- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1075-1076

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neilikkaöljy ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1075

Nekrobioosi

i—Nelikulmio

1076

puutetta, kunnes tuli tunnetuksi kirjallisissa
piireissä. Hän ryhtyi julkaisemaan kaunokirjallisia
almanakkoja ja hankki itselleen 1846 yhdessä
Panajevin kanssa omistusoikeuden
aikakauskirjaan ,,Sovremennik", johon hän osasi kiinnittää
aikansa huomattavimpia kirjallisia voimia m. m.
Belinskijn. ,.Sovremennik" kohosi tämän kautta
Venäjän parhaimmaksi ja suosituimmaksi
aikakauskirjaksi. Kun se 1866 lakkautettiin, siirtyi
N. toisen suuren aikakauskirjan
,,Otetsestven-nyja Zapiski"n julkaisijaksi. Suurin osa N:n
runoja ilmestyi juuri tässä aikakauskirjassa.
Hänen runoillaan oli tavaton vaikutus ajan
nuorisoon. Vaikka ne taiteellisessa suhteessa eivät
olekkaan samalla tasolla kuin Puskinin ja
Ler-montovin luomat, ovat ne voimansa ja
yhteiskunnallisen sisällyksensä puolesta näitä
vaikuttavammat. Hänen runottarensa on .,koston ja
murheen" runotar, joka huolimatta elämän
va-lottomuudesta kutsuu taisteluun ja on varma
voitosta. Runoilija ei saa olla N:n vakaumuksen
mukaan ainoastaan puhtaan taiteen palvelija,
vaan hänen on oltava myös kansalainen, joka
kuvaa kansan kärsimyksiä ja esittää eri
yhteis-kuntakerroksien elämää (,,Runoilija ja
kansalainen"). Siihen ryhmään N:n runoja, jossa
runoilija käsittelee yhteiskunnallisia aiheita,
kuuluu monta vaikuttavaa teosta kuten „Pakkanen
Puhurin poika", „Unohdettu kylä", „Kenen on
Ii3’vä elää Venäjällä", „Sasa" ja „Venäläisiä
naisia". Muista runoista mainittakoon ne, joilla
on autobiografinen merkitys ja joissa runoilija
tulkitsee omia muistelmiaan ja elämyksiään:
„Viimeisiä lauluja", „Aiti", ,,Kotimaa",
„Vol-galla" y. m. Erittäin syvätunteisia ovat N:n
katumusrunot, joissa hän tunnustaa elämänsä
monet siveelliset horjahdukset ja rumat
kompromissit. Yhdestä sellaisesta runosta „Hetken
ritari" on sanottu, että se yksin olisi riittänyt
tekemään N:n nimen kuolemattomaksi. [A.
Golu-bev, ,,N. A. N.", G. Aleksandrovskij, „N. i ego
poezija", Zelinskij, „Sbornik krititseskih statei
o Nekrasove".] V. J. M-kka.

Nekrobioosi (kreik. nekro’s = kuollut, ja
biö-si’s = elämä), eräs solujen ja kudosten
kuoleutumis-muoto, jossa — vastakohdaksi nekroosille -— eri
osaset vähitellen menettävät muotonsa, kuihtuen
ja häviten lopuksi. Tähän kuuluvat sellaiset
sai-raloiset ilmiöt kuin esim. solujen rasvettuminen
ja juustoutvminen sekä tumanhäviö n. s.
koagu-latsioni- 1. hyytymisnekroosissa. vrt. Nekroosi.

M. O-li.

Nekrologi (kreik. nekro’s = vainaja, ja logos =
sana), vainajan-muistosanat, äsken kuolleen
henkilön lyhyt elämäkerta.

Nekromantia (kreik. nekro’s = kuollut, ja
mante’ia = ennustus), vainajien esiinmanaaminen
tulevaisuuden selvillesaamiseksi; henkien
manaaminen.

Nekroosi (kreik. nekrösis = kuolettaminen),
kuolio, kudosktiolema, elävän kudoksen eri osien,
esim. jonkin ltuinosan eli ihonkohdan täydellinen
kuoleutuminen.

Nekropolis [-ro’-] (kreik.), „vainajien
kaupunki", antiikin kaupunkien äärellä olevien
hautausmaiden nimitys; kuuluisat ovat
mitinais-egypt. hautausmaat komeine rakennuksineen. -—
Aleksandrian (ks. t.) etukaupunki.

