- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1091-1092

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neptuuniset vuorilajit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1091

Nero

1092

dottomasti uutta; noudattaen niitä yleisiä
sielullisia lakeja, jotka vallitsevat mielikuvituksen
ja ajatuksen toiminnassa, se ottaa perusainekset
inuodostuksiinsa kokemuksesta. Mutta koska n.
kykenee tavattoman vapaasti hallitsemaan
henkisiä aateaineksia sekä sentähden keksimään ja
rakentamaan uusia näiden välisiä suhteita, niin
sen tuottama aatemuodostuma tai ihannekuva
tuntuu kokonaisuudessaan olennaisesti uudelta ja
vaikuttaa senniukaisesti ihmisiin. N. ilmenee eri
aloilla: taiteellisena ja runollisena n:iia:
tieteellisenä n :na. joka vielä voi olla monenlaatuinen
(esim. matemaattinen, luonnontieteellinen,
kielitieteellinen. filosofinen n.) ; käytännöllisenä
(praktillisena) n:na, jonka lahjakkuus ja
toiminta taas voi suhteutua aivan eri elämän
aloihin. ilmaantuen esim. joko teknillisenä
keksijä-nerona tahi valtiollisena ja yhteiskunnallisena
johtaja- ja uudistajanerona : vielä 011 syytä
mainita uskonnollinen 11.. joka uskonnollisen elämän
alalla antaa merkillisiä uusia aloitteita. — Suuri
n. antaa aikakautensa tai kansansa pyrinnöille
uuden sisällyksen ja uusia tarkoitusperiä ja saa
sentähden erinomaisen merkityksen ihmiskunnan
historiassa. Yksi u. antaa monesti aihetta
siihen. että lukemattomat seuraajat yrittävät,
hänen jäljissään kulkien, toteuttaa hänen
harrastuksiaan: nämä silloin selittelevät, kehittävät,
muodostelevat 11:11 esittämiä aatteita (,.kun
kuninkaat rakentavat, niin kuorma-ajurit saavat
työtä"), mutta usein lie silloin myöskin
himmentävät ja heikontavat hänen aatteitaan.

Omituista 011 n:lle sen tuottamistapa. Se
näyttää tavallisesti tuottavan aatteensa tiedottomasti
ja vaistomaisesti, ilman mitään tahallista
henkistä ponnistusta. Goethe lausuu omasta
runo-lahjastaan : ..erityiset syyt saattoivat tosin
herättää tätä runolahjaa toimintaan, mutta
vapaim-pana ja rikkaimpana se esiintyi tahtomattani,
vieläpä vastoin tahtoani". N :lle esiintyy sen
oma henkinen luoma tahi ainakin tämän luoman
perusaate usein yhtäkkiä, sisällisen ilmestyksen
tavoin, ikäänkuin sisällisestä pakosta valmiiksi
muovailtuna. Kumminkin sellainen vaistomainen
aavistus yksistään ei riitä tuottamaan
pysyväisestä arvokkaita neronluomia, vaan siihen
vaaditaan lisäksi kärsivällistä sisäistä
tarkkaavaisuutta ja henkistä työtä, joka kehittää aatteita
selviksi ja kelvollisiksi vaikuttamaan.
Tieteelliset 11 :t ovat tosin usein, niinkuin esim. Newton ja
Darwin, jo nuoruudessaan jonkinmoisella
intuit-sioni 11a löytäneet suurien keksintöjensä
perus-aatteet; mutta heidän keksintönsä saivat
erinomaisen merkityksensä tieteen kehityksessä, ne
tulivat varsinaisesti nerokkaiksi
aatemuodostu-miksi vasta sen kautta, että keksijä
vuosikymmenien kuluessa säilytti aatteensa mielessään ja
tarkalla tutkimus- ja ajatustyöllä kehitti sitä
perustelluksi opiksi, sillä välin kuin
muutamat heidän aikalaisensa, joissa oli samaan aikaan
herännyt aavistus samasta perusaatteesta. eivät
osanneet siitä mitään sen enempää tehdä.
Runollisessa ja taiteellisessa tuotannossakin se
vaistomainen, ehdoton aatteen
esiinpurkautumi-11011. jota Goethe kuvailee, vaatii sekä
edellytyksenään että myöskin täydennyksekseen —
voidakseen astua ilmi tajuttavassa taidemuodossa
-pitkällistä sisäistä henkistä työskentelyä, joka
kuitenkin usein tapahtuu osaksi tiedottomasti.

