- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1097-1098

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nervi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1097

Nervi—Nestor

1098

taidehistoriallisesta retkikunnasta, jotka
Suomen muinaismuistoyhdistyksen alkuunpanosta vv.
1871-96 tutkivat ja kuvasivat vanhojen
kirkko-jemme taidemuistoja. Hänen julkaisuistaan tältä
alalta huomautettakoon ensi sijassa:
„Kirkolli-sesta taiteesta Suomessa keskiaikana" (suom. ja
ruots., 1887-88), ,.Lojo kyrka och dess
medeltids-målningar" (1896), „Väggmålningarna i
Storkyro gamla kyrka" (1901, Muin.-muistoyhd.
aikakausk. XXI), „Michael Toppelius och hans
kyrkomålningar" (1905, Muin.-muistoyhd.
aikakausk. XXIII). Vielä ovat N:n lukuisista
kirjallishistoriallisista, historiallisista y. m.
teoksista mainittavat: „I de dödas stad", muistoja
Helsingin hautuumailta (1883), ,.Minne af Fred
rik Cygnæus" (1892, myös suom.), ,.Elias
Lönnrotin uuoruudenajoilta Laukon kartanossa"(suoni.
ja ruots., 1893), ,.Blad ur Finlands
kulturhisto-ria" (1900), „Keisari Aleksanteri I:n matkat
Suomessa" (1906), muita mainitsematta. K. G.

Nervi. kaupunki Pohjois-Italiassa. Genovan
lahden rannalla n. 10 km Genovasta itäänpäin:
3,832 as. (1901; kuntana 6.766 as.). Lauhkea il
masto (talven keskilämpötila +11°C),
etelämai-nen kasvullisuus ja viehättävän kaunis asema ovat
tehneet N:stä suositun talvenvietto- ja
toipumis-paikan.

Nervit, kelttiläinen. Gallia belgicassa (nyk.
Länsi-Belgiassa) asuva lukuisa kansa, jonka
Cæsar 57 e. Kr. taistelussa melkein kokonaan
hävitti.

Nervositeetti (lat. nervö’sitas = hermovoima),
heikkohermoisuus.

Nervus (lat.). jänne, lihas; voima. — N. r
e-r u m. asioiden liikkeelle paneva voima. — Avat.
hermo.

Neskhi-kirjoitus (oik. kopiokirjoitus),
tavallinen arab. kursiivikirjoitus.

Nesselrode, Karl Kobert (1780-1862), ven.
valtiomies, astui 1812 valtiosihteerinä ja 1816
ulkomaanministerinä Venäjän ulkopolitiikan
johtoon, joka sitten miespolven ajan oli hänen
käsissään. N. oli Pyhän allianssin periaatteiden
harras kannattaja ja vaikutti paljon Wienin
kongressissa. Kreikan vapaussodassa hän noudatti
kreikkalaisille ystävällistä kantaa ja saavutti
Venäjälle suuren vaikutusvallan Balkaninniemimaan
asioissa. Itämaisen sodan syttyessä 1853 hän
neuvoi varovaisuuteen. V. 1844 N. oli saanut
valtakunnankanslerin arvon ja otti 1856 eron
virastaan. Hänen omakirjoittamansa elämäkerta
ilmestyi saksaksi 1866. K. G.

Nesslerin reagensi, alkalinen
kaliumelohopea-jodidiliuos (KTIgJ.,), joka värjää aivan
vähäisiäkin ammoniakkimääriä sisältävän liuoksen
kel-taisenruskeaksi ja jota senvuoksi käytetään
rea-gensina ammoniakkiin nähden. E. M-nen.

Nessos, kreik. tarustossa kentauri, jolla oli
tapana selässään kantaa matkustavaisia
Euenos-joen poikki (Aitoliassa). Kantaessaan Herakleen
nuorikkoa Deianeiraa joen yli N. yritti tehdä
hänelle väkivaltaa, mutta Herakles silloin surmasi
hänet myrkkynuolellaan. Kostaakseensa
surmaajalleen N. kuollessaan antoi Deianeiralle
myrkytettyä vertansa muka lemmennostotaiaksi, siltä
varalta että Herakleen rakkaus laimenisi. Tästä
johtui sittemmin Herakleen surma. ks.
Herakles’ja D e i a n e i r a. O. E. T.

