Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nautintokasvit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1053
miista alituiseen häviää suuret määrät suoloja,
jotka ovat korvattavat, jotta ruumiin nesteet
saattaisivat pysyä solujen elonehtoja vastaavassa
kunnossa. Ahtaammassa merkityksessä
käsitämme kuitenkin n :11a aineita, joita nautitaan
ruumiin niitä luonnostaan mitenkään
kaipaamatta, sen mielihyväu synnyttämiseksi,
mikä aiheutuu niiden hermostoon
kohdistuvasta kiihotuksesta. Nämä aineet ovat
enimmäkseen kasvikunnasta lähtöisin. Sellaisia ovat
kahvi, tee, kaakao, cola, alkoholi ja tupakka.
Erikoiseen ryhmään nautintoaineita voisimme
sitäpaitsi lukea nuo vaikutuksiltaan kovin
vaaralliset ja petolliset aineet: opiumin, morfiinin,
kokaiinin j. n. e. M. O-li.
Nautintokasvit, kasvit, joista saadaan
nautintoaineita (ks. t.).
Nautinto-oikeus on rajoitettu esineoikeus,
joka käsittää vallan määrätyissä kohdin käyttää
toiselle henkilölle kuuluvaa esinettä ja nauttia
siitä tulevaa tuottoa. Sääntönä on, että
oikeuden-haltia suorittaa esineen omistajalle määrätyn
maksun. Tärkein n :ista on vuokraoikeus (ks.
Maanvuokra), toisia n:ia ovat asukasoikeus
kruununtiloihin, ne henkilökohtaiset
vastikkeettomat kiinteän omaisuuden käyttöoikeudet, jotka
perustuvat eläkevälipuheeseen tahi myötäjäisiin
(ks. t.), valtaamalla saatu oikeus kaivokseen,
kruunulle muutamissa vesistöissä kuuluva oikeus
määrättyihin kalalajeihin (etupäässä loheen ja
siikaan) sekä oikeus (tav. ainaiseksi) pitää
rakennuksensa toisen omistamalla maalla (n. s.
ehdollisella talonasemalla). A. Ch.
Nautintoselitys 1. nautintaselitelmä on
maanmittarin isoajakoa tahi muita
maanositta-misia toimittaessa tekemä asiakirja, joka
kuhunkin jakokuntaan kuuluvaan tilaan nähden
sisältää, kaikki sen hallussa olevat tiluskuviot sekä
niiden nimen, laajuuden, jyväluvun ja
muunto-sisällyksen. Jos useammalla tai kaikilla tiloilla
on tiluksia yhteisesti hallittavina, ovat sellaiset
tilukset niinikään samalla tavalla erikseen
lueteltavat. N :ssä pitää myös voimassa olevat
rasiteoikeudet. jotka ilmoitetaan tai muutoin
käyvät ilmi, tarkoin mainittaman. N. on asiallisille
julkiluettava sekä, sittenkuin mahdollisesti
tarpeellisiksi havaitut oikaisut siihen on tehty,
asiallisten ja toimitusmiesten allekirjoitettava.
A. Cli.
Nautintovero (saks. Verbrauchsabgabe),
nautintoaineista, niiden kotimaiseen liikkeeseen
joutuessa otettu kulutusvero; n :oa suoritetaan
Saksassa ja Itävallassa viinasta ja sokerista.
Nauvo 1. Na vo (ruots. Nagu). 1. Kunta,
fTurun ja Porin 1., Mynämäen kihlak., Nauvon
ni-mismiesp., sijaitsee Paraisten ja Korpoon
välillä Turun saaristossa, kirkolle Turun
kaupungista n. 45 km. Pinta-ala (maata) 230,i km2,
josta viljeltyä maata (1910) 2,362 ha (siinä
luvussa puutarha-ala 19,n ha ja luonnonniityt 518
ha). Manttaalimäärä 67 ’/», talonsavuja 161,
tor-pansavuja 42 ja muita savuja 824 (1907). 3,717
as. (1913), joista suomenkielisiä 250. 984 ruokak.,
joista maanviljelys pääelinkeinona 286:11a ja
kulkuneuvot 197 :llä (1901). 336 hevosta, 1,068
nautaa (1911). — Kansakouluja 4 (1914).
Säästöpankki. Kunnanlääkäri. Apteekki (haara-apt.).
Seilin (Själön) houruinhoitolaitos (ks. t.). —
Kartanoita: ITögsar, Käldinge, Prostvik, Thoras.
