- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1105-1106

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neulapistiäinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1105

Neulapistiäinen—Neumit

1106

ks. M ii n n y n n e u 1 apis-

Neulapistiäinen

tiaiset.

Neulateollisuus. Silmäneulat valmistetaan
teräslangasta, joka leikataan katkaisukoneessa
kahden neulan pituisiksi kappaleiksi. Suoristus-,
teroitus- ja kiilloituskoneiden kautta kuljettuaan
kaksoisneula joutuu litistyskoneeseen, joka lyö
sen keskeltä litteäksi. Lävistyskone työntää
lit-teään kohtaan reiät, neulansilmät. Kaksoisneula
katkaistaan keskeltä. Särmät hiotaan, silmät
pyöristetään poralla tai silmän läpi kulkevalla
teräslangalla. Neulat karaistaan, nuorrutetaan.
kiilloiletaan, välistä kullataankin ja lajitellaan.—
Ompelukoneenneulat valmistetaan itsetoimivissa
takoma-, sorvi- ja jyrsinkoneissa. Nuppineulat
katkaistaan, suoristetaan, teroitetaan ja
kiilloite-taan kuten silmäneulat. Nupit valmistetaan
hie-nompilankaisesta spiraaliputkesta. Putki
leikataan kaksikierteisiksi kappaleiksi. Joka
kappaleesta muodostetaan puristuskoneessa neulan
päähän pyöreä nuppi. V. L.

Neulaviila, pieni pyöreä viila, n. s.
rotan-häntä.

Neulomakone ks. Ompelukone.

Neumann [nöi-J. 1. Franz Ernst N.
(1798-1895). saks. fyysikko, tuli 1828
ylimääräiseksi ja 1829 vakinaiseksi fysiikan
professoriksi Königsbergiiu. Hänen laaja tieteellinen
toimintansa käsittää pääasiallisesti valo- ja
sähköoppia. Huomattavat ovat etenkin hänen
tutkimuksensa kiteiden valo-opillisista suhteista.
N. kehitti valonheijastusteoriaa (antoi uuden
muodon Fresnelin heijastuskaavoille) ja sääntöjä
kahtaistaittumisesta epätasaisesti lämmitetyssä
tai puristuksessa olevassa amorfisessa aineessa,
tutki kaksiakselisten kiteiden värejä
polarisoidussa valossa, induktsionivirtojen matemaattista
teoriaa, kemiallisten yhdistysten ominaislämpöä
(ks. Neumannin laki) j. n. e. Julkaisuja
m. m.: „Vorlesungen über theoretisehe Optik"
(1885) ja „Vorlesungen tiber die Theorie der
Elasticitet der festen Körper und des Liehtäthers"
(1885). — 2. Karl Gottfried N. (s. 1832),
edellisen poika. saks. matemaatikko, kutsuttiin
professoriksi Baseliin 1863. Tübingeniin 1865 ja
Leipzigiin 1868. N:n matemaattiset julkaisut
käsittävät Abelin, Besselin ja
pallofunktsioni-teoriaa. Matemaattisen fysiikan alalla hän on
kehittänyt potentsiaaliteoriaa,
hydrodynamiikkaa, mekaanista lämpöteoriaa, valo-,
magnetismi-ja sähköoppia. Tärkeä on matemaattisen fysiikan
kehitykselle ollut hänen keksimänsä menetelmä
Dirichlefn probleemin ratkaisemiseksi. N :n
teoksista on mainittava: „Vorlesungen über
Rie-manns Theorie der Abelsehen Integrale" (1865:
2:neri pain. 1884), ,.T)as Dirichletsche Prinzip"
(1865), „Theorie der Besselselien Funktiouen"
(1867), ..Vorlesungen tiber die mechanisehe
Theorie der Wärme" (1875), ..Uutersuchungen
tiber das logarithmische und Newtonsehe
Poten-tial" (1877). ,.H vdrodynamisehe Untersuchungen"
(1883). ’ ’ U. S:ti.

3. Friedrich Julius N. (s. 1835),
edellisen veli, taloustieteilijä: v:sta 1876
professorina Tübingenissä; teoksia: „Grundlagen der
Volkswirtschaftslehre" (I, 1889), ..Die Steuer"
(I, 1887). ,.Die persönlichen Steuern vom
Ein-kommen" (1896); julkaisee kokoelmateosta :
„Bei-träge zur Geschichte der Bevölkerung in Deutsch-

land seit dem Anfang dieses Jahrhunderts":
suunnaltaan ..katederisosialisti". J. F.

