- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1055-1056

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nautintokasvit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1055

N avasi n—Navetta

1056

Korkeaseinäinen navetta lantasäiliöineen ja jaloittelutarhoineen.

79), esp. taidemaalari, sai kuuromykkyytensä
vuoksi liikanimen El mudo (mykkä).
Opiskeltuaan kotimaassaan ja Tizianin johdolla
Venetsiassa N. pääsi 1568 Filip II:n hovimaalariksi,
jona hän koristi Eseorialia maalauksillaan, joista
muutamat ovat vielä siellä säilyneet, kuten esim.
erikoista maalauksellista kykyä ja suurenmoista
käsitystä ilmaisevat »Kristuksen syntymä", „Pyhä
perhe". »Kristuksen ruoskinta" ja »Abraham ja
kolme enkeliä" (1576). E. H r.’

Navasin, Sergej Gavrilovits (s. 1857),
ven. kasvitieteilijä, v:sta 1894 professori ia
kasvit, puutarhan esimies Kiovassa. N. on
julkaissut teoksia monelta kasvitieteen alalta, mutta
on tullut erityisesti tunnetuksi kasviembryologian
tutkijana. Hän m. m. sai selville, että
koppi-siemenisten alkiorakossa paitsi munasolun
hedelmöitystä tapahtuu toinenkin vastaava ilmiö,
siiteputken toinen tuma kun yhtyy alkiorakon
keskitumaan, joka tämän jälkeen alkaa jakautua
synnyttäen sisävalkuaisen. Teoksia: »Resultate
einer Revision der Befruchtungsvorgänge bei
Li-lium martagon und Fritillaria tenella" (1898),
ȟber der feineren Bau und Entvvicklung von
Plasmodiphora Brassicæ" (1899), »über die
Befruchtungsvorgänge bei einigen Dicotyledonen"
(1900), »Näheres über die Bildung der
Sperma-kerne bei Lilium martagon" (1910),

Navetta (ometta, pihatto, läävä, karjatto).
Alkuperäinen n. on ilman sisustusta ja lehmät
ovat niissä vitsoilla seinänrakoon t. seipääseen
kytkettyinä. Sittemmin, kun pellon voimistaminen
vaati hoitamaan lantaa, syntyivät n. s.
lanta-navetat siirrettäville ruokintapövtineen ja
vesi-ruuliineen. Vähitellen laitettiin näihin häkit
lehmien kytkemisen ja ruokinnan helpottamiseksi
sekä käytävät ja lantakourut. Etelä- ja
Länsi-Suomessa otettiin mäkiseuduilla myöhemmin
käytäntöön kaksikerroksiset, ruotsalaismalliset
kel-larinavetat, joissa lanta koottiin alakertaan.
Mutta maidon arvon kohotessa 1870-luvun
jälkeen on n :oita yleensä koko maassa parannettu
tekemällä tiiviit permannot, helposti
puhdistettavat ja rehua säästävät pöydät, isot ikkunat,
il-manvaihtolaitokset, vesijohdosta itsestään
täyttyvät juottokupit j. n. e. — N:n tulee olla tilava,
valoisa, raitisilmainen, vedoton, kuiva ja
kohtalaisen lämmin (permannolla ei alle +10°) sekä
sen sisustus eläimille ja hoitajille mukava,
rakennustapa yksinkertainen ja halpa. Isommille
karjoille tehdään n. tav. eri rakennukseksi, pienem-

mille mieluimmin toisten kotieläinten suojain
yhteyteen. Nyk3’aikaiset tiivislattiaiset
n.-rakennukset voidaan jakaa:

I. valaistukseen ja reliun
säilytykseen nähden: 1) korkeaseinäiset
(tasalai-pioiset) n :t, joissa ikkunat voidaan tehdä joka
seinälle ja rehusuoja on ullakolla, 2)
matalasei-näiset (taitelaipioiset) n :t, joiden ikkunat
sijoitetaan pääasiallisesti päätyseinille ja rehuvaja
toiselle sivulle ja 3) matalaseinäiset
kattovalais-tus- 1. lylity-n :t, joihin valo johdetaan pitkin ka-

Xavetta, puolikorkeat seinät, taitteinen välikatto.

Korkeaseinäinen pitkäparsinavetta i rehupöy täin
häkki-sulut nostettavat).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0554.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free