- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1107-1108

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neulapistiäinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1107

Neunburg Neutralisatsioni

1108

män avulla tarkalleen sävelkulun melodiset
intervallit ja rytmisuhteet. Mutta neumi-merkkieu
alkuperäinen havainnollisuus jätettiin syrjään,
joten niiden ymmärtämiseen tarvittiin erityinen
selonteko kunkin merkin tarkoituksesta.
Länsimailla säilyi n:ssä käsiliikkeiden jäljittelystä
johtuva havainnollisuus. Mutta ne ilmaisivat
vain sävelkulun ylimalkaisen suunnan,
osoittamatta intervallien laatua. Kysymys
länsimaisten n:n rytmillisyydestä on kiistanalainen
(Houdard. Declievrens, Riemann, Wagner).
Selvästi käy niistä tässä suhteessa vain ilmi, kuinka
monta säveltä on laulettava kullakin tavulla.
Vasta nuottiviivaston kehittyessä (10 :nneltä
vuosis. alkaen) varmeni vähitellen n:n melodinen
merkitys.

X:n alkuperäinen epämääräisyys saa
selvityksensä siitä, että niiden avulla tahdottiin vain
helpottaa suullisesti ja korvakuulolta jo opittujen
sävelmien muistamista. Samoinhan vielä
nykyäänkin nuottikirjoitusta taitamattomat
laulajat ensin oppivat äänensä ulkoa ja sitten nuoteista
seuraavat sävelten ylimalkaista kulkua. Mutta
havainnollisuutensa vuoksi tuli länsimaisista
n :sta nykyisen nuottikirjoituksen alkujuuri,
sa-inallakuin itämaiset n. kangistuivat
sovinnaisuuteensa. unohtuivat käytännöstä ja vihdoin jäivät
selvittämättömäksi hieroglyfikirjoitukseksi, jonka
avainta on suurella vaivalla koetettu löytää.
(Kuva ks. Nuottijärjestelmä.) 1. K.

Neunburg1 ks. N e u b u r g 2.

Neuralgia (kreik. ncuron = jänne, hermo, ja
algos = kipu) ks. Hermokipu.

Neurastenia (kreik. neuron = jänne, hermo, ja
asthe’neia = voimattomuus) ks.
Heikkohermoisuus.

Neureuther [nöiröitar], Eugen Napoleon
11806-82), saks. taidemaalari ja piirustaja. Oli
P. Corneliuksen avustajana Münchenin
glypto-teekin koristamistöissä, on ominpäin suorittanut
muitakin koristeellisia töitä (esim. Münchenin
polyteknikumiin), mutta saavutti maineensa
hienon romanttisilla piirustuksillaan, jotka on
tehnyt Goethen runoihin „Balladen und Romanien"
y. m. Saksan klassikkojen teoksiin. (E.R-r.)

Neuriitti ks. Hermot u d o s.

Neurilemma ks. Hermokudos.

Neuritis (kreik. neuron = hermo),
hermotuleh-dus.

Neuroglia ks. H e r m o k u d o s.

Neurologia (kreik. neuron = jänne, hermo, ja
logos = oppi) on oppi hermoston rakenteesta,
toiminnasta ja taudeista. (E. Tli-n.)

Neuroni ks. Hermokudos.

Neuroosi (kreik. neuron - jänne, hermo) on
hermotauti 1. häiriötila hermoston toiminnassa
ilman havaittavia anatomisia muutoksia
hermokudoksessa. Tavallisimmin käytetään tätä
nimitystä kun on kysymyksessä loukkauksen 1.
trauman aikaansaama (ks. L o u k k a u s n e u r o o s i)
tai hermostoa liiaksi rasittavan toimen 1.
ammatin synnyttämä hermotauti, kuten
kirjoituskou-ristus (ks. t.), soittajakramppi y. m.
Selvittämättä on vielä, missä määrin tällaiset
kouristustilat johtuvat perifeerisistä häiriöistä ja missä
määrin niihin on syynä sairaloiset muutokset
keskushermostossa: todennäköistä kumminkin on,
että viimemainituilla on tärkeämpi osa niitten
syntymisessä kuin yleensä 011 luultu. E. Th-n.

Neuroptera ks. Verkkosiipiset.