Neumann [ nöi-J, Johan Balthasar
(1687-1753), saks. arkkitehti, barokkityvlin
etevin edustaja Saksassa. Lukuisista N:n
rakentamista kirkoista ja palatseista mainittakoon
Ne-resheimin. Schönthalin ja Schwarzaehin
apotti-kirkot. Würtzburgin ruhtinaspiispallinen linna
mainioine portahistoineen, rocaille-koristeisine
saleilleen (maalaukset venetsial. Tiepolon).
ulkopuo-lisine takorauta-aitauksineen. Saksan ensimäisiä
barokkirakennuksia (1720-44) sekä Bruclisalin
piispanlinna. U-o X.

Neumann [nöi-J. Karl Friedrich
(1793-1870). saks. orientalisti, prof. Münchenissä
1831-52. kirjoitti joukon Itämaitten. Armeenian,
Venäjän ja Ameriikan historiaa koskevia teoksia,
[vrt. ..Journal of the Royal Asiatic Societ}"
(1871).] ’ K. T-t.

Neumannin-laki [nöi-J, F. E. Neumannin
keksimä, kemiallisten yhdistysten
ominaislämmöstä kuuluu: Kaikkien yhdistettyjen
kappaleiden, joiden atomikokoomus on sama ja
kemialli-nen kokoomus samanlainen, ominaislämmöt ovat
käännetyssä suhteessa atomipainoihin. V. 8:n.

Neumann-Spallart [nöi-J, Franz Xaver
von (1837-88), itäv. tilasto- ja taloustieteilijä:
toimi v:sta 1864 professorina Wienin
korkeakouluissa; Itävallan tilastollisen
keskuskomis-sionin jäsen; kansainvälisen tilastollisen
instituutin perustajia; jyrkkä vapaakaupan mies;
teoksia: „österreiclis Handelspoiitik" (1864), „Der
land-lvirtschaftliche Kredit" (1865): julkaisi
vuosikirjaa ..übersichten der Weltwirtschaft" (v:sta
1878; jatkaja Juraschek).

Neumayer [nöimaiar], Georg von
(1826-1909), kuuluisa saks. oseanografian,
maamague-tismin ja meteorologian tutkija: purjehti 1852-54
merimiehenä, suoritti v:sta 1856 keisari
Maxi-milian II :n (sitten Austraalian hallituksen)
toimesta magneettisia ja maantieteellisiä
tutkimuksia Austraaliassa, perusti Melbournen
magneettisen observatorin, palasi 1864 Eurooppaan,
perusti 1871 A. Bastianin kanssa saks.
Etelä-Afrikan seuran. 1872 keis. amiraliteetin hydrografi.
1873 prof.. 1876-1903 Hampurin saks.
meri-tutkimusaseman johtaja (aseman
perustamissuunnitelman N. oli esittänyt 1865), 18S0 kansainvälisen
napaseutututkimuskomissionin presidentti. N. on
luonut saks. merenkulun tieteellisen perustan.
Julkaissut Hampurin meritutkimusaseman
aikakauskirjaa ..Aus dem Archiv der Deutschen
See-warte". useita tutkimuksia toimiajaltaan
Austraaliassa. ..Auf zum Südpol", ..Anleitung zu
wissen-sohaftlichen Beobaclitungen auf Reisen". ..Die
deutschen Expeditionen und ihre Ergébnisse".

E. E. K.

Neumit (kreik. neuma = viittaus), mus., ovat
nuottipikakirjoituksen tapaisia sävelmerkkejä.
joiden avulla keskiajalla merkittiin
messulaulu-jen sävelmät laulettavan tekstin yläpuolelle. N",
ovat saaneet alkunsa käsiliikkeistä, joilla
kuoronjohtajat muinaiseen aikaan ohjasivat laulun
melodista nousemista ja laskemista
(kheiroma-nia). Yhteisestä alkumuodosta johtuen
neumi-kirjoitus kumminkin kehittyi varsin erilaiseksi
itä- ja länsimaissa. Itämaiset (bysanttilaiset)
n., samoinkuin niistä johtuneet muinaiset
venäläiset ..krjuki". ilmaisevat sovinnaisen järjestel-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0579.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free