- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1115-1116

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Neutraliteettisäännöt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1115

Neutri

i—Neva

1116

ter, tietoon saattamat, neutraliteettia koskevat
menettelyohjeet, jotka sisältävät yleisten
kansainvälisten oikeusohjeitten kehittämistä ja
sovelluttamista. Sellaiset ilmoitettiin jo näitten
valtioitten 30 p. huhtik. 1904 antamassa julistuksessa.
Vielä selvemmän ja kehittyneemmän muodon tämä
yhteispyrintö sai 1912. jolloin kaikkein kolmen
valtion hallitusten valtuuttamat Tukholmassa
sopivat uusista, toisen rauhankonferenssin (1907)
laatimiin yleissopimuksiin soveltuvista ja niitä
täydentävistä neutraliteettiohjeista, jotka
kussakin maassa ovat pääasiallisesti aivan
yhtäpitävinä voimassa. Nämä säännöt, joihin muutoksia
on tehtävä ainoastaan yhteisten neuvottelujen
jälkeen, julkaistiin kussakin valtiossa jouluk. 21
p. 1912. ii’. E.

Neutri (lat. neutrum = ei kumpikaan), ei
kumpaakaan sukua, s. o. ei mies- eikä naispuolista
sukua oleva sana. s u v u t o n sana. ks. S u k u.

Neutrum (lat., = ei kumpikaan), neutri
(ks. t.).

Neuwiederin-sini [nöivid-].
salmiakinpitoi-sesta vaskisulfaatt iliuoksesta kalkkimaidolla
saostettu sininen väri. Käytetään sekä vesi- että
öljyvärinä.

Neuville [növi’l], Alphonse de (1836-85),
ransk. taidemaalari: Picot’n oppilas ja Delacroix’n
vaikutuksen alainen. Ranskan etevimpiä
sotakuvaajia. valitsi aiheensa varsinkin Ranskan ja
Saksan sodasta 1870-71, johon hän itse
upseerina oli ottanut osaa. Persoonallisella voimalla
ja mainiolla liikunnon kuvauksella hän ensi
sijassa esitti taisteluista vaikuttavia
yksityistapauksia. N:n kuuluisin maalaus on
»Viimeiset patruunat" (1873). Yhdessä Detaillen kanssa
hän maalasi esim. »Champignyn taistelun"
panoraamakuvan muotoon. Myöskin kuvittajana N.
on Ranskan parhaimpia. Muistopatsas Pariisissa
Place de Wagramilla (1889). E. R-r

Neuvoskunta 1. neuvosto, oikeastaan
valtakunnan n. (liiksens rdd), myöskin kuninkaan
n:ksi (Konungcns räd) nimitetty, Ruotsin
valtakunnan ylin virkakunta, jonka voidaan katsoa
saaneen varsinaisen alkunsa Maunu Ladonlukon
aikana ja jonka toiminta jatkui kautta
vuosisatojen kunnes Kustaa 111 sen lakkautti heti
Yhdistys- ja Vakuuskirjan astuttua
voimaan. Samanlaisia nimityksiä on ylimmistä
hallitusvirastoista (joskus muistakin
valtio-or-gaaneista) käytetty ja käytetään useissa
muissakin maissa, ks. II a 11 i t u s n e u v o s t o, Vai
ta kunnanneuvosto, Valtioneuvosto,
(vrt. myös Kabinettihallitus). R. E.

Neuvosmies (raatimies), raastuvanoikeuden
tahi maistraatin jäsen. Niitä n :iä, joiden tulee olla
lainoppineita, sanotaan o i k e u s-n :i k s i. muita
k u n n a 1 1 i s-n :i k s i, kuulukootpa
raastuvanoikeuteen tahi maistraattiin, ks. Raastuvan
oikeus ja Maistraatti. A. Cli.

Neuvosto, toimi-elin. jolle jonkun
yhdyskunnan, yhteisön tai yhtiön asioitten johto kuuluu,
ks. hallintoneuvosto,
Hallitusneu-v o s t o, Neuvoskunta.
Valtakunnanneuvosto, Valtioneuvosto. R. E.

Neuvottelu 1. konsultatsioni, lääket.,
tilaisuus, johon joko potilaan tahi häntä
hoitavan lääkärin tahdosta kutsutaan toinenkin tai
useampi lääkäri neuvottelemaan taudin laadusta,
potilaan hoidosta y. m. s.

New- ks. Uusi.

