- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1089-1090

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neptuuniset vuorilajit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1089

Neptuuniset vuorilajit—Nero

1090

päivää = lähes 165 v. Radan eksentrisiteetti on
O.nnsij ja kaltevuus ekliptikaa vastaan 1°46’45".
X:n läpimitta on 555,000 km = 4.is maapallon
läpimittaa, sen massa on 17,oö maan massaa,
tiheys 0,2o maan tiheydestä ja pinnan albedo 0,i2.
Rotatsioniaikaa ei ole — suuren etäisyyden
takia -— onnistuttu määräämään. N :ta seuraa yksi
kuu, jouka kiertoaika on 5 p. 21 t. ja jonka
radan kaltevuus ekliptikaa vastaan ou 143°: sen
liikesuunta on siis retrogradinen. N. loistaa
8:nnen. kuu 14:nnen suuruusluokan tähden
valolla. Spektroskooppiset tutkimukset ovat
osoittaneet, että N:ta ympäröi ilmakehä, joka
muistuttaa Uranuksen atmosfääriä. II. Ii.

Neptuuniset vuorilajit ks.
Sedimentti-vuo r i 1 a j i t.

Nereidi (< kreik. Nërëi’s], kreik. tarustossa
merenneitonen. N:t olivat merenjumalan
Nereuk-sen ja Okeanoksen tyttären .Doriin tyttäriä.
Heidät kuvailtiin kauniiksi, hennoiksi neitosiksi,
jotka ilakoiden kisailivat meren aalloissa, usein
kaikenlaisten muiden mielikuvituksen tai
todellisuuden meriolioiden, kuten tritonien,
hippokam-pien (merihevosten), delfiinien y. m. seurassa.
Heitä lueteltiin n. 50, joiden nimet osaksi
kuvasivat heitä meren ominaisuuksien olennoimiksi.
osaksi ilmaisivat vain kauneutta, auliutta j. n. e.

Eri n :ejä
mainittakoon Poseidonin
puoliso Amphit-

rite, Peleuksen
puoliso Thetis.
Po-lyphemokseu rakastama Galateia.

N :ejä esittäviä
taideteoksia
mainittakoon Lyykian
Ksanthoksen(ks. t.)
n. s. n.-monumentti, jossa on keveästi aaltoja
pitkin juoksevien n:ien kuvapatsaita (British
mu-seumissa), ja n. s. Amphitrite-korkokuva, jonka
aiheena ou Amphitriten ja Poseidonin hääsaattue
(Münchenin glyptoteekissa). 0. E. T.

Nereus [nëre’us], kreik. tarustossa
merenhaltia, „meren ukko", Doriin puoliso, nereidien isä.
ks. Nereidi.

Nergal (sumer. Ner-unu-gal = suuren asunnon
mahtava), Babyloniassa ja Assyriassa sodan ja
metsästyksen, myös manalan ja ruton jumala.
Hänen kulttinsa pääpaikka oli Kuthan kaupunki
(vrt. 2 Kun. 1730), missä hänellä oli kuuluisa
temppeli E-sit-lam. K. T-t.

Neri, Filippo (1515-95), katolinen pyhimys,
oratoriaanien (ks. t.) pappisveljeskunnan
perustaja, korotettiin 1622 pyhimykseksi. N. ou
Franciscus Assisilaisen jälkeen katolisen kirkon
kansanomaisin pyhimys. Hänen kuolinpäiväänsä,
toukokuun 26 p., vietetään vista 1726 alkaen
pakollisena juhlana, [v. Pechmann, ..Der heilige
Phil. N." (1901).] A. J. P-ä.

Nerike ks. N ä r k e.

Nering [nërir]k], Johann Arnold
(1655-95), saks. hollantilaissyntyinen arkkitehti, toimi
Berliinissä, v. 1684 brandenburgilaisena
yli-insi-nöörinä, v:sta 1691 kaikkien vaaliruhtinaallisten
rakennusten ylitirehtöörinä. Berliinin linnan
ve-denpuoleisessa sivustassa, Potsdamin kaupungin
linnassa, Friedrichstadtin suunnittelussa,
Berliinin Zeughausissa (pääteosat ja veistokset A.
35. VI. Painettu »/, 14.

