Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Naumakia ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1051
Naurukouristus—Nautintoaineet
1052
sissa operatsioneissa. Tavataan kaupassa nesteeksi
puristettuna terässylintereissä. J. V.
Naurukouristus esiintyy joskus taudinilmiönä
hysteriassa (ks. t.).
Naurulokki ks. Lokit.
Naurutauti. Hillitsemätön nauru saattaa
joskus esiintyä hermoston häilyväisyyden ja
luonnottoman kiihottuvaisuuden tunnusmerkkinä
(hysteria) ; mutta voi myöskin ilmetä
mielensairauksissa merkkinä näissä tiloissa tuontuostakin
esiintyvistä harhanäöistä ja harhakuuloista, jotka —
iloista laatua ollen — herättävät vastaavan
mielentilan ja siihen kuuluvat elkeet.
(M. O-B.)
Nausikaa [-ka’ä ], Homeroksen Odysseiassa
pliaiekien kuninkaan Alkino’oksen tytär, joka
ottaa turviinsa haaksirikkoisen Odysseuksen.
Luontevan, samalla ujon ja pelottoman,
jaloluontoi-sen ja helläsydämisen nuoren neitosen
kuvauksena Odysseian N :11a tuskin on
maailmankirjallisuudessa vertaistaan. O. E. T.
Nauta ks. L e h m ä.
Nautaeläin ks. Lehmä, Lypsykarja.
Nautakarja ks. Lehmä, Lypsykarja.
Nautapaarma ks. S ai va rt aj at.
Nautayksikkö, tilastollisessa tarkoituksessa
käytetty yhteinen nimitys ilmaisemaan eri
kotieläinlajien lukumäärää siten muutettuna, että
koko eläinmäärä saadaan lausutuksi yhdellä
luvulla. Suomalaisessa virallisessa tilastossa
käytetään n:öä vastaamaan 1 lehmää tai sonnia = ’/2
hevosta = 2 varsaa = 2 vasikkaa tai hiehoa = 8
lammasta = 3 sikaa. Saksassa käytetään samassa
tarkoituksessa nimitystä Grossvieh (= suuri eläin,
jonka vastakohta Kleinvieh = pieni eläin). 1
kappale Grossvieh vastaa 500 kg elävääpainoa ja on
= 1 nauta = 2/3 hevosta = 10 vasikkaa (alle ’/= vuo"
den) = 10 lammasta = 12 vuohta = V/2 aasia.
E. v. K.
Nautela, allodisäteri Liedon pitäjässä 2 km
Liedon asemalta, käsittää nvk., siihen yhdistetyt
tilat mukaanluettuina, 3 manttaalia, vähän yli
800 ha, josta n. 320 viljeltyä. Tilalla on mylly,
joka sai erikoisoikeutensa 1757, pärehöylä ja
saha, sekä 4 koskea, joissa yhteensä n. 300
hevosvoimaa. — N. mainitaan jo 1472 „vanhana
rälssitalona". Lahjoitettiin 1504 Naantalin
luostarille, mutta siirtyi 1526 takaisin yksityisten
haltuun. 1500-luvulla tila oli aatelisten hallussa,
mahdollisesti samalla suvulla, joka omisti sen
1600-luvun alusta alkaen ja joka, kun se 1634
tuli Ruotsin ritarihuoneen jäseneksi. Liedon
pitäjän mukaan sai nimekseen Lund. V. 1650 tila
joutui Lund-suvulta oston kautta presidentti
Jöns Kurjelle. Tilan myöhemmistä omistajista
mainittakoon Turun hovioikeuden varapresidentti
Olavi Bureus (k. 1655), Lauritsa Creutz
nuorempi, 1800-luvun alussa maaherra E. G. von
Willebrand Ik. 1809), sittemmin
kirjapainon-omistaja ja kirjakauppias Kr. L. Hjelt ja hänen
poikansa ylikontrollööri K. F. K. Hjelt. Nyk.
omistaja (1913) tilanomistaja J. Lagerström. —
Suuren puiston ympäröimän päärakennuksen
kivinen alakerta on v:lta 1762, puinen yläkerros
on myöhemmin lisätty. A. Es.
Nautiikki (kreik. naus = laiva).
merenkulku-toimi, merenkulkutiede.
Nautilus. 1. ks. H e 1 m i v e n h e. — 2. ks.
