- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1119-1120

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nevaarit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1119

Newark—New Brunswick

1120

henkivartioväkirykmenttiin 1868, erosi
aliluutnanttina 1871, fil. kand. 1873, fil. lis. 1S84
(väitöskirja: „0m komplexa tals användning I
i geometria"-), v:sta 1874 matematiikan lehtori
Helsingin ruots. reaalilyseossa, useita vuosia
saman koulun saksan kieleu opettaja ; sen v. t.
johtaja 1889-91. N. nimitettiin koulutoimen
ylihallituksen ylitarkastajaksi 1902. X. on suunnitellut
suomenkielisen, nykyään yleisesti käytetyn
pika-kirjoitusjär jestelmäu: sen esitys ,,Oppikirja
suomalaisessa pikakirjoituksessa" (1875: 5:s pain.
1903) sai valtiolta ensimäisen palkinnon. N. on
kirjoittanut joukon matematiikan oppikirjoja
oppikouluja varten. V. S :n.

2. Ernst Fredrik N. (s. 1873).
historiantutkija ja publisisti, yliopp. 1890: fil. lis. 1899:
dosenttina 1900-03, valtiovaraintoimituskunnan
kamreerina 1902-05; senaattorina ja
valtiovaraintoimituskunnan päällikkönä 1905, Uuden
Suomettaren päätoimittajana 1906-13; eduskunnan
jäsenenä 1907-13: tuli taloustieteen opettajaksi
kauppakorkeakouluun 1913; julkaissut m. m.
„Suomen raha-asiain järjestämisestä Porvoon
valtiopäiviä lähinnä seuranneina vuosina" (1899),
„Suomen raha-asiat 1863-1904" (1907), „Kaksi
kansantalouden tutkimuksen merkkimiestä" (1913).

Newark [njüakj. 1. Kaupunki Yhdysvalloissa,
New Jerseyn valtiossa, N.-lahden ja siihen
laskevan Passaic-joen rannalla, usean radan
varrella, n. 10 km länteen New Yorkista; 347.469 as.
(Suomessa syntyneitä 69; 1910). — Useita
huomattavia rakennuksia, suuria puistoja; N.
academy (per. 1792), yleinen kirjasto (160,000 nid.),
New Jerseyn historiallisen seuran kirjasto y. m.
Teollisuus kukoistava: nahka-, juomatavara-,
vaunu-, huopahattu- ja rautatehtaita, konepajoja
y. m., tuotantoarvo 777 milj. mk. 1905. Suuria
vakuutuslaitoksia. Ulkomainen kauppa vähäinen,
mutta jokiliikenne ja sisämaankauppa vilkasta.
— N:n perustivat puritaanit 1666. — 2.
Kaupunki Yhdysvalloissa, Ohion valtiossa,
Licking-joen ja Ohio-Erie-kanavan varrella, usean
radan risteyksessä: 25,404 as. (1910). Tärkeä
maanviljelys-, maakaasu- ja kivihiilialueen keskus.
-Läheisyydessä suunnattomia ..mound builders"ien
luomia maakasoja (ks. M o und s). — Per. 1801.

- 3. Kaupunki (N. upon Trent) Englannissa,
Nottinghamin kreivikunnassa Trentin varrella:
14.992 as. (1901). — Goottilainen kirkko St. Mary
Magdalene (1000-1100-luvuilta; kaunis torni).
Vanhan, aikoinaan lujan, mahdollisesti kuningas
Egbertin rakentaman, linnan rauniot. —
Melkoinen maataloustuotteiden- ja kivihiilenkauppa.

- N. on kenties roomalais-ajalta. E. E. K.

Nevas, ratsuvelvollineu säteri Sipoon pitäjässä

16 km Nickbyn rautatieasemalta kaakkoon,
käsittää tilaan kuuluvat 2 augmenttitaloa
mukaanluettuina 1 35/4, manttaalia, 958,2s ha. — Kaarle IX
lahjoitti 1610 venäläissukuiselle Affanasij
Nasso-kinille 7 veroa N:n ja Träskbyn kylissä Sipoossa.
Häneltä ne peri hänen poikansa Jakob Nassokin
(k. n. 1650), jonka pojat kuolivat 1656
Puolassa. Tähän sammui tämä haara
Nassokin-sukua. Mainitun Jakob Nassokinin puolison (o. s.
Nöding) tytär hänen edellisestä avioliitostaan
Berend von Bergin kanssa oli naimisissa
ratsumestari Arvid Gyldenärin kanssa, joka 1661 sai
säterioikeudet vaimonsa tilalle N:lle. —
1700-luvulla ja 1800-luvun alussa oli N:n omistajina

m. m. von Törne-, Procopé- ja Boije-sukujen
jäseniä. Sittemmin tila oli kauan
Waenerberg-sjivulla (v :een 1S98). Nyk. omistaja (1910)
kauppias A. G. Nyberg. A. Es.