Erityisissä tapauksissa on vaikeata määrätä
raja n:n ja taitolahjan välillä, etenkin
sentähden, että n. usein esiintyy osittaisena,
katkonaisena" („fragmentaarinen n."). Moni henkilö
tuottaa vain muutamia harvoja aatteita, joilla 011
11:11 leima, ja sillä välin paljon merkityksetöntä
ja kieroa. — On väitetty että 11. on sukua
mielipuolisuudelle. Koska 11:11 tunnusmerkkinä 011
juuri se, että se henkisessä toiminnassaan kulkee
tavallisuudesta poikkeevia teitä, niin ei ole
kummeksittavaa. että niissä henkilöissä, jotka
muutamissa asioissa ovat osoittautuneet n:iksi, 011
myöskin sellaisia eriskummallisuuksia, joilla <*i
ole mitään syvempää merkitystä ja jotka
saattavat lähetä mielipuolisuuden rajaa. Eivät
suinkaan kaikki n :t ole mielipuolisuudelle sukua,
luutta muutamissa 011 nähtävästi nerokkaisuudon
edellytyksenä sellainen henkisen rakenteen
tavaton, hermostunut kiUlottuvaisuus ja taipuvaisuus
eriskummallisuuksiin, joka erinäisten lisäsyiden
sattuessa voi, helpommin kuin jokapäiväisen
ihmisen sielunelämä, kehittyä mielisairaudeksi.
[Séailles, „Essai sur le génie dans l’art" (4 pain.
1911); Brentano, „Das Genie" (1890); Türck,
..Der geniale Menscli" (7 pain. 1910) ; Reibmavr.
..Entwicklungsgeschielite des Talentes und Genies"
(2 os., 1908); Lonibroso, „Genio e follia" 118(34),
,.L’uomo di genio in rapporto alla psichiatria"
(1869), „Nuovi studi sul genio" (2 os., 1902) ;
Ra-destoek, „Genie und Wahnsinn" (1884) ; Herrlin,
„Snille och själssjukdom" (1903).] A. Gr.

Nero, eräs Claudiusten sukuhaara. — Caius
Claudius N., 100111. sotapäällikkö 200-luvulla
e. Kr., Marcelluksen alipäällikkö 216 e. Kr., tuli
sitten maaherraksi ja 207 e. Kr. konsuliksi. Sai
yhdessä M. Livius Salinatorin kanssa
Metauruk-sen luona voiton Hasdrubalista, joka surmattiin.
Muutama vuosi sen jälkeen N. oli sensorina.

Nero, Lucius Domitius, käytti keisari
Claudiuksen ottopoikana nimeä N. C 1 a u d i u s
Drusus (ks. Claudius 5), Rooman
keisarina 54-68 j. Kr. Hän oli syntynyt Antiumissa
v. 37. Isä oli C11.
Domitius Ahenobarbus (ks. D
o-mitius 2) ja äiti
Agrippina (ks. t.),
Germani-cuksen, Augustuksen
pojan, tytär. Lähin
vallanperijä Claudiuksen
jälkeen olisi ollut tämiin
oma poika Britannien*,
mutta Agrippina sai
heikon keisarin taivutetuksi
sivuuttamaan hänet ja
nimittämään perijäkseen
N :n sekä naittamaan
hänelle oman tyttärensä
Oc-tavian (ks. t.) 53. Kun
Agrippina oli
myrkyttämällä toimittanut
Claudiuksen pois poikansa tieltä, huudatti hän tämän
pretoriaaneilla keisariksi, ja senaatti vahvisti
vaalin (54). N:n hallituksen alkuaika oli
onnellinen ja lupaava. Häntä johtivat vielä silloin
hänen opettajansa filosofi Seneca ja pretoriaanein
päällikkö Burrus. Mutta pian N. joutui riitaan
äitinsä kanssa. Tämä uhkaili toimittaa Britan
uicuksen valtaistuimelle. Tämän johdosta
Britannicus myrkytettiin. Kun Agrippina lisä-

Nero (Vatikaanissa).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0572.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free