- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1073-1074

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neilikkaöljy ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1073

Neilikkaöljy—Nekrasov

1074

Kftoneilikka.

alaheimoon Sileneæ kuuluva, yli 200 lajia käsittävä
ruohokasvisuku. Yleisominaisuuksista ks. C a r y
o-phyllaeeæ ja Sileneæ.
Erikoistuntomerkkejä ovat emiön
2-vartaloisuus ja lisäverhiön
esiintyminen. Suomessa 4 lajia, joista
punakukkainen, kapealehtinen
keto-n. (D. deltoides) on
yleinen aurinkoisilla kuivilla
paikoilla koko maassa pohjoisimpia
osia lukuunottamatta. Lukuisista
hyötykukkaisista
puutarha-n :oista lienevät meillä
yleisimmät harja-n:n (D. barbatus),
tarha-n:n (D. caryophyllus)
ja höyhen-n:n (D. plumarius)
puna-, valko- t. kirjavakukkaiset
muunnokset, joiden kantamuodot
kasvavat villinä
Etelä-Euroo-passa. I. V-s.

Neilikkaöljy, rvytineilikoista
vesihöyryllä tislaamalla saatu
öljy. Sen tärkein aineosa on eräs
fenoli, eugenoli, josta
hapettamalla saadaan v a n i 11 i i n i a.
N:yä käytetään likööri-,
haju-aine- ja saippuateollisuudessa sekä eugenolin
valmistukseen.

Neipperg [näipperhj], Adam Albert
(1775-1829), kreivi, saks. sotilas; otti 1792-1813 osaa
Itävallan ja Ranskan välisiin sotiin ja yleni
itävaltalaiseksi sotamarsalkkaluutnantiksi; oli
1811-13 Itävallan lähettiläänä Ruotsissa; teki

1814 Itävallan puolesta liittosopimuksen Napoli’n
kuninkaan Joakim Murat’n kanssa ja otti 1815
osaa viimemainittua vastaan käytyyn sotaan.
Vista 1814 N. oli läheisessä suhteessa
Napoleonin puolisoon keisarinna Marie Louiseen; tuli

1815 hänen ylitallimestarikseen ja
neuvonantajakseen Parman herttuakunnan hallituksessa;
meni 1821 hänen kanssaan morganaattiseen
avioliittoon. Heidän jälkeliiisiään on Montenuovon
ruhtinassuku.

Neisser [näissar], Albert (s. 1855), saks.
lääkäri, tuli dermatologian professoriksi Breslauhun
1882; tunnettu erittäin etevänä iho- ja
sukupuolitautien erikoistuntijana. Hän m. m. keksi
gonokokin, gonorrean 1. tippurin aiheuttajan sekä on
ansiokkaasti edistänyt leprabasillin
tutkimustapoja. Kirjoittanut, paitsi omista
tutkimuksistaan: „Die chronischen Infectionskrankheiten der
Haut" (Ziemssen, Ilandbuch der praktischen
Medioin 1883), „Die Krankheiten der Haut"
(Eb-stein, Handbueh der praktischen Medicin 1891).
Kuuluu „Archiv iiir Dermathologie und Syphilis"
nimisen aikakauskirjan toimittajiin. .1/. O-B.

Neith, egvpt. sodan ja taivaan jumalatar,
jonka kultti Satksesta levisi Ylä-Egyptiin.
Kuvataan naiseksi, päässä Ala-Egyptin punainen
kruunu, vasemmassa kädessä elämän merkki ja
oikeassa kädessä jousi nuolineen. A". T-t.

Neitseellinen sikiäminen 1.
parthenoge-n e s i s on eräiden eläinten ja kasvien
munasolujen kyky kehittyä uudeksi yksilöksi ilman
hedelmöittämistä. N. s. tavataan m. m.
vesikirpuilla. kirvoilla, mehiläisillä (kuhnurit), eräillä
levillä. Keinotekoiseksi n :ksi s :ksi sanotaan
ilmiötä, jolloin normaalioloissa hedelmöittämistä
tarvitseva munasolu saadaan kemiallisin keinoin

edelleen kehittymään ilman siittiötä, jolloin siis
eräät suolaliuokset korvaavat siittiön, vrt. myös
M e r o g o n i a. II. A. S.

