- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1077-1078

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nelikytkyinen veturi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1077

vut ovat samassa tasossa, on t a s o-n., sen
kulmain summa on 2 suoraa 1. 360° (vrt.
Monikulmio). N. on suunnikas, jos
molemmat parit vastakkaisia sivuja ovat
yhdensuuntaiset, puolisuunnikas, jos vain toinen
pari vastakkaisia sivuja on yhdensuuntaista,
epäkäs 1. epäsuunnikas, jos kaikki
sivut ovat erisuuntaiset. Epäkäs on d e 11 o i d i
(vrt. Deltoidi-dodekaedri), jos samasta
kärkipisteestä ja samoin vastakkaisesta kulman
kärjestä lähtee kaksi keskenään yhtäsuurta
sivua. U. S:n.

Nelikytkyinen veturi ks. V e t u r i.

Nelikätisesti, m us., soitetaan pianolla (harv.
uruilla) siten, että oikealla puolella istuva
soittaja esittää korkeampiin sävelaloihin kuuluvat
sävelkulut (eli diskantti-osan) ja
vasemmanpuolinen matalammat (eli basso-osan). Nuotteihin
merkitään nelikätinen soitto siten, että
diskantti-osa on saman aukeaman oikeanpuolisella sivulla
(primo), basso-osa vasemmanpuolisella (secondo).
N. soitetaan etupäässä orkesteri- ja
kamari-musiikkisävellysten sovituksia; ja nelikätisen
soiton merkitys onkin siinä, että täten voidaan
kotipiirissä tutustua arvokkaihin konserttiteoksiin.
Mutta tämän ohella on myös ääretön määrä
pintapuolista salonkimusiikkia levinnyt nelikätisen
soiton avulla mitä laajimpiin piireihin. Arvokasta
alkuperäistä nelikätistä kirjallisuutta on vain
vähän olemassa (Sehumann y. m.). 1. K.

Nelikätiset ks. Apinat.

Neliliitto ks. K v a d r u p e 1 a 11 i a n s i.

Nelimitta ks. T e t r a m e t r i.

Nelisivukas. Neljä suoraa AC, AD, CF ja DE,
joista jokainen leikkaa muita kolmea,
muodostavat täydellisen
u:aan (ks. kuvaa).
Sillä on 6
kärkipis-tettä, joista A ja B,
E ja F, C ja D ovat
vastakkaisia.
Täydellisessä n :ssa
lävistäjän päätepisteet sekä
sen leikkauspisteet
muiden kahden
lävistäjän kanssa ovat
harmonisia pisteitä (ks. t.j,
esim. pisteet A, B, A„ ß,. U. 8:n.

Nelisointu, mus., johtuu kolmisoinnusta (ks. t.)
siten, että siihen liittyy neljänneksi se sävel,
joka sijaitsee terssiä korkeammalla kuin
kolmisoinnun kvintti. Koska tämä neljäs sävel on
pohjasävelen septimi, nimitetään n :uja myös
s e p t i m i s o i n n u i k s i. N :n septimi voi olla
joko suuri tahi pieni, ja se voi liittyä
kaikkiin erilaisiin kolmisointuihin. Siten on n :uja
monta eri lajia, kaikki enemmän tai
vähemmän riitasointuisia. Tasasointuisin ja
muutenkin tärkein ja tavallisin on dominantti-n.
(1. huippu-n.), jossa duurikolmisointuun liittyy
pieni septimi. Tätä n:ua on myös ensin
ruvettu sävellyksissä käyttämään kolmisointujen
ohella (16:nnella vuosis.). Vähitellen ovat
sitten toisetkin n :t tulleet käytäntöön
ristiriitaisempien tunnelmien ilmentäjinä. Uusimmissa
säveltaiteen ilmiöissä n:t alkavat vallata
pääsijän, tunkien kolmisoinnut syrjäasemaan.

I. K.

Nelistävä keuhkotauti, nopeasti kehittyvä,

1078

muutamassa viikossa kuolemaan vievä
keuhkotauti. vrt. Keuhkotauti.

Nelitaite ks. Koko.