Neus [nöis], Heinrich (1795-1876), vir.
koulumies, kirjailija, suoritti esiopintousa
Tallinnan lukiossa ja jatkoi 1814-17 lukujaan Tarton
yliopiston teologisessa tiedekunnassa: antautui
sitten koulumielieksi. voimatta kuitenkaan
sellaisena pitkälle toimia, huonosilmäinen kun oli.
N:n nimi on säilynyt jälkimaailmalle siitä syystä,
että hän 011 ensimäisiä vir. kansanrunouden
harrastajia. V. 1836 hän julkaisi ,,Dorpater
Jalir-buclier"issä muutamia vanhoja kansanrunoja.
Hänen päätyönsä on 3 osassa ilmestynyt
..Ehst-nische Volkslieder. Urtext und übersetzung"
(1850-52). Tämän arvokkaan julkaisun ainekset
ovat etupäässä A. F. J. Kniipfferin. osittain myös
Kreutzwaldiu ja Fählmannin kokoamat: runot
ovat samantapaisia kuin Kantelettaren runot.
X. on esiintvnvt myös tieteellisenä kirjailijana.

n. o.

Neusiedler See [nöiztdlar zcj ks. F e r t ö.

Neustrelitz fnöistrèlits] (myös Neu-Strelitz),
Mecklenburg-Strelitzin suurherttuakunnan
pääkaupunki, kauniissa seudussa Zierker- ja
Glam-bccker-järvien välissä usean radan risteyksessä,
Glambecker-järven kautta yhteydessä Havelin
kanssa; 11,993 as. (1910). — Suurherttuan linna
(kirjasto, muinaismuistomuseo, kaunis puisto),
pari muuta palatsia, teatteri, kadut lähtevät
säteittäisesti Markplatz-torilta (suurherttua Yrjön
kuvapatsas). Valtion keskusvirastot, maaoikeus,
lukio. Muutamia myllyjä, konepajoja y. m. —
N:n paikalla oli 930 hävitetty linna Lunkin 1.
Lieuke. N. perustettiin 1726. sai
kaupunginoikeu-det 1733. E E. K.

Neustria oli keskiajan alkupuolella nimenä
frankkien valtakunnan länsiosalla, joka ajoittain
muodosti eri valtakunnan; vastakohtana A u s
t-rasia (ks. t.).

Neutraali (lat. neuträlis, < neutrum, ks.
N e u t r i), kumpaankaan sukupuoleen
kuulumaton : puolueeton; välinpitämätön; aine, joka ei
osoita hapanta eikä alkalista reaktsionia.

Neutraalinen akseli ks. Lujuus.

Neutraalinen valtio 1.
neutralisee-r a 11 u valtio ks. Neutraliteetti.

Neutraali-sini, fenyli-naftyliaminista ja
nit-rosodimetylianiliinista valmistettu tervaväriaine.

Neutraalisuolat, suolat, joilla ei ole happamia
eikä emäksisiä ominaisuuksia (ks. Suolat).

Neutralisatsioni (ks. Neutraali) on
happojen ja emästen välinen kemiallinen reaktsioni,
kun se esim. lisäämällä emästä happoon saatetaan
niin pitkälle, ettei liuokseen jiiii ensinkään
vapaata happoa ja ettei se myöskään tule
sisältämään vapaata emästä. Tuloksena on silloin vettä
ja suolaa. Xeutralisatsionikohta havaitaan
jonkin herkän väriaineen avulla. Niinpä pysyy
violetti lakmusliuos neutraalisessa liuoksessa
muuttumattomana, mutta värjää vähänkin happoa
sisältävän liuoksen punaiseksi, emästä sisältävän
siniseksi. —Elektrolyyttisen dissosiatsioniteoriau
mukaan (ks. Elektrolyysi) n. on hapon
vetyionien (H-) yhtymistä emäksen
hydroksyli-ionien (OH’) kanssa dissosiatsioitumattomaksi
vedeksi (ILO). Laimeissa liuoksissa jäävät
nimittäin yleensä hapon anioni ja emäksen kationi,
suolaa muodostamatta, sellaisinaan liuokseen.
Siten tulee hyvin laimeissa liuoksissa erilaisten
happojen ja emästen n.-l ii m p ö olemaan yhtä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0580.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free