Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neutralisoida ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1109
Neutralisoida—Neutraliteetti
1110
suuri s. o. sama kuin veden syntymislämpö
ioneistaan. E. M-nen.
Neutralisoida 1. n e u t r a 1 i s e e r a t a ks.
Neutralisatsioni.
Neutraliteetti 1. neutraalisuus (uuslat.
vcuträ’litas, tavataan ensinnä käytännössä
1500-luvulla, ks. Neutri), sellaisen valtion
oikeudellinen asema, joka tahtoo pysyä erillään
kahden tai useamman muun valtion keskenään
käymästä sodasta ja sen mukaisesti toimii. N. on
nykyisen kansainvälisen oikeuden kaikkein
tärkeimpiä oikeussäännöstöjä ja sen edelleen
kehittäminen tämän oikeuden huomattavimpia tehtäviä.
Ankaran n:ii käsite oli vanhemmalle
kansainväliselle oikeudelle vieras; sotaakäyvän valtion
mielivallasta riippui, tahtoiko se kohdella sellaista
valtiota, joka ei ollut sen puolella sodassa,
vihollisena vai eikö. Usein sotaan sekaantumattomat
valtiot, milloin pakosta, milloin vapaasta
tahdostaan. välillisesti avustivat jompaakumpaa soti
vaa valtiota, tahtomatta silti varsinaisessa
mielessä ottaa sotaan osaa. Verraten myöhäisinäkin
aikoina erinäisten valtioitten pyrkimykset saada
aikaan parempi oikeustila tällä alalla (esim.
Ut-rechtiu rauhanteossa 1713) jäivät tuloksettomiksi.
Vasta n. s. aseelliset n.-liitot valmistivat uutta
oikeustilaa. Jo 1691 ja 1693 Ruotsi ja
Tanska-Norja sekä keskenään että Englannin ja
Alanko-maitten kanssa tekivät n:n turvaamista
tarkoittavia sopimuksia, mutta yleisempi merkitys oli
vasta sillä aseellisella n.-liitolla, joka Englannin
ja sen entisten ameriikkalaisten siirtokuntain
välisen sodan johdosta 1780 syntyi Venäjän johdolla.
Katariina II :n Englannin. Ranskan ja Espanjan
hallituksille toimittama julistus sisälsi tärkeitä
säännöksiä neutraalisten valtioitten vapaasta
laivaliikkeestä, sotakontrabandina pidettävistä
tavaroista, saarrosta y. m. Aseelliseen n.-liittoon
yhtyi kahdeksan Euroopan valtiota, ja sillä oli
aikoinaan suuri merkitys neutraalisten valtioitten
turvana sotivien valtioitten väärinkäytöksiä
vastaan. Versaillesin rauhanteon johdosta 1783 se
kuitenkin jälleen hajaantui jättämättä jälkeensä
mitään yleisiksi oikeusohjeiksi vakaantuneita
saavutuksia, eikä myöskään Venäjän, Tanskan
ja Ruotsin 1800 tekemä uusi, samoja
tarkoitusperiä ajava liitto saanut yleisempää merkitystä.
N:n loukkauksia tapahtui tämän jälkeen, kuten
ennenkin varsinkin merisodan aikana, vaikka
toiselta puolen jo käsitys neutraalisten valtioitten
oikeuksista ja velvollisuuksista alkoi käytännössä
selvetä. Vasta Pariisissa 1856 tehty
merioikeus-julistus (ks. t.) vakaannutti muutamia
neutraalisten valtioitten vapaata kaupankäyntiä
turvaavia periaatteita. Maasotaan nähden oli
tavanomainen oikeus jo kehittänyt tärkeimmät
yleiset periaatteet, kunnes 1907 pidetyssä toisessa
Haagin rauhankonferenssissa tämäkin asia
joutui säännöstelyn alaiseksi, joka etupäässä
kuitenkin vakaannuttaa ja selvittää ne oikeusohjeet,
mitkä mainitulla tavalla jo aikaisemmin olivat
tunnustetut kansainvälisoikeudellisesti sitoviksi.
Nykyaikaisen kansainvälisen oikeuden mukaan
seuraavat pääperiaatteet määräävät
neutraalisten valtioitten oikeudellisen aseman.
