;
f 26,962 as. (1910). Kaunis tuomiokirkko
(1207-42), parissa muussa kirkossa muutamia Lucas
Cranach vanli:n maalauksia. Harjoitetaan
melkoista puuvilla-, villa-, kemiallista ja
olutteolli-suutta, kampojen valmistusta. Ympäristössä
kauniita viinitarhoja. — N., jonne 1029 Zeitzin
piispanistuin (lakkautettu 1564) siirrettiin, oli
keskiajan lopulla tärkeä kauppakaupunki. Joutui
1814 Preussille. E. E. K.

Naundorff, Karl Wilhelm, ks. Ludvik
XVII, palsta 1189.

Naupaktos (myös Epaktos, it. Lepanto),
kaupunki Keski-Kreikassa, Korintin-lahden suussa,
sen pohjoisrannalla; n. 2,500 as. Rappeutuneet
venetsialaiset muurit, mahtavat linnanrauniot;

1050

satama, ennen Kreikan parhaita, on niin
liiekoit-tunut, että vain pienet alukset pääsevät siihen.
Piispanistuin. — N. oli vanhalla ajalla
lokrilais-ten tärkeä satamakaupunki, kunnes ateenalaiset
455 e. Kr. sen valloittivat. Nämä menettivät sen
jälleen 405, 338 se joutui aitolialaisille. jotka 191
sitä kauan puolustivat roomalaisia vastaan.
Keskiajalla venetsialaiset saivat N:n, ja pitivät siinä
1477 puoliaan turkkilaisia vastaan, jotka vasta
1499 150.000 miehellä sen valloittivat. Uuden
ajan alussa tapahtuneesta kuuluisasta
meritaistelusta ks. Lepanto. Vapautussodassa
kreikkalaiset saivat N:n 1829. (E. E. K.)

Nauplia (myös Nauplion, it. Napoli di
Uomana), kaupunki Kreikassa, Peloponnesoksen
itärannikolla, N:n-lahden pohjoispäässä Argolis
nimisen liomoksen pääkaupunki; n. 6,000 as.
Kreikan varmimpia ja väljimpiä satamia, vilkas
kauppa. Arkkipiispanistuin, arsenaali. Its-kale
ja Palamidi nimiset linnoitukset. Vanhalla ajalla
N :11a ei ollut suurta merkitystä; keskiajalla
tärkeä. Joutui 1204 frankkien käsiin, oli Argoliin
keralla erityisenä herttuakuntana. V. 1383 N:n
valloittivat venetsialaiset, 1539 turkkilaiset. 1686
venetsialaiset. 1715 taas turkkilaiset, 1822
kreikkalaiset. V:een 1834 Kreikan hallituksen
asuinpaikka. (E. E. K.)

Nauplius ks. Äyriäiset.

Nauris, tavallisen peltokaalin
turpeajuu-rii;en muunnos (Brassica campestris v. rapa),
ikivanha viljelyskasvi koko Pohjois-Euroopassa,
menestyy napapiiriin saakka, Norjassa
pohjoisempanakin. Ennen perunan tuloa n:ta viljeltiin
meillä kaikkialla (etenkin kaskimailla),
sittemmin n:n viljelys ihmisravinnoksi on vähentynyt,
yleisintä se on nykyään Itä-Suomessa. Sen sijaan
karjanhoidon kehitys on viime aikoina meilläkin
suuresti lisännyt reliu-n:n, „turnipsin",
viljelystä. — Lukuisat n.-laadut jaetaan juuren
mukaan 2 pääryhmään: valkeisiin ja
keltaisiin, molemmissa on pitkulaisia ja pyöreähköjä,
suuria ja pieniä muotoja. Rehu n :sta 011 etenkin
Englannissa ja Skotlannissa kehitetty erittäin
tuottavia laatuja. — N. on kaksivuotinen ja
kasvatetaan siemenistä. Näistä puserretaan myös
naurisöljyä (ks. t.). 7. V-s.

Naurisöljy, useiden Rrossica-lajien, m. m.
tavallisen nauriin siemenistä puserrettu öljy.
Raakana se on keltaisenruskeata, puhdistettuna
vaaleankeltaista, om.-p. n. 0,9. Käytetään polttoöljynä
ja vähin ruokaöljynä, etupäässä kuitenkin
kone-voiteena ja saippuanvalmistukseen. (1. F-s.J

Nauru (risus), iloisen mielen ilmenemismuoto,
syntyy pienistä, rytmillisesti uudistuvista
pallean supistumisista ja siitä aiheutuvista
ulos-hengittämisistä ääniraon ollessa heikosti
suljettuna. minkä ohella .suupieliin vaikuttava
nauru-lihas pitää huolen näiden kohottamisesta
asentoon, joka luo kasvoille mielentilaa vastaavan
ilmeen. [Bergson, ..La rire".] .1/. O-H.

Naurukaasu, typpioksiduli (N.,0). Saadaan
kuumentamalla ammoniumnitraattia, jolloin tämä
hajaantuu typpioksiduliksi ja vedeksi. N. ou
väritöntä. imelänmakuista kaasua. Se ylläpitää
palamista hajautuen typeksi ja hapeksi. Nimitys
n. johtuu siitä, että typpioksiduli hengitettäessä
vaikuttaa ’ huumaavasti, jolloin tuntoaisti
tylsistyy ja hillitsemätön nauru usein valtaa ihmisen.
N :ua käytetään huumausaineena pienissä kirurgi -

Naumakia— Naurukaasu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0551.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free