Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Newhaven ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1125
Newhaven—New Jersey
1126
vain 29 km rannikkoa, jonka pohjoispäässä on
Piscataqua-lahti. Merestä Merrimac-joen
laaksoon asti N. H. on alavaa kumpumaata. Muualla
se on korkeampaa ja epätasaisempaa,
pohjoisosan täyttää Appalakeista haarautuva
White-mountains-vuoristo (korkein huippu Mount
Washington 1,917 m yi. merenp.), jonka
lukemattomat, romanttiset laaksot, kuilut, putoukset ja
järvet ovat tehneet N. H:n suosituksi
kesänviettopaikaksi.— Ilmasto mantereinen (v :n
keskilämpötila Concorclissa + 7,7° C, tammik:n —6,i° C,
hemäk:n +21°C), joet jäätyvät pohjoisessa jo
marraskuussa; sataa 1,170 mm. — Pääjoet
Connecticut (on N. II :n länsirajana) ja Merrimac
samoinkuin pienemmät joet ovat sangen
koski-rikkaita. Järvistä suurin Winnepesaukee,
vuoriston eteläosassa. Metsiä (n. ’/„ N. H:n
pinta-alasta) on etupäässä pohjoisessa. —
Elinkeinot. Maanviljelys kykenee ainoastaan
Merri-maein ja Connecticutin viljavissa laaksoissa
kilpailemaan läntisempien valtioiden
maanviljelyksen kanssa. Yleensä N. H:ssä viime
vuosikymmeninä viljanviljelyksestä on yhä enemmän
luovuttu (osaksi silmälläpitäen tärkeää
kesävieras-ja matkailijaliikettä) maitotalouden,
siipikarjan-hoidon, heinän-, hedelmäpuu- (omena-) ja
keittiö-kasvi viljelyksen eduksi. Esim. siipikarjanhoidon
tuotannon arvo yksinään on n. kaksi kertaa
suurempi kuin koko viljansadon arvo. V. 1912
N. H:ssä oli 0,i6 milj. nautaa. — Vuorityö
tuottaa graniittia („Graniitti-valtio"). — Monet
kosket (joista 1908 otettiin 183,167 hevosv.) ovat
synnyttäneet N. H:n pääelinkeinon, kukoistavan
teollisuuden, jonka tuotantoarvo 1909 oli 854.7
milj. mk. Tärkeimmät teollisuudenhaarat:
jalkine- (korkeimmilleen kehittynyt erikoistuminen),
puuvilla-, villatavara-, saha- sekä paperi- ja
puumassateollisuus. Tärkein teollisuuskeskus
Manchester. — Rautateitä 1912: 2,016 km. Ainoa
meri-satamakaupunki Portsmouth Piscataqua-lahden
rannalla. Ulkomaankauppa mitätön. —
Hallitus. Valtiomuoto v:lta 1792. Toimeenpanovalta
on kuvernöörillä, jonka rinnalla on 5-jäseninen
neuvosto. Lakia säätävät 24-jäseninen senaatti
ja 390-400-jäseninen edustajainkamari.
Pääkaupunki Concord (21,210 as. 1910).
Yhdysvaltain kongressiin N. H. lähettää 2 senaattoria ja
2 edustajaa. — Koulupakko; 1912 kansakouluissa
oli 63,186 oppilasta. Useita korkeampia collegeja.
— Historia. Ensimäiset uutisasukkaat
saapuivat 1623 ja asettuivat Portsmouthin tienoille.
N. II. kuului Massachusettsiin v:een 1679,
jolloin siitä tuli erityineu provinssi (yhteinen
kuvernööri Massachusettsin kanssa 1699-1741).
V. 1775 N. H. julisti kunink. hallituksen N. H :ssä
lakanneeksi ja seur. v. kokoontui ensimäinen
provinsiaalikongressi. E. E. K.
Newhaven /njiihe’ivn]. 1. Kaupunki
Etelä-Englannissa, Kanaalin rannalla. Ouse-joen suussa;
6.772 as. (1901). Satama linnoitettu:
satama-selkä parhaita Englannissa. Vilkas liikenneyhteys
Dieppen kanssa, josta tuodaan viiniä, silkkiä,
hedelmiä y. m. Koko tuonti arvoltaan 301.4 milj.
mk., vienti 164.i milj. mk. 1911. Satamassa
selvitettiin 1,26 milj. rek.-ton. netto sam. v.
-2. ks. New II a v e n.
