- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1059-1060

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Navez ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1059

Neander—

Nebogatov

1060

mintamiesten keskusliiton ylisihteerinä v:sta
1874.

Neander [a’-], August (1789-1850), saks.
kirkkohistorioitsija, juut. syntyperää
(alkuperäinen nimi David M e n d e 1). Platonin teoksien
tutkiminen, Schleiermaelierin ,,puheet uskonnosta"
ja romantiikan aatteet johtivat N :n hänen
opinto-aikanaan Hampurissa kristinuskoon; hän
kastettiin 1806 ja opiskeli sitten teologiaa Haliessa
ja Göttingenissä, missä Planck johti hänet
kirkkohistorian alalle. V. 1811 hän tuli dosentiksi
Heidelbergissa, mutta siirtyi jo 1813 Berliinin äsken
perustettuun yliopistoon, missä hän vaikutti koko
loppuikänsä, keräten suuria oppilasparvia
ympärilleen ja julkaisten huomatuita teoksia: „über
den Kaiser Julian" (1812), ,.Der héil. Bernhard
u. sein Zeitalter" (1813), „Chrysostomus" (1822),
„Allgemeine Gescliichte der christlichen Religion
und Kirclie" (5 nid. 1826-45) y. m.; kootut
teokset 1862-75. N. kiinnitti erityistä huomiota
uskonnollisen elämän ilmauksiin ja kirkkohistorian
suuriin persoonallisuuksiin. Hän edustaa siten
tieteessään sitä romantiikasta kehittynyttä
uskonnollista herätystä, joka oli vallalla 1800-luvun
alussa. N. on aikanansa kirkkohistorian
tutkimuksen uudistajia ja merkkimiehiä. Hänen
persoonallinen vaikutuksensa ylioppilaihin oli
erinomaisen suuri; lukemattomille heistä hän oli
sielunhoitajana ja hengellisenä isänä. [A.
Wiegand, „A. Neanders Leben" (1889); A. Harnack.
„Rede auf A. Neander" (1889).] J. G.

Neanderthal [-täi], laakso lähellä
Diissel-dorfin kaupunkia Länsi-Saksassa, tullut
kuuluisaksi kalkkiliuskeessa sijainneesta, nyttemmin
harjoitetun louhimisen takia hävinneestä
luolasta, jossa 1856 tehtiin arvokas esihistoriallisen
ihmisen luujätteitä käsittävä löytö. Jätteet —
päänkuori, erinäisiä raajojen luita ja kylkiluun
kappaleita — tavattiin diluviaalisavesta
luolan-pohjalta, n. 2 jalan syvyydeltä. Ne huomattiin
kohta jykevyydeltään y. m. ominaisuuksiltaan
suuresti poikkeaviksi nykyihmisen vastaavista
luustonosista. Monella tavoin koetettiin luita eri
tahoilta tulkita, m. m. patologisesti muuttuneiksi,
kunnes Schwalbe sitovasti osoitti niiden
edustavan vanhempaa ja alkuperäisempää, nykyisin
sukupuuttoon kuollutta ihmistyyppiä, n. s. n e a
n-d e r t h a 1 i n-r o t u a (Homo primigenius 1.
neanderIhalensis). Tälle rodulle, josta jätteitä
sittemmin on tavattu monissa muissa paikoissa
(vrt. Ihminen), oli ominaista pieni
ruumiinkoko — jotenkin yhtä suuri kuin lappalaisilla,
— tukevarakenteinen vartalo ja voimakkaat
raajat, lyhyenlaiset käsivarret, laakea, kapea, mutta
pituutensa takia verrattain tilava (1,200 cm3)
kallo ja siinä matala, pakeneva otsa sekä
huomattavasti esiinpistävät silmärystyt (vrt.
Apinaihminen). V. A. K-io.

Neanderthalin rotu ks. Ihminen.

Neapel ks. Napoli.

Neapelin-keltainen ks. A n t i m o n i h a p o t.

Neapelin-puna ks. E n g 1 a n n i n-p u n a.

Neapolis /-ff’-/ (kreik., = „uusi kaupunki"),
useiden kreik. kaupunkien nimi (Makedoniassa,
Syyriassa, Afrikassa j. n. e.) ; tunnetuin on
ky-meläisten (ks. Kyme) 5:nnellä vuosis. e. Kr.
Kampaniaan perustama N., nykyinen Napoli
(ks. t.). O. E. T.

