- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1081-1082

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nemo ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1081

Nemo-

i—Nenä

1082

hinta", hänen romaaneistaan taas: „Vanha talo"
ja ,,Kuvernöörin tarkastus". Toimii Moskovan
Taideteatterin johtajana. V. J. M-kka.

Nemo [-ë-] (lat.), ei kukaan.

Nemo nascitur artifex (lat.), „ei kukaan
synny [valmiina] mestarina".

Nemophila, lemmenkukka.
Hydrophyl-Zaceæ-heimoon kuuluva pohjois-amer. kasvisuku;
yleisesti viljeltyjä, pieniä, hentoja
puutarhakasveja joilla tav. on siniset t. sinivalkoiset kukat.
Yleisin lienee meillä N. insignis. I. F-s.

Nemours [namü’r], kaupunki Ranskassa,
Pariisista kaakkoon, Seine-et-Marnen dep.,
Loing-joen ja Lyonin radan varrella: 4.814 as. (1906).
— Tuomiokirkko, keskiaikainen linna.
Läheisyydessä hiekkakaivoksia. — N. ympäristöineen
annettiin 1404 Evreux’n kreiveille herttuakuunaksi;
kuului 16S9-1789 Orléans-suvulle. V. 1585 N:ssa
Katariina Medici’n ja Guisen herttuan välillä
tehtiin sopimus (N:u edikti) hugenotteja vastaan.

(E. E. K.)

Nenä (nasus), laajimmassa merkityksessä se
selkärankaisten elin, jossa hajuaisti
sijaitsee;’tavallisesti nimitystä kuitenkin käytetään vain
korkeimmista nisäkkäistä puhuttaessa. Suikulaisen
hajuelimeksi selitetään pariton kuoppa ruumiin
ulkopinnassa, selkäytimen etupään luona.
Ympyräsuisilla on myöskin pariton (alkuaan
kuitenkin ehkä parillinen) hajukuoppa, jonka aukko,
sierain, sijaitsee pään yläpinnalla. Kaikilla muilla
selkärankaisilla n. on parillinen. Useimmilla
kaloilla se esiintyy pysyvästi kahtena pään
pinnasta sisäänpainuneena kuoppana, joiden
umpinaiseen pohjaan hajuhermot haarautuvat.
Kuopan suun, sieraimen, jakaa ihosilta kahdeksi au-

Ihmisen pään alaosan ja kaulan läpileikkaus.
A nenäontelon oikea puolisko, B suuontelo, C nielu, D
ruokatorvi. E kurkunpäii. F henkitorvi, 1 oikea sierain, 2 ylempi,
3 keskimäinen ja 4 alempi nenäkuorikko, 6-7 nenärustoja,
8 nielurauhanen. 9 Eustachion torven aukko. 11-12 pehmeä
kita- 1. suulaki (kitapurje) 13 kieli, 14-16 kielen ja
suupohjan lihaksia, 17 kurkunkansi. 18 kilpirusto, 19 (sormus-) 1.
kehärusto, 20 äänijänne, 21 henkitorven ensimäinen
rusto-rengas. 22-28 keskushermoston osia. a otsaluu, !> nenäluu,
c seulaluu, rf kitaluu ja sen ontelo, e vläleuanluu, f
suulaen-luu (kova kita- 1. suulaki), g alaleuanluu, h kieliluu,
t, k, l kaulanikamia.