1054
Druckis, Vikom y. m. — Kauppalaivastoon
kuului 1910 26 purjealusta (yht. 874 netto rek.-ton.).
— Kirkonkylän nimitys ,,Kyrkbacken". Venäjän
valtion kipinäsähkölennätinasema Engsjöholmin
saarella. ■— 2. Seurakunta, keisarillinen,
Turun arkkihiippak., Tuomiorovastikuntaa;
mainitaan kirkkokuntana jo 1395; oma pappi
ainakin v:sta 1448 alkaen. Kirkko harmaasta
kivestä, rak. n. 1326. — N:oon kuuluvat Seilin
sairaalan kirkkokunta ja Nötön
rukoushuonekunta (ks. n.). L. U-ncn.
Navaalinen (lat. nävä’lis < nävis = laiva),
merenkulkua koskeva.
Navajo (1. navaho), athabaskeihin kuuluva
intiaaniheimo Yhdysvalloissa, Kalliovuoristossa,
asuu nyk. Arizonan ja New Mexicon
pohjoisosissa; viime vuosis :n lopulla n. 17,000 henkeä,
joista n. puolet asui Colorado-joen
itäpuolisella reservatsionilla. Ameriikan löydön aikoina
n.-intiaanit olivat taitavia maanviljelijöitä,
sitten karjapaimenia ja -rosvoja. Valmistavat
hyviä peitteitä ja viittoja.
Navala, säteri Kirkkonummen pitäjässä.
Nykyään yhdistettynä, kuten jo ennenkin
1500-luvulta viime vuosis:n alkuun, läheiseen Kosken
kartanoon, ks. Koski.
Navallisuus, kasvit., ks. Polariteetti.
Navarino [-V-] (Neokastron), Kreikan
länsirannikolla. Messeniassa oleva satamakaupunki,
jonka edustalla lokak. 20 p. 1827 vara-amiraali
Codringtonin johtama engl.-ransk.-ven. laivasto
(10 linjalaivaa, 8 fregattia, 2 korvettia, 8,000
miestä) voitti Moharem Bein komentaman
turk.-egypt. laivaston (3 linjalaivaa, 20 fregattia,
32 korvettia, 20.000 miestä). Voittajain
mies-liukka 8,8 %, voitettujen 40 Turkkilaiset
menettivät 55 laivaa. -Iskm-,
Navarra
va’-J, entinen kuningaskunta [-molemmin puolin Pyreneitten vuoristoa; Espanjan
puoleinen Ylä-Navarra muodostaa tätä
nykyä Espanjan N. nimisen maakunnan, Ranskan
puoleinen A 1 a-N avarra on osa Ranskan
Basses-Pvrénées departementista. — Ainakin v:n
900 tienoilla N. jo oli itsenäinen kuningaskunta.
V:n 1000 jälkeen N:n kuningas Sancho III Suuri
hallitsi melkein koko Pohjois-Espanjaa;
1076-1134 N. oli yhdistettynä Aragoniaan. V. 1284
se naimisliiton johdosta joutui Banskan
kuningassuvulle. V. 1328 sen peri Ranskan
kuninkaan Ludvik X:n tytär Johanna, jonka poika
Kaarle II Paha tuli tunnetuksi juonitteluistaan
Ranskan hallitusta vastaan. V. 1441 N. joutui
Aragonian kuninkaalle Juhanalle, joka 1479
testamenttasi sen tyttärelleen Eleonoralle. V. 1494
N:n kuninkaaksi tuli naimisen kautta ransk.
aatelismies Jean d’Albret. jolta Ferdinand
Katolilainen 1512 valloitti Espanjan puoleisen
Ylä-Navarran yhdistäen sen Kastiliaan. Ranskan
puoleinen Ala-Navarra säilyi vielä jonkun aikaa
itsenäisenä N:n kuningaskuntana. V. 1548 sen
perijä Johanna d’Albret meni naimisiin
Bour-bon’in sukuisen prinssi Antonin kanssa, joka
niinkuin hänen puolisonsakin oli protestantti.
Heidän poikansa Henrik tuli 1589 Ranskan
kuninkaaksi (Henrik IV) ja liitti 1607 Navarran
täydellisesti Ranskaan, jonka hallitsijat v :een
1830 nimittivät itseään Ranskan ja N:n
kuninkaiksi.
Navarrete [e’-], Juan Fernandez (1526-
Nautintokasvit—Navarrete
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