Oleanteri.

Sclilüterin) N. edusti arvokkaasti
hollantilais-italialaista myöhäisrenesanssia. f -o N.

Nerium, Apucynueece- heimoon kuuluvia
pensaita tai pieniä puita Itä-Intiassa ja Välimeren
maissa. Tunnetuin laji.
oleanteri (N. Oleander),
reunustaa Etelä-Euroopassa ja
Pohjois-Afrikassa puron
varsia y. m. vesiä melkein kuin
pajut meillä. Suikeat,
ehytlaitaiset, nahkeat lehdet ovat
kiehkuroissa: kukat isot.
vaaleanpunaiset, hyvältä
tuok-suavat. Kasvi on hyvin
myrkyllinen (ihmisellekin
kuoleman tuottava). Pidetään meillä
yleisesti huonekasvina.

I. V-s.

Nerkoon kanava Porovedestä lähtevän
Ner-kconjärven (1. Nerkoonselän) ja Onkiveden
välisessä kapeassa vesireitissä, n. 15 km etelään
Iisalmesta. Kanavan pit. 1,554 m, pohjan lev.
7,7 m. veden syvyys matalan veden aikaan 2,os;
sulku puusta, pit. 35,6 m, lev. 7,75 ja veden
syvyys matalan veden aikaan 1,7» m. Veden
pin-tain ero ylä- ja alapuolella sulkua n. 1 m.
Kanavan yli vie puinen telasilta. Kanavan kautta
kulki v’. 1911 1,719 alusta; tuloja sam. v. 6,471mk.
ja menoja 3,278 mk. Kanava rak. vv. 1866-69
392,000 mk :n kustannuksella. L. H-nen.

Nernst, Walter (s. 1864), saks. fyysikko,
kutsuttiin 1891 ylimääräiseksi ja 1894
vakinaiseksi fysikaalisen kemian professoriksi
Göt-tingeniin, missä hän samalla johti häntä varten
sinne perustettua kemiallista ja
sähkökemiallista laitosta, kutsuttiin 1905 professoriksi
Berliinin yliopistoon ja fysikaalis-kemiallisen
laitoksen johtajaksi. N. on van’t Hoffin ja
Arr-heniuksen teorioihin perustuen rakentanut
dif-fusioniteorian sekä suunnitellut tutkimuksensa
ionien elektromotorisesta toiminnasta.
Mainittujen tutkimusten nojalla X. on antanut
selityksen m. m. elektromotorisen voiman synnystä
galvaanisessa elementissä. Hän on myös
tutkinut kappaleiden molekylaaripainon määräämistä
niiden liukenevaisuuden avulla, miedonnettujen
liuoksien jäätymispisteitä, aineiden
molekylaari-painoja korkeissa lämpötiloissa, ominaislämpöä
alhaisissa lämpötiloissa j. n. e. V. 1897 hän
suunnitteli uuden sähkölampun n. s. N e r n s t i
n-lampun (ks. Sähkölamppu). Viime
aikoina hän on siirtynyt yhä enemmän
teoreettisen fysiikan alalle. Hän on kirjoittanut monelle
kielelle käännetyn mainion oppikirjan
,,Tlieore-tisclie Chemie" (1893; 6:s pain. 1909).

U. S:v.

Nernst-lamppu ks. Sähkölampp u.

Nero (lat. ingenium, ransk. génie, saks. Genie,
engl. genius, ruots. suille) on henkisen
lahjakkuuden korkein aste; myöskin se henkilö, jolla
on tällainen lahjakkuus. N:n tunnusmerkkinä on,
että se tuottaa jotakiu olennaisesti uutta ja
alkuperäistä, jolla on merkitystä ihmisten
yhteiselle henkiselle elämälle, sillä välin kuin
„taito-lahja" (,.talentti" eli ..talangi"), lahjakkuuden
alempi aste, vain taidokkaasti yhdistelee ja
muovailee aatteita tai mielikuvituksen muodostamia
kuvia, jotka peruspiirteiltään ovat ennestään
tunnetut. Tosin ei n :kaan luo tyhjästä mitään eh-

Nereidi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0571.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free