Neliviivainen, mus., oktaavi on
..kolmiviivai-sen" (ks. t.) yläpuolella, käytännössä harvinainen.

Neliö (saks., ruots. qvadrat (kvadrat) ; lat.
quadrä’tus = neliskulmainen), suunnikas (ks.
N e 1 i k u 1 m i o), jonka sivut ovat yhtä
suuret ja kulmat suorat. N:n neliösisällys (ks. t.)
saadaan korottamalla sivun lukuarvo toiseen
potenssiin. Sentähden sanotaan luvun toista
potenssia sen n:ksi. 17. S :n.

Neliöiminen (lat. quadratü’ra), kuvion
muuttaminen neliöksi s. o. neliön piirtäminen, joka
pinta-alalleen on yhtä suuri kuin tunnettu kuvio
(olkoonpa se suorien tai käyrien viivojen tai
kumpaakin lajia olevien viivojen rajoittama).
N. merkitsee myös kuvion pinta-alan
määräämistä. Tähän tarkoitukseen käytetään
yksikkönä neliötä, jonka sivu on pituuden yksikön
suuruinen ja jonka lukuarvo (neliösisällys) siis
on = 1 (ks. Neliö). Yleensä kuvion n. käy
päinsä vain integraalilaskennon avulla, vrt.
Ympyrän neliöiminen. U. S :n.

Neliöjuuri ks. Juuri.

Neliöluku, luku, josta voidaan tasan ottaa
neliöjuuri. Suppeammassa merkityksessä
sanotaan vain mainitunlaisia kokonaisia lukuja n:iksi
(1, 4, 9, 16...). Kokonainen luku, mikä tahansa,
voidaan aina esittää korkeintaan neljän n:n
summana.

Neliömitta, neliönmuotoinen pintamitta, jonka
sivu on pituuden yksikön suuruinen, vrt.
Metrijärjestelmä.

Neliöraha ks. K 1 i p p i n k i.

Neliörauta, nelikulmainen kankirauta.

Neliösisällys, kuvion pinta-alan lukuarvo.

Neljänneksenkorjaus 1.
neljänneksen-peruutus (ruots. fjärdepartsräfsten),
Ruotsissa v:n 1655 valtiopäivillä päätetty reduktsioni
(ks. t.).

Neljänneksenperuutus ks.
Neljänneksen-korjaus ja Reduktsioni.

Neljänneskunta 1. neljäskunta (ruots.
fjcrdung) oli yleensä hallintopitäjän alaosana
Suomessa uuden ajan alussa, esim. Satakunnassa,
Hämeessä, Savossa, mainitaanpa
Etelä-Karjalassakin. N.-laitos oli luultavasti vanhaa alkuperää,
ja sielläkin missä veroalueita siihen aikaan jo
nimitetään toisilla nimillä (esim. bol, nötslag.
mark-lag j. n. e.) eikä nelijako enää ole olemassa,
erinäiset seikat viittaavat siihen, että se ehkä ennen
on ollut voimassa, vrt. Kolmanneskunta.

K. G.

Neljännesmies, nimitys, jota ennen
käytettiin henkilöstä, jonka tehtävänä oli auttaa
kruu-nunmiehiä joko veronkannossa tai järjestyksen
pidossa. Suomessa oli paikoittain n:iä alempina
kruununpalvelijoina v:een 1891 saakka. Ruotsissa
on n :iä edelleen olemassa. .

Neljännesnuotti, mus., J , on aika-arvoltaan
1jt samassa sävellyksessä käytettyjen
..kokonuottien" (ks. t.) arvosta. N. edustaa nykyään
jonkinlaista normaalisävelarvoa, jonka mukaan
tahtilaji tav. lasketaan (>/,, % % •/«)- Iskualoihin
sisältyy n :eja tavallisimmin 2, joskus 3,
harvemmin 1 tahi 4. 7. K.

Nelma (Steiiodus nelma), Vienan meressä ja
Siperian rannikoilla elävä lohikala.

Nelikytkyinen veturi—Nelma

Nelisivukas.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0565.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free