Nekroskopia (kreik. nekro’s = kuollut, ja
sko-ptfin = katsoa), ruumiinavaus.

Nekrotomia (kreik. nekro’s = kuollut, ja
tonnein = leikata), ruumiinavaus.

Neksø (myös N e x ø), kaupunki Tanskassa,
Bornholmin saaren itärannalla; 2,703 as. (1911).
Hyvä satama, kuivatelakka; rautatie Rønneen.
— Mainitaan kauppakaupunkina 1400-luvun
keskivaiheilla.

Nektai (amer. suom., < engl. necktie =
kaulaliina, kravatti), kaulaliina.

Nektari (kreik. nektar). 1. Kreik. mytologian
mainitsema suloinen jumalien juoma, joka yhdessä
heidän ruokansa ambrosian kera synnyttää
ihmeellisen jumalien veren (ikhör). — Se
sokerin-pitoinen n. s. hunajamehu, joka erittyy useiden
kasvien n. s. mesiäisistä (ks. t.). N :11a on suuri
merkitys entomofiili-kasvien pölyytykselle.

Nektario ks. Mesiäiset.

Nekton, aktiivisesti, omin lihasvoimin vedessä
uiva eläimistö, vastakohtana suurin piirtein
katsoen passiivisina ajelehtiville eliöille, n. s.
planktonille.

Nekyia, kreik. uhri, jolla vainaja manattiin
antamaan tietoja vastaisista tai muuten
tuntemattomista asioista. Tavallisesti n :11a
tarkoitetaan Odysseian 11 :ttä kirjaa, jossa kerrotaan,
mitenkä Odysseus kävi vainajain
Okeanoksen-takaisilla olinpaikoilla saadakseen tietoja
Tei-resias-vainajalta. O. E. T.

Nélaton
tö’[, Auguste (1807-73), ransk.
lääkäri, tuli 1851 kirurgian professoriksi [-Pariisiin. N. on suuresti edistänyt varsinkin alansa
käytännöllisiä puolia. Hänen ansiokseen ovat
luettavat verisuonten sitomiset verenvuodon
tv-rehdyttämiseksi. monet plastilliset
operatsioni-menetelmät y. m. N. oli sangen tietorikas ja
perusteellinen kaikessa toiminnassaan saavuttaen
siten aikansa ensimäisen kirurgin maineen
Ranskassa.

Neleus [nële’us], kreik. tarustossa 1)
Posei-douin ja Tvron poika, Peliään kaksoisveli,
kotoisin Thessalian lolkoksesta, jonka kuningas
Kretheus nai Tyron. Vartuttuaan N. siirtyi pois
Peloponnesokseen, jossa hänestä tuli Pyloksen
hallitsija. Hänen 12 pojastaan 11 kaatui sodassa
Heraklesta vastaan; ainoastaan yksi, Nestor, jäi
eloon. Tämän N:n jälkeläisiä oli tarun mukaan
2) ateenal. N., Kodroksen poika, jota pidettiin
Miletoksen perustajana, samaten kuin muiden
Kodroksen poikien luultiin perustaneen muita
Vähän-Aasia n joonialaiskaupunkeja.

Nelidov [-i’-], Aleksandr Ivanovits
(1837-1910), ven. diplomaatti, tuli 1855 ulkoasiain
ministeriön aasialaisen osaston virkamieheksi,
toimi lähettiläänä useissa hoveissa, oli Turkin
sodassa 1877-78 ylipäällystön kanslian johtajana,
otti osaa San Stefanon rauhan tekoon ja
Berliinin kongressiin 1878, tuli 1883 lähettilääksi
Konstantinopoliin, jossa toimessa hän sai paljon
vaikutusvaltaa Turkin hallitukseen. Määrättiin
lähettilääksi Roomaan 1897 ja Pariisiin 1903;
vaikutti -paljon Ranskan kanssa tehdyn liiton
säilymiseen vaikeuksista huolimatta, jotka kohtasivat
Venäjää japanilaisen sodan aikana. (1. li.

Nelikko =tynnyriä, vrt.
Metrijärjestelmä.

Nelikukkulat ks. Aivot.

Nelikulmio, neljän janan (sivun) rajoittama
mittausopillinen kuvio, jolla on neljä kärkeä
(vrt. Nelisivukas). N., jonka kaikki si-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0564.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free