- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1103-1104

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nestoriolaisuus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1103

Neuchåtel-järvi—Neulapihti

1104

chard’in suklaatehtaat Serrières’issä). —
Opetus-olot ovat parhaita Sveitsissä. Kansakouluopetus
maksuton; koulupakko. Yliopisto N:n
kaupungissa. — Hallitusmuoto ou
kansanvaltainen; valinnainen kansanäänestys, kansanaloite
(3.000 kansalaisen sitä vaatiessa). Lakia säätää
„suuri neuvosto" (grand conseil), 1 jäsen jokaista
1.200 as. kohden. Toimeenpanovalta on
»valtioneuvostolla" (conseil d’état), jonka muodostaa
viisi 3 v:ksi valittua jäsentä. Hallinnollisesti N.
jakaantuu 6 piiriin. — Pääkaupunki N. 2.

N:n kreivillinen suku sai N:n kaupungin hai
tuunsa n. 1150. ja sai siitä nimensä. V. 1504
(lopullisesti 1529) N. joutui ranskalaisille Longue
villen herttuoille. Jo ennemmin N. oli tehnyt
liiton Bernin (1406) sekä Solotliurnin. Freiburgin
ja Luzernin kanssa. — Farel toi N:iin
uskonpuhdistuksen 1530. Westfalenin rauhassa 1648 se
tunnustettiin suvereeniseksi. Sveitsin valaliiton
suojassa olevaksi ruhtinaskunnaksi. Longuevillen
suvun sammuttua ilmestyi monta
perinnöntavoit-tajaa: 1707 Preussin kuningas Fredrik I
tunnustettiin N:n hallitsijaksi, se jäi samalla edelleen
kuuluvaksi valaliittoon. Kun Helvetian tasavalta
perustettiin 1798. erosi N. valaliitosta. V. 1806
Preussin Fredrik Vilhelm III jätti sen
Napoleonille (joka taas antoi N:n vasalliruhtinaskun
naksi marsalkka Berthier’lle). V. 1814 Preussi
sai sen takaisin ja sam. v. N. otettiin jälleen
kan-tonina Sveitsin valaliiton jäseneksi. Heinäkuun
vallankumouksen jälkeen 1830 N. sai vapaan
valtiosäännön. mutta tasavaltalaisten yritykset
kokonaan erottaa se Preussista kukistettiin.
Helmikuun vallankumouksen jälkeen 1848 syttyi uusi
kapina, valittiin väliaikainen hallitus, sekä
perustuslakia säätävä kokous, joka suunnitteli
tasavaltaisen hallitusmuodon; tämä vahvistettiin
yleisellä kansanäänestyksellä. Muutoksen
hyväksyi Sveitsin valaliitto, mutta Preussin Fredrik
Vilhelm IV pani siilien vastalauseensa, ja 1856
N:n rojalistit yrittivät panna toimeen
vastavallankumouksen. joka ei kuitenkaan onnistunut.
Uhkaavan sodan Preussin ja Sveitsin välillä sai
Napoleon III sovitteluilla ehkäistyksi: Preussin
kuningas luopui vaatimuksistaan, ja N. tuli
vapaaksi tasavallaksi (1857). N:n 1858
vahvistettua valtiosääntöä on myöhemmin usein uusittu.
Erään lain johdosta v :lta 1873, joka teki
jokaisen valtiollisesti vaalikelpoisen kansalaisen myös
kirkollisesti vaalikelpoiseksi, erosi joukko
hengellisiä ja maallikoita Godet’n (ks. t.) johdolla
valtiokirkosta ja perusti ankarasti oikeauskoisen
vapaakirkon. G. R.

2. Yllämain. kantonin pääkaupunki (saks.
Neuenburg) N.-järven luoteisrannalla kauniin
Cliau-mont-vuoren (1,172 m) juurella, usean tärkeän
radan varrella; 23,600 as. (1912: 1900 20,843 as.
joista 4,553 saks., 3.459 katolista). — N. nousee
porrasmaisesti järven rannalta, kauniisti
rakennettu. Linna 1200-1300-luvulta,
romaanilaistyy-linen tuomiokirkko (uusittu 1870) : reformaattori
Karelin, lahjoittaja David Pury’n muistopatsaat.
Oppi- ja sivistyslaitoksia on paljon: yliopisto
(per. 1909, akatemiana 1866: 4 tiedekuntaa, 302
ylioppilasta 1911-12). ranskan kielen seminaari,
komea lukio, kauppakoulu, luonnont. museo,
kansat.-arkeol. museo, kokoelma täytettyjä
alppi-eläimiä. taulukokoelma, kaupunginkirjasto (yli
100,000 nid.), tähtit. observatori. Monta kiitet-