New Bedford [njü bedfad], kaupunki
Yhdysvalloissa. Massachusettsin valtiossa, Bostonista
etelään, Buzzard’s bayhin laskevan Acushnet-joen
suussa; 96.652 as. <1910; as:sta 1900 oli melkein
puolet ulkomailla syntyneitä). — Yleinen kirjasto
i 100.000 nid.), jossa suuret kveekareita ja
valaanpyyntiä koskevat kokoelmat (N. B. oli aikoinaan
Yhdysvaltain etevin valaan pyyn tikaupunki).
Linnoitettu. hyvä satama; vilkas rannikkoliikenne
ja -kauppa. Suurenmoinen puuvillateollisuus.
Kehräämöissä 2,n milj. kierrintä (1909,
puuvilla-tuotteiden valmistusarvo 116,i milj. mk. (1905).
lvoko teollisuuden tuotantoarvo 152,« milj. mk.
11005). — N. B:n perustivat kveekarit 1665;
kaupunki 1847. E. E. K.

Newberry [njübari], kaupunki Yhdysvalloissa.
Vlä-Michiganin itäosassa. Siellä asuu verraten
paljon suomalaisia, joilla on m. m. oma
seurakunta (jäsenluku 1911 lähes 250) ja kirkko sekä
raittiusseura. Suomalaiset sosialistit ovat
niinikään liittyneet siellä yhteen muodostamalla
so-sialistiosaston. A. R:o.

New Brighton [njü braitan], New Yorkin
hu-vila-esikaupunki, Staten Island-saaren
koillisran-nalla, Manhattanista lounaiseen; 21.441 as. (1900).

New Brunswick [njü branzuik]. 1. Provinssi
Kanadan itärannikon etelä-osassa, St
Lawrence-lahden länsi- ja Fundy-lahden pohjoispuolella;
72.500 km. 351.889 as. (1911; 1901 331,120.
joista n. 1.700 micmac- ja
malicite-intiaa-nejai. — N. B. on enimmäkseen alavaa,
kumpuista maata, vain pohjoisessa ja etelässä
korkeampia seutuja (Bald mountain 753 m).
Jääkausi on peittänyt kaikki sora- ja savikerroksiin.
Itärannikko loivaa, etelärannikko korkeata;
hyviä satamia runsaasti kaikkialla. Jokia on
paljon (St John, Miramichi, Restigouche, rajajoki
pohjoisessa). Ne ovat maan tärkeimpiä
liikenne-teitä; laaksot viljavia. Useita pikku järviä.
Ilmasto melkein mantereinen; Chathamissa
itärannikolla v:n keskilämpötila +3.7CC. tammik:u

— 12,8° C, heinäkin -f 18,3° C. Suuri osa
sateesta tulee lumena. Metsät vielä laajat. Niissä
elelevät poro, hirvi y. m. suuria metsänotuksia.

— Elinkeinoissa ei ole havaittavissa samaa
edistystä kuin Kanadan keski- ja länsiosissa;
siirtolaisuus maahan on pieni, jotavastoin maasta
muuttaa paljon kansaa länteen. Maanviljelyksen
tärkeimmät tuotteet ovat kaura ja vehnä,
karjanhoidon voi ja juusto. Metsät ovat kuitenkin
X". B:n tärkeimmät tulolähteet. Niihin perustuu
teollisuuskin, sillä vuorityö on mitätön.
Teollisuuslaitoksissa työskenteli 1905 19,462 henkeä,
valmistusarvo oli 114,6 milj. mk. Kalastus
tärkeä. — Rautatieverkko puutteellinen, maantiet
huonoja. — Tärkein kaupunki St John. — N. B :ssa
oli 1910 kaikenlaisia oppilaitoksia 1,861, niissä
68.520 oppilasta. Uskontokunnista suurilukuisin
on roomal.-katolinen, 125,698 jäsentä 1901. —
Hallinnon etunenässä on
kenraalikuvernöörin nimittämä lieutenant-goveriior sekä
46-jäse-ninen lakiasäätävä kokous. Kanadan senaattiin
N. B. lähettää 10, alahuoneeseen 13 edustajaa.—
Pääkaupunki Fredericton (7,117 as. 1901).

Historia. N. B. oli ensin osa Ranskan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0586.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free