Nearkhos, kreik. soturi ja kirjailija, syntyi-

sin Kreetasta, Aleksanteri Suuran uskottuja
miehiä; nimitettiin Lyykian käskynhaltijaksi; oli
sitten (v:sta 327 e. Kr.) mukana Aleksanterin
Intian-retkellä; oli sen laivaston päällikkö, jossa
Aleksanteri kulki Hydaspesta ja Industa myöten
viimeksimainitun suistamoon asti. Sieltä N. vei
laivaston pitkin Arabian-meren ja Persian-lahden
pohjoisrantaa Eufratin suuhun saakka, tutkien
matkalla rannikkomaita. Hänen kirjoittamastaan
matkakertomuksesta on säilynyt otteita
varsinkin Arrianoksen „Indike" nimisessä teoksessa.

O. E. T.

Nearktinen alue ks. Eläinmaantiede.

Neartroosi (kreik. neos = uusi, ja arthron =
m-vel), nivel, joka on muodostunut asiattomaan
paikkaan, esim. luunkatkeaman jälkeen toisiinsa
kiinni kasvamatta jääneitten luunosien väliin.

Nebenius /-&?-/, Karl Friedrich (1784
1857), saks. valtiomies ja taloustieteilijä; oli
1838-39 ja 1845-46 Badenin sisäasiainministerinä,
1846-49 valtioneuvoston presidenttinä; otti
tehokkaasti osaa siihen uudistus- ja
järjestelytyöhön, mikä Badenissa suoritettiin 19:nnen
vuosis. ensimäisillä vuosikymmenillä laatien
Badenin valtiosäännön v:lta 1818, perustaen
Badenin rautatielaitoksen, järjestäen sen
verotus-ja opetuslaitoksen uudelle kannalle. N. toimi
myöskin tarmolla ja menestyksellä Saksan
tulli-yhdistyksen aikaansaamiseksi täydentäen siten
Fr. Listin työtä; julkaissut m. m. ,,Der
öffent-liehe Kredit" (1820).

Ne bis in idem (lat.), „ei kahdesti samaa
vastaan", s. o. tuomiolla ratkaistua asiaa ei voida
uudelleen käsiteltäväksi ottaa. ks. Lainvoima.

Nebo. 1. Ass.-bab. jumala Nabu (s. o.
„pu-liuja", .Julistaja"), Borsippan, Babelin
sisarkau-pungin pääjurnala. Siellä oli N:n päiitemppeli
Ezida. Jes. 46, N. mainitaan Belin s. o.
Mar-dukin rinnalla. N. käsitettiinkin usein
Mardu-kin julistajaksi ja profeetaksi (samaa juurta on
kai myös hepr. näbi = profeetta) sekä myös
Mar-dukin pojaksi. N. oli ehkä alkuaan kohtalojen
julistaja; hän kirjoitti taivaalliset „kohtalotaulut"
ja piti ne hallussaan. Senvuoksi häntä sanotaan
„taivaan ja maan jumalien kuninkaaksi" ja hän
näyttää siis alkuaan olleen Mardukiakin
korkeampi. N:n taulut, joihin hän kirjoitti
ihmisten teot ja elämän, vastaavat elämän kirjaa, jota
israelilaisen käsityksen mukaan Jahve piti. Mutta
N. ei ole vain kirjoitustaidon ja oppineisuuden
jumala, vaan hän on myös .,taivaallisen
kirjoituksen" tulkitsija, oraakkelin selittäjä ja siis
tavallaan jumalienkin astrologi. Astrologisessa
järjestelmässä N:oa vastaa kiertotähti
Merkurius. Että N:n palvelus on aikaisin levinnyt
kauas länteenkin, sitä todistaa m. m. Nebo-vuoren
nimi (ks. alemp.). —- 2. Vuori Itä-Jordanin
maassa, jolta Mooses sai katsella luvattua maata
ja jolla hän kuoli. N:n vuori kuului
Abarim-vuo-ristoon Moabissa (vrt. 4 Moos. 33„; 5 Moos. 32,,.
34,). — 3. N.-jumalaa muistuttanee myöskin
Itä-Jordanin maassa sijainnut, rubenilaisten asuma
N. niminen kaupunki (4 Moos. 323).

A. F. P-n.

Nebogatov /-«’-/, Nikolai Ivanovits
(s. 1851), tuli upseeriksi 1871, kontra-amiraaliksi
1901; vei 1905 kolmannen eskaaderin Itä-Aasiaan
ja antautui 28 p. toukok. sam. v. Tsusiman
tappelussa japanilaisille, minkä johdosta sotaoikeus

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0556.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free