Neutraali-neli valtio voi vaatia, että sotivien valtioitten
tulee olla sen n:ia loukkaamatta. Sotiva valtio
ei siis saa ryhtyä suoranaisiin väkivaltaisuuksiin
neutraalista valtiota vastaan, mutta se ei myös-
kään saa pakottaa neutraalista valtiota tekemään
tai kärsimään jotain sellaista, joka on n :n peri
aatteitten kanssa ristiriidassa. Neutraalisen
valtion maa- ja vesialuetta ei siis ole lupa käyttää
sotanäyttämönä, sotajoukkoja ei saa sen alueen
läpi marssittaa eikä vaatia siltä mitään sellaista,
joka olisi vastoin sen n:sta johtuvia
velvollisuuksia. Neutraalisen valtion mainittuja ,,oikeuksia",
s. o. niitä vaatimuksia, joita se voipi taistelevia
valtioita vastaan esittää, vastaavat sen velvolli
suudet näitä kohtaan. Se ei saa auttaa
kumpaakaan sotivaa valtiota tai valtioryhmää eikä
myöskään molempia yhtaikaa. N. ei tunne eri
asteita, minkä vuoksi käsitteet sellaiset kuin
,,hyvänsuopa n." (neutrnlité bienveillante), jos
niihin tahdotaan jotakin asiallista sisällyttää, eivät
ole sopusoinnussa nykyaikaisen kansainvälisen
oikeuden kanssa. Neutraalinen valtio ei siis saa
sotaa käyvän valtion käytettäviksi asettaa
apujoukkoja. rahavaroja, aseita, sotalaivoja y. m.
Tämä velvoitus koskee valtiota itseään, ei sen
alamaisia; neutraalisen valtion ei siis esim.
tarvitse estää näitä liittymästä sotivan valtion
sotavoimiin.
Neutraalinen valtio ei saa sallia joukkoja
pestattavan omalla alueellaan, ja muutenkin
pidetään joukottain tapahtuvaa liittymistä sotivan
valtion sotapalvelukseen, erittäinkin jos
neutraalinen valtio sallii sen upseeriensa kesken
tapahtuvan, arveluttavana seikkana. Tavallista on.
että neutraalinen valtio sodan puhjettua tekee
n :nsa muille tiettäväksi (välttämätöntä tämä ei
ole) sekä samalla alamaisilleen huomauttaa,
mihin valtion neutraalinen kanta heitä velvoittaa.
Neutraalisen valtion kaikkein tärkeimpiä velvol
lisuuksia on se, että se ei saa sallia aluettaan
käytettävän sotanäyttämönä. Maa- ja vesialueen
luontaisesta, erilaisuudesta sekä eräistä
muistakin seikoista johtuu, etteivät aivan samat
säännökset sovellu maa- ja merisotaan.
Maasodassa neutraalinen valtio ei saa
sallia alueellansa ryhdyttävän sotatoimiin tai
sodankäyntiä edistäviin toimenpiteisiin.
Törkeim-piä 11:11 loukkauksia 011 se, jos neutraalinen
valtio sallii sotivan valtion joukkojen kulkea alueensa
läpi. Jos jokin sotajoukonosasto. suurempi tai
pienempi, kaikesta huolimatta tunkeutuu neut
raaliseu valtion alueelle, 011 siltä riisuttava
aseet ja se on valvonnan alaisena pidettävä
majoitettuna kaukana sotanäyttämöltä, kunnes sota
on päättynyt, upseerit voidaan kuitenkin
kunniasanallaan laskea vapaiksi. — Neutraalisen
valtion alamaisia, jotka eivät ota sotaan osaa.
sanotaan 1907 v:n sopimuksessa „neutraalisiksi
henkilöiksi". N:ia loukkaavaksi teoksi ei
katsota muonavarain y. 111. hankintaa eikä
lainanantoa. edellyttäen, että hankkija tai
lainanantaja ei asu vihollisvaltion omalla taikka sen
valtaamalla alueella ja että hankitut varat eivät
myöskään ole sellaiselta alueelta peräisin.
Luonnollista ou myöskin, että neutraalinen valtio ei
ole velvollinen estämään alamaisiaan hankkimasta
sotaakäyvälle valtiolle aseita, muonavaroja y. 111..
mutta se ei tässäkään tapauksessa saa osoittaa
suurempaa suopeutta toiselle kuin toiselle.
N:n loukkaukseksi ei katsota sitä, jos
neutraalinen valtio sallii haavoitettuja tai sairaita
kuljetettavan alueensa läpi. kunhan sotakuntoista
väkeä tai sotatarpeita ei ole saattueessa. Vaikka
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