koksi, etumaisesta haisteltava vesi tulee sisään,
taemmasta ulos. Rustokaloilla kulkee sieraimista
ulkopuolinen uurre suuhun. Keuhkoilla
hengittävillä selkärankaisilla esiintyy samantapainen aste
sikiökehityksen alussa, mutta kehityksen kuluessa
sierainkuoppia ja suuta yhdistävät ulkopuoliset
uurteet sulkeutuvat torviksi, tai syntyy muulla
tavoin yhteys sieraimien ja suun välille, mikä
muutos on yhteydessä sen kanssa, että
hajuelin-ten lisätehtäväksi tulee johtaa ilmaa
hengityselimiin. Täten syntyneiden n.-käytävien
laajennusten seinissä sijaitsevat varsinaiset hajuhermon
pääte-elimet. Sammakkoeläimillä, useimmilla
matelijoilla ja linnuilla n.-käytäväin sisäpuoliset
aukot, koaanit, sijaitsevat lähellä sieraimia,
nisäkkäillä sen sijaan paljon taempana, näillä näet
n.-ontelo laajentuu siten, että syntyy vaakasuora
väliseinä, kova- ja pehmeä kitalaki, joka erottaa
alkuperäisestä suuontelosta yläosan n. s.
sekundääriseksi n.-onteloksi. Myöskin krokotiileilla ja
kilpikonnilla on kova kitalaki ja senmukaisesti
kaukana takanapäin sijaitsevat koaanit.
Nisäkkäiden n:lle ominaisia ovat sitäpaitsi monet sekä
uiko- että sisäpuoliset lisämuodostukset
(kohtisuora väliseinä, kuorikot y. m.), joista sen
lopullinen muoto riippuu. Perusrakenteeltaan
nisäkkäiden n. on yleensä samanlainen kuin ihmisen.

I. V-s.

Ihmisellä n:n tuen muodostavat n:n
juuressa naamaluut, joihin edessä liittyy muutamia
rustoja. Tästä johtuu että n:n juuri on jäykkä,
sen pää liikkuva ja pehmeä. Sekä luut että rustot
rajoittavat n.-onteloa (caviim nasij jakaen sen
keskiviivan suunnassa kulkevalla väliseinällä
kahteen symmetriseen osaan, kummankinpuoliseen
n.-käytävään. Nämä aukeavat ruumiin pinnalle
sierainaukoilla sekä taaksepäin nieluun
takimai-silla n.-aukoilla, koaaneilla (clioance).
Kummankin n.-käytävän alkuosa, n:n eteinen jatkuu
taaksepäin varsinaiseen n.-onteloon, joka on
ylhäältä alaspäin laajeneva rakomainen käytävä.
Tämän ulkoseinästä riippuu sisään ja alaspäin
kolme n.-kuorikkoa (conclia), jotka jakavat
varsinaisen n.-käytävän ulko-osan kolmeen
päällekkäin olevaan käytävään: ylempään,
keskimäi-seen ja alempaan n.-käytävään. Mainitut
kuorikot eivät ulotu n:n väliseinään asti. joten tätä
lähinnä oleva n.-ontelon osa on jakautumaton.
n. s. yhteinen n.-käytävä. N.-ontelon suurin
alaosa, hengityslokero, on hengitysilman
läpikulkutienä, sen yläosassa, hajulokerossa sijaitsevat
hajuhermojen hajuntarkat pääte-elimet. N:ää
peittää uloinna iho, joka sieraimien reunassa
kääntyy n.-onteloon jatkuen sen limakalvoksi.
Tämä limakalvo erittää limaista nestettä, johon
hengitysilman mukana tulleet tomuhiukkaset
seisahtuvat. Paitsi tomun puhdistajana toimii
n.-ontelo vielä hengitysilman lämmittäjänä. Sen
limakalvolla on kyky täyttyä eri tiloissa eri
suuressa määrin verellä ja lämmittää siten ilmaa
tarpeen mukaan; myös voi limakalvo täten
turvota ja tehdä n.-käytävän ahtaammaksi sekä
siten järjestää läpikulkevan ilman määrän.
N.-on-telon käytäviin aukeaa useita päässä olevia
on-teloita, n. s. n:n sivuontelot, joilla etenkin n:n
taudeissa on suuri merkityksensä. Ylempään
n.-käytävään aukeavat keskimäiset ja takimaiset
seulaluun ontelot, keskimäiseen yläleuanontelo,
otsaluunontelo ja etumaiset seulaluunontelot;

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0567.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free