tyä pensionaattia ja hoitolaa (N. on suosittu
rauskan kielen opiskelupaikka), kaupunkilaisten
päätulolähteitä. Useita, osaksi yksityisten
perustamia hyväntekeväisyyslaitoksia. — Melkoinen
kello-, sähkökone- ja rihkamateollisuus sekä
kauppa. — Ympäristössä paljon
luonnonnähtävyyksiä : Sevon-joen laakso, Areuse-joen kuilu,
Chau-mont-vuori, jättiläismäinen siirtokivilohkare
..Pierre à bot" y. m. — N. (Novum castellum)
mainitaan ensikerran 1011 yhtenä Burgundin kunin
kaitten asuinkaupunkina. N:n kreivien asunto
1150. E. E. K.

Neuchätel-järvi [nösaic’1-] (ransk. Lac de N..
saks. Neucnburger >S’ce, roomal. aikana ja
keskiajalla Lacus Eburodunensis) Länsi-Sveitsissä Jura
-vuoriston juurella: 218 km’, 38 km pitkä
lounaisesta koilliseen, 3-8 km leveä, 432 m yi. merenp.
Keskisyvyys 66 m, suurin syvyys 154 m.
Länsiranta Le Vignoble on korkeaa, viinitarhojen ja
niittyjen peittämien Jura-vuorteu reunustamaa,
muut rannat ovat enimmäkseen alavia, viljavia
peltoja. N:iin laskevat Mentue. Brove
(Murten-järvestä), Thiele, Arnon, Areuse ja Seyon, N:sta
taas Thiele vie Bieler-järveen. — N :ssä on löydetty
n. 70 paalurakennusta. m. m. kuuluisa La Tène.
— N. jäätyy harvoin kokonaan. Se on hyvin
kalaisa.

Neue freie Presse [nöie fräie-], Wienissä, kaksi
kertaa päivässä ilmestyvä saks. sanomalehti;
Itävallan vapaamielisten etevin äänenkannattaja;
perustettu 1864.

Neuenburg [nöienburhj] ks. Neuchätel.

Neue preussische Zeitung [nöie pröisise [-tsiii-lufjk],-] {+tsiii-
lufjk],+} v. 1S48 Berliinissä perustettu, kuutena
viikon päivänä kaksi kertaa päivässä ilmestyvä lehti,
jota sen nimikoristeen, rautaristin, mukaan
tavallisesti sanotaan K reuzzeitungiksi;
vanhoillisten piirien, aatelin, kirkollisen
oikeaoppisuuden ja agraarietujen äänenkannattaja. J. F.

Neukölln [nöi-J (ennen Riædorf). Berliinin
etu-kaupunki kaakossa, hallinnollisesti itsenäinen;
237.289 as. (1910; 1905 153,513 as., joista 14,854
katolista). N. 011 pelkkä tehdaskaupunki
(lino-leumimatto-, huonekalu-, kangas-, soittokoue-,
saippuatehtaita, olutpanimoita v. m.),
huomattavia rakennuksia ei ole ollenkaan. -— N. oli v :een
1874 kaksiosainen : Deutseh-Rixdorf (kuului v :een
1435 johanniitoille) ja Bömiscli-Bixdorf (bööm.
veljien perustama 1737).

Neula, ohut, teräväkärkinen, tav. metallinen
ompelu- t. kiinnitysväline. Edellisiä on: silmä n,
ja sitä suurempi parsin-n. sekä sulka- ja äimä n.,
joissa on keihäänkärjen tapainen terä.
jälkimäisiä: nuppi-n., haka-n., solki-n., hattu- ja
hius-neula. V. L.

Neulapato, hyvin tavallinen muoto
liikuteltavia vesipatoja, jonka muodostavat padottavan
joen tahi kosken yli ulottuva silta ja sen
kohdalla pohjassa oleva kynnys sekä joukko lankun
taikka nelikulmaisen hoikan palkin tahi piirun
muotoisia »neuloja", joita asetellaan sillan
yläpuolelle pystyyn, niin että virran painamina
kynnystä ja siltaa vasten pysyvät tukevasti
paikoillaan ja muodostavat vettä salpaavan seinän.
N. poistetaan siten, että ..neulat" yksitellen
vedetään ylös sillalle, jolloin vesi pääsee vapaasti
kulkemaan sillan alitse, vrt. Pato. J. C-én.

Neulapihti 1. n a u 1 a s p i h t i, kelloseppien
käyttämä viilauspihti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0578.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free