- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1085-1086

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neotrooppinen alue ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1085

Neotrooppinen alue—Nepal

1086

Neottia nidus
avis. /
juurakko Itäjuurilleen, 2
kukinto.

asustavat syvissä, jyrkkäreunaisissa vesissä
joista eivät pääse pois. Aksolotlilla (ks. t.) n
ou sääntönä. /. V-s.

Neotrooppinen alue ks.
Eläin-maantiede.

Neottia nidus avis,
linnunpesä, kämmekkäisiin kuuluva,
meillä harvinaisena metsissä,
mätänevien lehtien seassa kasvava,
sienijuurella varustettu mädänsyöjä.
Suom. nimi johtuu siitä, että
paksut lisäjuuret ovat omituisesti
käpertyneet tiheäksi ryhmäksi
juurakon ympärille. Maanpäällinen varsi
on vaaleanruskea, lehdetön
(suomu-peitteinen) ja päättyy
runsaskuk-kaiseen terttuun. Kukat keltaiset.

1. V-s.

Neovitalismi ks.
Uusvita-1 i s m i.

Neovius [ö’-], -suku lienee
saanut nimensä Nyenin 1.
Nevanlinnan kaupungin lat. nimestä Neovia.
Muutamat suvun jäsenet ovat omaksuneetkin tämän
suom. nimenmuodon Nevanlinna (ks. t.).

1. Edvard Engelbert N. (1823-88),
tiedemies, nimitettiin läpikäytyään Pietarin
insinööri-akatemian Suomen kadettikouluun matematiikan
opettajaksi 1845, jossa virassa oli v :een 1885,
jolloin erosi saaden kenraalimajurin arvon.
N. toimi sitten vähän aikaa vakaustarkastajana.
Matematiikan tutkijana N. oli itsenäinen ja
perusteellinen julkaisten tutkimuksiaan Tiedeseuran
julkaisuissa. Hän on myös laatinut kadettikoulua
varten sovitettuja matemaattisia oppikirjoja.
Melkoista huomiota herätti N:n ranskaksi ja
venäjäksikin käännetty kirjanen „Vår tids största
uppgift" (1875), jossa hän koetti todistaa
mahdolliseksi päästä optilliseen yhteyteen
oletta-miensa Marsin asukkaiden kanssa.

2. Frithiof Alfred N. (1830-95),
edellisen veli, sotilas, publisisti ja valtiopäivämies;
tuli upseeriksi 1849, toimi 1850-luvulta lähtien
Venäjällä opettajana ja tarkastajana
sotakouluissa; oli 1871-85 Haminan kadettikoulun
johtajana; tuli kenraalimajuriksi 1875,
kenraaliluutnantiksi 1885; oli vv:n 1882-94 välisillä
valtiopäivillä porvarissäädyn jäsenenä, 1891-93
keskus-hätäapukomitean puheenjohtajana; hänen
aloitteestaan perustettiin „Suomeu yleinen
käsiteol-lisuusyhdistys" ja „Kansakoulut ja oppilaskodit";
julkaissut m. m. „Handelsförhållandena emellan
Finland och Ryssland" (1890).

3. Eduard Rudolf N. (s. 1851), N. 1 :n
poika, tiedemies, matemaatikko, palveli
läpikäytyään Suomen kadettikoulun Venäjän
sotaväessä, sai pyynnöstä eron aliluutnantin
arvoisena 1871; opiskeli sitten Ziirichissä ja
Dresde-nissä, fil. kand. 1880, fil. lis. 1881; nimitettiin
matematiikan apuopettajaksi Suomen
polyteknil-liseen opistoon 1876, nuoremmaksi opettajaksi
1879, geometrian dosentiksi yliopistoon 1881 ja
matematiikan professoriksi 1883.
Opettajatoi-mestaan. jossa N. osoittautui erittäin taitavaksi
ja selväksi luennoitsijaksi, hän erosi tultuaan
nimitetyksi 1900 senaatin jäseneksi ja
valtio-varaintoimituskunnan päälliköksi. Senaatista
hän erosi 1905 ja on sen jälkeen asunut
ulkomailla. Luennoinut Kööpenhaminan yliopistossa