Kalastuslaiva.
Nautinen (lat. nauticus), merenkulkuun
kuuluva.
Nautinta (ruots. häfd), lakit., on yksi niitä
tapoja, joilla omistusoikeus tahi määrätyt
rajoitetut esineoikeudet kiinteään omaisuuteen
saattavat syntyä. N. perustaa puheenalaisen oikeuden
jatkuvan hallinnan kautta. Se tosiseikka, että
joku kiinteistö on ollut jonkun henkilön
jatkuvassa hallinnassa, tekee tämän kiinteistön
omistajaksi tai antaa hänelle esineoikeuden siihen.
N:aa on kahta lajia: määräaikainen n.
ja ylimuistoinen n. Edelliseen nähden laki
(kunink. selitys 14 p:ltä toukok. 1805) vaatii,
että kiinteistö on laillisen, mutta jossakin
kohden virheellisen saannin kautta joutunut
vilpittömässä mielessä olevan henkilön
haltuun ja sitten ollut hänen
omistusoikeuden i s e s s a hallinnassaan moitteen nostamista
varten varatun ajan eikä sellaista moitetta ole
esitetty. Määräaikaisen n:n tav. esimerkkinä on,
että holhooja oikeuden luvatta myy holhottinsa
maan. Ellei holhotti, päästyään täysi-ikäiseksi,
yön ja vuoden kuluessa senjälkeen moiti
kauppaa, tulee ostaja kiinteistön omistajaksi sen
kautta, että hän mainittuna aikana on omistajana
hallinnut sitä. Ylimuistoinen n. on olemassa, „kun
joku on jotakin kiinteätä omaisuutta niin kauan
häiritsemättä ja estämättä pitänyt, nauttinut ja
viljellyt, ettei kukaan muista eikä tosipuheesta
tiedä, miten hänen esi-isänsä tahi saantimiehensä
ovat sen ensin saaneet" (Maakaaren 15: 1).
Kahden miespolven häiritsemätön ja estämätön
hallinta perustaa siis puheenalaisen esineoikeuden,
katsomatta siihen, miten tuo hallinta aikoinaan
on syntynyt. Ylimuistoinen n. siis ei vaadi
haltialta tahi hänen edeltäjältään laillista saantia
tahi, että hän on vilpittömässä mielessä saanut
kiinteistön käsiinsä. Ylimuistoinen n. saattaa
tulla kysymykseen myöskin rajoitettuihin
esineoikeuksiin nähden, ks. Moite. A. Ch.
Nautinto (ruots. häfd) on esineoikeuden,
lähinnä nautinto-oikeuden tosiasiallinen
käyttäminen. N. on siis yksi hallinnan (ks. t.)
ilmaisumuotoja. Siitä että henkilö, jonka hallussa esine
on, käyttää sitä ja sen tuottoa hyväkseen, ei
seuraa, että hänellä todellisuudessa olisi sellainen
oikeus. Esineen nauttija voi olla oikeutettu n :oon.
mutta hän voi myöskin oikeudettomasti nauttia
esinettä. A. Ch.
Nautintoaineet, aineet, joita emme käytä
aineenvaihdon aikaansaaman ruumiin aineksien
kuluttamisen korvaamiseksi, vaan nautinnon ja
muun mielihyvän saavuttamiseksi. Useilla
nautintoaineilla sanan laajemmassa merkityksessä
on sittenkin suuri tehtävänsä ruumiin
taloudessa, sillä ne ovat, niinkuin esim. maustimet,
järkiperäisesti käytettyinä, tarpeen ruokahalun
herättämiseksi sekä ruuansulatusnesteitten
erittymisen virikkeeksi. Jotkut niistä, niinkuin
sokeri. ovat kuitenkin samalla ravintoaineita:
toiset taas, niinkuin tavallinen keittosuola, joka ei
ole mikään orgaaninen ravintoaine, vaan pelkkä
orgaaniton yhtymä, on ruumiin taloudelle taas
niin tärkeä, että elävä olento, joka muuten saa
kuinka paljon ruokaa hyvänsä, mutta jolta
keittosuola riistetään kokonaan ruuasta, kuolee
„suola-nälkään", jopa yhtä nopeasti, kuin jos hän saisi
kärsiä täyttä nälkää. Tämä seikka on
selitettävissä siten, että aineenvaihdon vaikutuksesta ruu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
