- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1071-1072

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Negatiivinen pooli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1071

Nehemia—Neilikka

1072

saarnaajat 1888 päättivät paeta Kambonden
alueelle. Nehalen pyynnöstä perustettiin 1902
hänen alueelleen jälleen Onajenan lähetysasema,
jonka hoitajia hän kuitenkin edelleenkin kaikin
tavoin kiusasi. Kun hänen kuolemansa jälkeen
hänen valtakuntansa jälleen yhdistettiin
Kambonden valtakuntaan, saattoivat
lähetyssaarnaajat siellä taas vapaammin toimia. V. P.

Nehemia, Hakaljan poika, ylhäinen
juutalainen, Persian kuninkaan Artakserkses I :n
(465-424) juomanlaskija, sai v. 445 e. Kr. kuninkaalta
luvan lähteä Jerusalemiin rakentamaan
hajonneita kaupunginmuureja ja Juudan
käskynhaltijana järjestämään sikäläisiä oloja. Vihamielisten
naapurien vastustuksesta huolimatta N. saa
muurit kuntoon 52 päivässä, helpottaa köyhän
kansan verotaakkaa, huolehtii väestön kasvamisesta
ja ensimäisenä allekirjoittajana sitoutuu v. 444
kansalaistensa kanssa noudattamaan pappi Esran
maanpaosta tuomaa lakikirjaa, n. s. pappiskirjaa
(vrt. Neh. 1-10). Mentyään v. 433
suurkuninkaan tykö Susaan N. palaa uudelleen
Jerusalemiin, poistaen täällä kaikenlaisia epäkohtia
ja pakottaen vastahakoiset lainkuuliaisuuteen
(Neil. 13). -— Tietomme N:sta perustuvat
pääasiassa N :n kirjaan, jonka historiallisesti
arvokkaimman osan muodostavat N:n omakätiset
muistiinpanot (Neh. 1,-7. ynnä [pääasiassa]
123i-«; 13). Edelleen on N:n kirjaan käytetty
Eoran muistiinpanoja (Neh. 773-104o) ja otteita
vanhemmista lähteistä ja luetteloista (7a-M; 12,-.,,
y. m.) ; loput ovat sen toimittajan, kronistin,
käsialaa, joka on kokoonpannut nykyiset Esran,
Nfchemian ja Aikakirjat ja joka todennäköisesti
eli v:n 300 paikoilla e. Kr. [E. Meyer, „Die
Entstehung des Judentums" (1906);
kommentaareja ovat kirjoittaneet m. m. Bertheau-Rvssel
(1887) ; Oettli(1889) ; Ryle(1893) ; Siegfrid(1901);
Bertholet (1902).] ’ A. F. P-o.

Neher [nèar], 1. Michael N. (1798-1876),
saks. taidemaalari; asui v:sta 1826
synnyinkaupungissaan Münchenissä, jossa
pääasiallisesti harjoitti arkkitehtuuri-, mutta myöskin
laatukuva- ja maisemamaalausta. — 2. Karl
Joseph Bernhard von N. (1806-86),
edellisen veli, taidemaalari: toimi ensin Leipzigin
ja sitten Stuttgartin taidekoulun professorina
ja johtajana. Koristi maalauksillaan
Münchenin Isarthoria ja Weimarin linnaa (freskoja
Goetlielle ja Schillerille omistetuissa huoneissa),
maalasi sitäpaitsi m. m. isoja raamatullisia
tauluja ja teki lasimaalausten kartonkeja.

(E. R-r.)

Nehring [nëriT]k], Wladyslaw (1830-1909),
puol. kielen ja kirjallisuuden tutkija, oli v:sta
1868 slaavilaisen filologian professorina
Bres-laun yliopistossa ja on julkaissut tärkeitä
tutkimuksia muinaispuol. kirjallisuuden alalta:
„Iter florianense. o psalterzu floryanskim" (1871
ja 1883), „Altpolnische Denkmäler" (1887),
„Studya literackie" (1884) sekä useita
kirjoituksia aikakauskirjassa „Arch. f. slav. Phil.",
jonka toimitukseen hän kuului. J. J. M.

Nehrung [nërurjk], Itä-Preussin rannikolla
kapea, hiekkainen maakaistale, joka erottaa
merestä matalan rannikkojärven, haffin (ks. Haff).