Neitsyt (Virgo), eläinradan kuudes merkki 115,
johon aurinko tulee elokuun lopussa, sekä
tähtikuvio eteläisellä (osaksi pohjoisellakin)
taivaan-pallopuoliskolla, näkyvä parhaiten huhtikuussa
keskiyön aikaan Karhunvartijan tähtikuviosta
etelään. Sen loistavin tähti on ensimäiseen
suuruusluokkaan kuuluva Spica (a Virginis), jonka
etäisyys on erinomaisen suuri (parallaksi 0"000).
Tähti 7 Virginis on kaksoistähti, jonka
molemmat komponentit ovat vaihtelevia; kiertoaika on
180 v. N:ssä on useita tähtiryhmiä ja
tähtisumuja. H. Ii.

Neitsyt Maria ks. Maria ja
Marian-palvelus.

Neitsytniemi. 1. Maatila Ruokolahden
pitäjässä 2 km etelään Vuoksenniskan asemalta.
Omistaja (1913) tehtailija E. v. Nottbeck. — 2.
Viipurin (ks. t.) esikaupunki.

Neitsytparvi ks. Mehiläinen, palsta 212.

Neitsytpuhe, edusmiehen ensimäinen puhe
eduskunnassa.

Neitsytsalmi (ruots. Jungfrusund), salmi
Hangon-Turun laivaväylällä, erottaa Hiittisten
saariston Kemiöstä.

Neivinskij [-vi’-] (myös Nevjanskij),
suuri kylä ja rautatehdas Itä-Venäjällä, Permin
kuvern., Uralin itärinteellä Neiva-joen ja
rautatien varrella; 17,500 as. (1910). Ensimäisen
tehtaan perusti 1700 Nikita Demidov.

Nejdenjoki ks. Näytämönjoki.

Nekho, kahden muinaisegypt. hallitsijan nimi.
N. I (ass. Nikü) hallitsi Asarhaddonin
asettamana vasallirulitinaana Memphistä ja Salsta.
N. II, edellisen pojan Psammetikin poika,
609-593 e. Kr., lähti skyyttalaisten ahdistaessa
heikontunutta Assyriaa sotaretkelle Aasiaan, voitti
Juudan kuninkaan Josian Megiddon (Migdalin?)
taistelussa 609 (2 Kun. 233,-35), tunki Eufratille
saakka, mutta kärsi masentavan tappion
taistellessaan Nebukadnesaria vastaan Karkemisin
luona 605 ja menetti kaikki valloituksensa paitsi
Gasan. N. yritti toteuttaa vanhaa tuumaa
kanavalla yhdistää Niilin-laakson ja Punaisen meren,
mutta työ jäi kesken. Hänen toimestaan
foinikialaiset merimiehet kolmessa vuodessa
purjehtivat Afrikan ympäri Punaisesta-merestä Niilin
suuhun. K. T-t.

Nekrasov ]-ä’sof], Nikolai A 1 e k s e j
e-V i t s (1821-77), etevä ven. runoilija. Vietti
lapsuutensa isänsä maatilalla Jaroslavin läänissä,
jossa hänellä oli tilaisuus oppia tuntemaan
kansanelämää. Perhe-elämä oli onnetonta.
Runoilijan valottomien lapsuusmuistojen keskeltä kohoaa
ainoastaan hellän ja jalon äidin kirkas hahmo,
joka yleistyi runoilijan mielikuvituksessa
venäläisen naisen ihannekuvaksi: tuskin kukaan ven.
runoilijoista on kuvannut naista, äitiä ja
puolisoa, sellaisella osanotolla ja hellyydellä kuin N.
Runoilijan nuoruusvuodet kuluivat
yhtämittaisessa puutteessa, joka painoi leimansa hänen koko
elämäänsä ja mielialaansa. Isä, joka oli upseeri,
toivoi pojastakin sotilasta ja lähetti hänet
sitä-varten Pietariin, mutta nuorukainen innostuikin
yliopistolukuihin ja rupesi vapaakuulijana
seuraamaan Pietarin yliopiston opetusta.
Varattomana hän kärsi ensimäisinä vuosina sanomatonta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0563.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free