- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1099-1100

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nervi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

109!»

poikaa; näistä olivat Troian sodassa mukana
Thrasymakhos ja Antilokhos, joka sotaan kaatui.
Nuorin poika. Peisistratos, mainitaan
Tele-makhokseu toverina luinen Spartan-matkallaan.

O. E. T.

Nestor, Kiovan Luolaluostarin munkki ja
hengellinen kirjailija (1056-n. 1114). Kirjoitti
ruhtinasveljeksien Boriksen ja Glebin sekä
Luola-luostarin kuuluisan esimiehen Theodosiuksen
elämäkerrat. Näistä teoksista jälkimäinen kuuluu
Venäjän hagiografian parhaimpiin tuotteisiin.
Oii melkein varmaa, että N. sitäpaitsi on
jättänyt jälkeensä historiallisiakin kirjoituksia, jotka
käsittelevät Luolaluostarin alkuvaiheita ja jotka
ovat saaneet aikaan sen harhaluulon, että N. on
kokonaisen kronikan, n. s. Nestorin kronikan
kirjoittaja. V. J. M-leka.

Nestoriaanit ks. Nestoriolaiset.

Nestorin kronikka 1. oikeammin ,,Po»estj
vre-mennyh let" on ven. kronikan runko, sen vanhin
osa, josta myöhempien lisäysten kautta ovat
kehittyneet paikalliset kronikat ja suuremmat
kronikkakokoelmat. Nestorin nimi on tullut
siihen myöhäisen kompilaattorin väärinkäsityksen
johdosta. Varsinainen kronikan kokoonpanija,
joka oli kiovalainen munkki Silvester, kuten
näkyy muistiinpanosta v:n 1110 kohdalla, käytti
näet hyväkseen, kertoessaan Kiovan
Luolaluostarin alkuvaiheista, historiallisia muistiinpanoja,
joita on pidetty Nestorin kirjoittamina. Tämän
johdosta alettiin luulla Nestoria koko kronikan
kirjoittajaksi. Silvester kirjoitti
krouikkalaitok-sensa 1116. mutta, kuten tekstivertailusta selviää,
jo seur. v. ilmestyi siitä uusi, hiukan muuteltu
laitos. Silvesterin laitoksen pohjana oli edellisen
vuosis. lopulla kirjoitettu kronikkakodeksi, joka
vuorostaan perustui vielä aikaisempiin
kiovalaisiin ja novgorodilaisiin kronikkakokeisiin. Siitä,
millä tavoin Silvester suhtautui lähteisiinsä, on
vaikea tehdä johtopäätöksiä, koska meille
säilyneet kronikkakopiot ovat verraten myöhäiseltä
ajalta (vanhin niistä on n. s. Codex Laurentianus
v:lta 1377) sisältäen koko joukon uudempia
lisäyksiä. Hiilien lähteittensä joukossa on
mainittava kreik. munkin Georgios Hamartoloksen
kirjoittain;! maa.ilmankronikka, josta Silvester
lainasi kronikkansa alussa esitetyt tiedot yleisen
historian alalta, kuten kertomukset maan
jakamisesta Noan poikien kesken, eri kansojen
elämäntavoista y. m. Toinen kreik. historioitsija,
johon Silvester nimenomaan viittaa, on Methodios
Pataralainen. jonka ..ilmestyskirjasta" hän on
ottanut aineksia maailmanlopun kuvaukseen.
Tärkeinä lähteinä olivat sitäpaitsi hagiografiset
teokset, kuten slaav. apostolien Kyrilloksen ja
Methodioksen sekä omien ven. pyhimyksien
elämäkerrat. Edelleen mainittakoon Raamatun kirjat
ja näiden apokryfiset kommentaarit.
Kertomuksissa Venäjän historian alkuvaiheista
kokoonpanija käytti hyväkseen virallisia asiakirjoja,
etupäässä ruhtinasten kirjallisia sopimuksia
kreikkalaisten kanssa. Kronikan ensi lehdet ovat
sitäpaitsi suullisen kansankertomuksen ja
-legendan värittämiä. Sellaisia paikkoja ovat
kertomukset: apostoli Andreaksen käynnistä
Venäjällä matkallaan tämän maan halki Musta,lt
i-mereltä Roomaan. Kiovan perustamisesta,
ruhtinas Olegin kuolemasta j. n. e.