Neva ks. S u o.

Neva, laskujoki, joka vie Suomenlahteen
laajojen vesistöjen. Vuoksen, Äänisjärven,
Ilmajär-ven y. m., Laatokkaan keräytyneet vedet. N.
lähtee Laatokan lounaiskolkasta kaksihaaraisena,
muodostaen väliinsä Orehovin saaren (jolla si
jaitsee Pähkinälinnan (ks. t.) linnoitus), juok
see aluksi lounatta, lopuksi luodetta kohti,
tehtyään jyrkän mutkan Tosna nimisen sivujokensa
laskun kohdalla, ja laskee Pietarin kaupungin
läpi Suomenlahden itäisimpään perukkaan:
pituus 74 km. suurin leveys 1,235 m (hiukan
alapuolella Pähkinälinnan kaupunkia), suurin
syvyys 28 m (Pietari-Paavalin linnan kohdalla
Pietarin kaupungissa), virran suurin nopeus n. 6 km
tunnissa, paitsi aivan joenniskassa, jossa se on
13 ’l3 km. N. tuo vettä mereen keskimäärin
54.083 m3 sekissä (siis enemmän kuin esim. Rein
ja Rhone).

Pietarin kaupungin kohdalla N. jakaantuu
useampaan suuhaaraan. Tärkein niistä on Suuri
Neva, jonka vasemmalla rannalla sijaitsee
pääosa nykyistä Pietaria. Suuren Nevan vasemmalla
puolen pujottelevat kaupungin lävitse
kanava-maiset Moika, Fontanka. Jekaterininskij kanal
ja Obvodnij kanal, sekä sen oikealla puolen
edellämainituita leveämmät suistohaarat Pieni
Neva, Pieni Nevka, Keski Nevka ja Suuri Nevka,
joiden välillä ovat lukuisien kaupunginosien,
tehdasalueiden ja puistojen peittämät
suistosaa-ret Vasilevskij ostrov, Petrovskij ostrov,
Kres-tovskij ostrov. Kamennij ostrov, Aptekarskij
ostrov, Jelagin y. m.

N. on täysin laivakulkukelpoinen suustaan
ylöspäin aina Pähkinälinnaan saakka, Laatokan
kanavien suuhun, josta laivaliikenne Pietariin,
samoinkuin jokivarren tiheistä tehdas- ja
huvila-seuduistakin on kehittynyt erittäin vilkkaaksi.
K ronstadtista Pietariin valmistui kanava 1885, ja
senjälkeen pääsevät suuretkin alukset merestä
N :aan. (Suomalaisten laivojen pääsy N :aa
myöten Laatokkaan on nykyjään kielletty.) — Vv.
1706-1899 tehtyjen havaintojen mukaan N. on
keskimäärin jäätyneenä 147 päivää v:sta.
Lämpimimmillään N:n vesi on heinäkuussa, jolloin
keskilämmön on havaittu olevan n. -)-170C: korkein
lämpömäärä samassa kuussa tavallisesti -|~21,s°C
ja alhaisin -|-14°C. N:n tulvat kohoavat
harvoin yli 2 m; 1721-1896 tehtyjen
havaintojen mukaan tulvavesi nousi 2-2,4 m 17
kertaa, 2,4-3 m 5 kertaa ja yli 3 m ainoastaan
2 kertaa, muuten se pysyt,telihen aina 1,9-2,i m:n
rajoissa. Tav. ovat tulvain tuhot varsin
vähäiset. mutta joskus kuitenkin pitkien kovien
länsituulten vallittua tai Laatokan jäiden äkkiä
lähdettyä ne ovat käyneet hyvinkin turmiollisiksi,
kuten esim. 1876 ja 1903." — N :n yli Pietarin
kaupungissa johtaa monta suurta siltaa, kuten
Ohdan silta (Ohtenskij most), Troitskij most,
Ni-kolajevskij most. j. n. e., suurin ja merkillisin
kaikista kuitenkin on hiljan valmistunut Suomen
ja Venäjän rautateitten yhdyssilta Ohdan ja
Aleksanteri-Nevskin kaupunginosien välillä. —
N. on todennäköisesti syntynyt vasta varsin
myöhäisenä aikana. Jääkauden jälkeen maan
kohottua on Laatokka nimittäin laskenut mereen aluksi
pohjoisempaa tietä (Viipurinlahteen) ja vasta
myöhemmin, maankohoamissuhteiden muuttuessa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0584.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free