1907-09. N:n monista luottamustoimista on mai
nittava, että hän oli „Suomen kartaston" 1 :sen
painoksen julkaisemista varten asetetun
valiokunnan puheenjohtaja (1899). Hän on
kirjoittanut: „Om kurvor af 3:dje och 4:de ordningen"
(lis.-väitöskirja 1880), „Bestimmung zweier
spe-ciellen periodischen Minimalflächen" (1883),
,.An\vendung der Theorie der elliptischen
Funk-tionen auf eine die Kriimmungslinien eines
El-lipsoids betreffende Aufgabe" (Tiedeseuran Acta
sarjassa 1885); minimipintoja koskevia y. m.
tutkimuksia Tiedeseuran Acta-sarjassa; „über
einige von Riemann nicht in Betracht gezogene
Minimalflächenstücke, deren Begreuzung von 3
ge-raden Linien gebildet wird" (3 os., 1914).

17. S:n.

4. Adolf Alarik N. (1858-1913),
historiantutkija, yliopp. 1880; vihitty papiksi 1885, v:sta
1902 Lohjan kirkkoherra. N. oli erittäin ahkera
kokoilija ja tutkija isänmaan historian alalla.
Hänen lukuisista julkaisuistaan mainittakoon
..Ur Finlands historia: publikationer ur de
Alo-paeiska pappren" I-III (1890-95), „Anteckningar
rörande Borgå städs och sockens historia" (1897),
,.Suomen evank.-luterilaisen kirkon matrikkeli"
(1898), „Chronographia Scandinavia;" (1906,
Suomen kirkkohist. seuran toim. IV), «Suomalainen
ajantietokokoelrna" (Suomi 1911), „Akter och
undersökningar rörande Finlands historia intill
är 1401" (Hist. Ark. 1912) y. m. Koonnut myös
kansanrunoutta sekä keskiajan asiakirjoista
melkoisen suom. sanaston, joka jäi valmistumatta.

Neovulkaaninen, yhteinen nimitys
tertiääri-sille ja sitä nuoremmille vulkaanisille vuorilajeille
vastakohtana paleo vulkaanisin e,
tertiääriä vanhemmille. E. M-nen.

Neozooinen = kenozooinen ks.
Geologiset muodostumat.

Nepa ks. V e s i s k o r p i o n i.

Nepal (myös Kepaul 1. Nipal), itsenäinen
valtio Aasiassa, Intian pohjoisrajalla; 140.000-154.000
km3, n. 5 milj. as. — N. (855 km idästä länteen.
145-225 km leveä) käsittää Kanchanjangan ia
Api’n huippujen välisen Himalajan
pääharjan-teen etelä- (lännessä myös pohjois) puolella
olevan vuoristomaan sekä tämän juurella alavan,
vesiperäisen, osaksi viljellyn, osaksi sankan met
sän (sai- y. m. kallisarvoisia puulajeja)
peittämän tasangon, tarai n. N:n
pinnanmuodostuksesta, vesistöistä, ilmastosta, kasvullisuudesta ja
eläimistöstä ks. Himalaja. Asukkaat ovat
etupäässä mongol. sekarotua: gurung-, magar-,
uevaari-, lepcha- y. m. heimoja. Tibetiläisiä asuu
pohjoisessa; etelässä, taraissa, luultavasti hindu
laisia, jotka, samoinkuin sotaisa g u r k h
a-lieimo, sinne ovat Hindustanista peräytyneet
muhamettilaisia pakoon. Brahmalaisuus voittaa
vähitellen muut uskonnot. — Maanviljelys on
pääelinkeinona; sitä harjoittavat etenkin nevaarit
ta-rai-alueella. Viljelyskasvit samat kuin koko
Poh-jois-Intiassa. Karjanhoito laiminlyötyä. Vuorissa
on vaskea, kivihiiltä, rautaa, sinkkiä, rikkiä
y. m. Nevaarit ovat taitavia savenvalajia,
kir-vesmiehiä ja puuseppiä. Valmistetaan
puuvillakankaita, pronssi, vaski-, kulta- y. m. teoksia.
Kauppa on suureksi osaksi nevaarien käsissä.
Välityskauppa Tibetin ja Intian välillä on vilkasta.
Tuonti Intiasta (puuvillaa, kankaita, rihkamaa,
aseita, karjaa y. m.) 38 milj. mk., vienti sinne

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0569.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free