Jokavuotiset muistiinpanot alkavat v:sta 852

1100

ja jatkuvat v :een 1110. Kronikan kokoonpanijaa
huvittavat etupäässä valtiollisen ja kirkollisen
elämän merkkitapaukset, kuten vihollisia vastaan
ja ruhtinasten kesken käydyt sodat,
hallitsija-vaihdokset. kirkon ja luostarin hyväksi
tarkoitetut toimenpiteet. Se, mitä kronikoitsija kertoo
maan sisällisestä elämästä, eri heimojen
elämäntavoista, uskomuksista y. m., on satunnaista.
Näiden tietojen joukossa on myöskin tärkeitä
tiedonantoja monen suom.-ugrilaisen kansan
entisistä asuinpaikoista. Tekijä ei jätä käyttämättä
tilaisuutta lausuakseen oman mielipiteensä ja
purkaakseen tunteensa tapausten johdosta. Hän
asettuu kielteiselle kannalle suhteessaan
ruhtinasten sotaretkiin, joita hän pitää vallan-
jasaa-liinhimon synnyttäminä. Hän lausuu ylistäviä
sanoja niistä ruhtinaista, jotka harrastivat
kristinuskon ja kristillisen valistuksen levittämistä.
Kaikissa inhimillisissä teoissa kuvastuu hänen
mielestään joko korkeimman johto tai pahan
hengen vaikutus. Kaikella on merkityksensä, yksin
luonnonilmiöilläkin, kuten auringon ja kuun
pimenemisellä, pyrstötähden ilmestymisellä,
sateilla ja kuivuudella. Toiset näistä merkeistä
ennustavat hyvää, toiset taas pahaa. Etsien
kaikelle selitystä ja merkitystä kronikoitsija antaa
kansojen ja paikkojen niinillekin omat
etymologiansa. Vilkastuttaen esitystä hän elävöittää sen
vuoropuheluilla, sattuvilla vertauksilla, jopa
kansankielestäkin otetuilla lauseparsilla. Kronikan
kirjallisen muodon naiivi alkuperäisyys ja
tekijän oman persoonallisuuden värittämä esitys,
jossa siitä huolimatta huomataan pyrkimystä
objektiivisuuteen ja asioiden syiden ja seurauksien
tutkimiseen, antavat teokselle erikoiseu
viehätysvoiman.

Kronikan alkuperäinen muoto on lyhyt, eri
vuosien kohdalle tehty li.uistiinpano
huomattavista historiallisista tapauksista. Myöhemmille
kronikkakokoelmille ominaiset seikkaperäiset
muistiinpanot, jotka perustuvat joko paikallisiin
kronikkoihin tai muihin kronikasta
riippumattomiin teoksiin, antavat tutkijoille paljon työtä ja
vaivaa eri aikoina muodostuneita kerrostumia
esillekaivaessa. Tällaisista myöhemmistä
kodek-seista mainittakoon: Novgorodin. Suzdalin.
Kiovan, Pihkovan, Moskovan ja Volynian
erikois-kronikat. [A. Sahmatov. ..Razyskanija o
drevnej-sih russkih letopisnyh svodah". Suhomlinov, „0
drevnej russkoj letopisi kak pamjatnike literatur
nom". Kronikkojen Suomea koskevat tiedot on
koonnut M. Akiander Suomi kirjaan 1848, ja
R. Hausen teokseen ..Finlands [-medeltidsurkun-der".]-] {+medeltidsurkun-
der".]+} V. J. M-kka.

Nestoriolaiset 1. nestoriaanit, patriarkka
Nestoriuksesta (ks. t.) nimensä saanut
kristillinen puolue, jonka opin mukaan Kristuksen
molemmat luonnot ovat pysyväisesti toisistaan
erotettavat. Ephesoksen kirkolliskokouksen 431
harhaoppisiksi julistamina n. erosivat
valtakunnan kirkosta etsien turvaa muista maista. V. 498
Persian kirkko omisti nestoriolaisuuden ja kohosi
myöhemmin huomattavaan kukoistukseen,
harjoittaen m. m. laajaa lähetystyötä aina Kiinaan asti.
Timur-Lenk hävitti kuitenkin 14:nnellä vuosis.
kristillisyyden miltei koko Keski-Aasiasta. Siitä
pitäen on Kurdistanin vuoristo ollut n:u
tyyssijana. V. 1553 osa n:ia yhtyi Rooman
kirkkoon. Heidän lukumääränsä lasketaan 70,000:ksi.

Nestor Nestoriolaiset

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0576.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free