Neste ks. Olomuodot.

Nestejarru ks. Hydraulinen jarru.

Nestejännitys 1 ks. Solu.

Neste jännitysliikkeet 1.
vaihtuvais-liikkeet ks. Kasvit, palsta 482.

Nesteketju, galvaaninen elementti, jossa virta
syntyy vain nesteiden välillä vaikuttavasta
elektromotorisesta voimasta.

Nestemitta, astia, jonka laitaan piirretystä
asteikosta voidaan suoraan lukea astiaan
kaadetun nestemäärän paljous.

Nestepuristin ks. Hydraulinen p u r i
s-t i n.

Nesterihmat, lisärihmat 1. p a r a f y v
s i t ovat sammalilla karvamaisia muodostuksia
siittiö- ja munapesäkkeiden välissä, jäkälillä ja
sienillä rihma- tai putkimaisia lisäkkeitä
itiö-kotelojen tai -kantojen välissä itiölavassa (ks.
Sammalet ja 11 i ö k a n n a t i n). Niiden
tehtävä on kaikissa tapauksissa samanluontoinen :
tukea ja suojella (esim. kuivuudelta)
lisääutymis-elimiä. I. V-s.

Nesterov, Mihail Sergeevits (s. 18621.
ven. taidemaalari: tehnyt omintakeisesti käsitel
tvjä, aitovenäläisiä uskonnollisia maalauksia,
etenkin munkki- ja pyhimyskuvia. sekä myöskin
taistelukuvauksia. E. R-r.

Nestesähkökone (hydrosähkökone), engl. insi
nöörin Armstrongin 1840-luvulla suunnittelema
omituinen kitkasälikökone: lasipylväillä seisova
höyrykattila, jonka seinässä on joukko putkia
höyryn purkautumista varten. Kun höyry
purkautuu. niin se kuljettaa mukanaan
nestepisa-roita. jotka hankautuessaan putken puksipuulla
päällystettyjä sisäpintoja vasten niissä
synnyttävät negatiivista sähköä. Höyry kohtaa kärjillä
varustetun konduktorin ja antaa sille positiivista
sähköä. U. S :n.

Nesteytynyt ilma ks. Ilmakehä.

Nestle, Christoph Eberhard
(1851-1913), saks. teologi. N., joka v:sta 1898 on
toiminut professorina Maulbronnin seminaarissa
Württembergissä. julkaisi 1898
kompromissiteks-tin Uuteen testamenttiin, jossa hän noudattaa
kolmea yleisintä kriitillistä painosta. Sittenkuin
Brittiläinen raamattuseura 1904 otti käytäntöön
N:n painoksen, on tämä vähitellen syrjäyttänyt
ennen käytetyn Textus reeeptuksen (ks. t.). Muista
N:n teoksista mainittakoon: ..Einfiihrung in das
griechische N. Testament" (1897). È. K-a.

Nestle-jauhot ks. Lasten jauhot.

Nestor f-tör/, kreik. sankaritarustossa
Neleuk-sen poika, Pvloksen hallitsija, kreikkalaisten
tärkeimpiä päälliköitä Troian sodassa. Häntä
kuvataan Homeroksen eepoksissa ripeäksi
vanhukseksi. joka on elänyt kahden miespolven ajan ja
paraikaa hallitsee kolmannen keskuudessa
viisaana neuvonantajana, etevänä sotataidon
tuntijana. urhoollisena taistelijana, hilpeänä
seuralaisena. kaikkien kunnioittamana. Suuri on hänen
puhelahjansa vaikutus toverien mieliin. Hän
tyynnyttää kiihtyneitä, hän rohkaisee mieliä,
kun vastoinkäyminen on sattunut: mielellään hän
koettaa rakentaa sovintoa. Neuvojaan hän tukee
kertomalla nuoruutensa ankarista taisteluista,
joissa hän oli muinaissankarien toverina —
sankarien. joiden vertaisia ei enää elä maan päällä.
Troian valloituksen jälkeen hän palaa
valtakuntaansa Pylokseen ja viettää siellä onnellisena ia
kunnioitettuna vanhuutensa päivät. N:lla oli 7

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0575.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free