Neidhart von Reuenthal [näil- fon röientäl],
saks. minnerunoilija, synt. Baierissa, k. n. 1250
Wienissä. Kuvaili hilpeätahtisissa runoissaan

henkevällä huumorilla talonpoikien elämää,
ilonpitoja, tansseja, tappeluja, sekä myös omia keppo
siaan ja lemmenseikkailujaan maalaiskaunotarten
parissa. Oli omintakeinen runoilijaluonne, jonka
perustamalle uudelle suunnalle on annettu
nimitys „höfische Dorfpoesie". Parhaan painoksen
N :n runoja julkaisi M. Haupt (1858).
[Biel-schowsky, ..Leben u. Dicliten Neidharts von
Reuenthal" (1891); C. Pfeiffer, „Die dichterisehe
Per-sönlichkeit N. v. R." (1903).] J. H-l.

Neidonkenkä ks. Calypso b u 1 b o s a.

Neidonkorento ks. Sudenkorennot.

Neidonvaippa ks. Epipactis.

Neiglick [neilik], Georg Hjalmar
Garibaldi (1860-89), suom. tiedemies, synt. Pietarissa,
vietti lapsuutensa osaksi Impilahdella, kävi
koulua Helsingissä, yliopp. 1879, fil. kand. 1885.
N. herätti pian huomiota harvinaisen vilkkaalla
ja terävällä älyllään; oleskeli pari kertaa
Pariisissa, jonka sivistyselämään erittäin hyvin
perehtyi, harjoitti kokeellisia sielutieteellisiä
tutkimuksia Leipzigissä 1885-86, tuli 1887 Helsingissä
fil. tohtoriksi ja kokeellisen sielutieteen
dosentiksi väitöskirjalla „Zur Psychophysik des
Licht-sinns" (eripainos Wundtin julkaisusarjasta
„Philo-sophische Studien" IV). Toimitti filosofian
professorin virkaa Helsingissä 1887-89. Kirjoitti 1884
nimimerkillä ,.Arius" sanomalehtikirjoituksia ja
lentokirjasen, joissa hän puolusti K. v. Bergeniä
(ks. t.) esitettyjä moitteita vastaan; kirjoitti
mielenkiintoisia teatteriarvosteluja Nya
Presse-niin ja Finsk Tidskriftiin. N:n kirjoitelmia on
uusmaalaisen osakunnan „Album"issa IX ja X.
Finsk Tidskriftissä 1884-87 sekä „Revue
Philo-sophique"ssa 1887. [J. Hagelstamin kirjoittama
elämäkerta ,.Album utg. af Nyländingar" X
(1891).] ’ A. Gr.

Neiglickin murha [neilikin], Salmissa 1831
toimeenpantu kolerakaranteeni synnytti sen
sivistymättömässä ja taikauskoisessa rahvaassa
tyytymättömyyttä, joka yleensä kääntyi
herrasmiehiä ja erittäin pitäjän nimismiestä Yrjö
Neiglickiä vastaan, joka jo ennen lienee ollut
kansan vihoissa. 1 p. elok. raivostunut kansanjoukko,
joka arpakapulalla oli koottu, eräs Afanasjev
niminen talonpoika johtajanaan, hyökkäsi
Neiglickin asuntoon, piteli häntä pahoin surkealla
tavalla ja vihdoin poltti sytyttämäänsä
rakennukseen. Myös toisia virkamiehiä piestiin ja
sidottiin. Sotaväellä täytyi järjestys palauttaa, joi
loin 175 meteliin osanottajaa vangittiin. Lopul
linen tuomio annettiin syyskuussa 1832: 33
miestä tuomittiin kuolemanrangaistukseen ja
muistakin syyllisiksi havaituista oli joka
kymmenes arvan mukaan mestattava, toiset pääsivät
raipparangaistuksella. Kuolemanrangaistusta ei
kuitenkaan pantu toimeen, mutta 78 miestä
rangaistiin Viipurissa raipoilla ja niistä 38 sen
jälkeen elinajakseen lähetettiin Siperiaan. [Oma
Maa IV, siv. 858-860.] K. G.

Neil [nil], William (1637-70), engl.
matemaatikko, ratkaisi probleemin käyrän
suoristamisesta. Siinä saatua semikuutio-parabelia
sanotaan sentähden usein N:n parabeliksi.
N:n keksintö on tärkeä sentähden, että se kumosi
usealla matemaatikolla (esim. Descartes’illa)
olleen käsityksen käyrän pituuden täsmällisen
määräämisen mahdottomuudesta. V. S:n.

Neilikka (IHnnthus), heimoon Caryophyllaceæ,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:32 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0562.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free