New Haven /njä lietivn/, kaupunki
Yhdysvalloissa, Connecticutin valtiossa, Long Islanti
soundin pohjoisosassa olevan N. H.-lahden peru-
kassa; 136,605 as. (1910), Connecticutin suurin
kaupunki. — Keskustana on Green-puisto, jota
useat huomattavat rakennukset ympäröivät:
yleinen kirjasto (80,000 nid.), kansallispankki, kolme
kirkkoa sekä Yale-yliopisto, per. 1701 (nimi 1718
valmistuneen ensimäisen yliopistorakennuksen
lahjoittajan mukaan), käsittää filosofisen,
jumaluusopillisen. lääketieteellisen ja lainopillisen
| tiedekunnan, suuren joukon tiet. laitoksia, kuten
kirjaston (600,000 nid. 1910), luonnontiet,
museon (Peabody museum of natural history), tähtit.
observatorin, kasvit, puutarhan y. m. Yliopiston
tulot tiliv. 1908-09 olivat 19 milj. mk. (joista
puolet lahjoituksia). Opettajia 496, ylioppilaita
3,312 (1910). — Kukoistava teollisuus
(tuotantoarvo 1905 204,5 milj. mk.) : rautatavara-,
ampumatarve- ja asetehtaita (Winchester company),
olutpanimoita, vaunutehtaita y. m. — Per. 1637.
E. E. K.
Nevis. 1. ks. Ben Nevis. — 2. Englannille
kuuluva Pienten-Antillien saari; 113 km2, 12.945
as. (1911), enimmäkseen neekereitä. — N. on
tuliperäinen, erittäin hedelmällinen (puuvillaa,
ete-länliedelmiä, kookospähkinöitä, sokeria y. m.),
ilmasto terveellinen, usein raivoisia myrskyjä.
Pääkaupunki Charlestown länsirannalla. N. on
luoteessa olevan St Kitts-saaren kanssa Leeward
islands nimiseen siirtomaahan kuuluva
hallin-nolliuen alue. — Kolumbus löysi N:n 1498;
englantilaiset asuttivat sen 1628. Kauan aikaa
orjakaupan päämarkkinapaikkoja. E. E. K.
Nevjanskij ks. Neivinskij.
New Jersey [njü dzäzi] (lyhenn. N. J.).
Yhdysvaltain Iveski-Atlantin-valtioita. Delaware-joen ja
Atlantin valtameren välissä; 21,299 km3, 2,537,167
as., joista ulkomailla syntyneitä 25,9%, suom.
2,259. neekereitä 89.760 (1910), 119 km":llä; kir
konkirjoissa olevista 51,s% on roomal.-katolisia.
— N. J :llä on enimmäkseen hiekkainen
laguuni-rannikko (suurimmat lahdet Delaware-lahti
etelässä, Raritan-lahti pohjoisessa). Sen
sisäpuolella oleva ala (15-30 m yi. merenp.), jokseenkin
hedelmätön tertiäärikauden rannikkotasanko
(jokien varrella rämeitä) käsittää n. puolet N. J :stä.
Pohjoisempana on hiukan korkeampi ja
epätasaisempi triaskauden alue. jonka reunana
Hudson-jokea vastaan on kaunis Palissade riilge.
Luoteeseen tästä alueesta on jokien halkoma ylätasanko
(n. 300 m yi. merenp.). sekä aivan pohjoisrajalla
haarake Appalakki-vuoristoa (High point 550 m
yi. merenp.). — Kesä-ilmasto on kuuma,
rannikon kylpypaikoissa sitä vilvoittaa raikas
merituuli. talvet usein kylmät, sataa runsaasti
(Atlantic cityssä v:n keskilämpötila + lt.i°C, heinäk:n
+ 22,3° C. tammik:n 0° C, sataa 1.071 mm).
-Pääjoet. Delaware länsi- ja Hudson itärajalla,
ovat pitkän matkaa kuljettavia. Kasvullisuus
rantatasangolla etupäässä mäntymetsää,
pohjoisempana kasvaa tammea, kastanjaa y. m. s.
N. 43% on metsämaata. — Elinkeinot.
Viljanviljelyksessä (maissi tärkein) N. J. ei kykene
kilpailemaan länsivaltioiden kanssa. Sen sijaan
viljellään perunoita y. m. juurikasveja,
keittiökas-veja, hedelmäpuita y. m. s. Maitotalous on
tärkeä; 1912 oli 0.22 milj. nautaa. Hevosia sam. v.
0,09 milj.. sikoja O.i? milj. Siipikarjanhoito
huomattava. — Kalastusta (m. m. ostereita) harjoitti
1908 4,278 alusta ja venettä. —
Mineraalikun-nan tuotteet: savi (N. J. on Yhdysvaltain tär-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
