- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1129-1130

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - New Orleans ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1129

New Orleans

1130

mutsistaan sekä korkeasta kehitysasteestaan
kuuluisiin pueblo-intiaaneihin; N. M:n
lainsää-täjiikunta vaati 1912 intiaaneille varatut
reser-vatsionit avattaviksi uutisasukkaille.
Espanja-laissukuiset asukkaat (mexicanos) eivät ole
sulautuneet myöhemmin tulleihin germaanilaisiin
(americanos), vaikka heidän lukumääränsä
suhteellisesti alenee jälkimäisiä kartuttavan
siirtolaisuuden johdosta („ameriikkalaisia" ilmoitettiin
1908 olevan jo 53% asukkaista) ja espanjan
kieltä koetetaan hävittää m. m. kieltämällä
kansakouluissa sen puhuminen. — V. 1910 N. M:n
asukkaista oli intiaaneja 20,573. neekereitä 1,628,
suomalaisia vain parikymmentä. —
Kirkonkirjoissa olevista 88% oli roomal.-katolisia 1906. —
Elinkeinot. Maanviljelys vaatii melkein
kaikkialla kastelua. Viljeltyä maata on vain 1/4
% koko maan alasta. Viljellään maissia, vehnää,
hedelmiä, mutta etenkin heinää ja rehukasveja.
Karjanhoito on pääelinkeino. V. 1912 oli 3.3 milj.
lammasta (villaa saatiin 1911 19,7 milj. mk:n
arvosta), 0,ss milj. nautaa (joista vain 53.000
lypsylehmää), 0,i9 milj. hevosta. — Tärkeä on
myös vuorityö (tuotannon arvo 40,8 milj. mk.
1911); saadaan kivihiiltä 3,i milj. ton., vaskea,
sinkkiä, kultaa, hopeaa, turkooseja y. m. —
Tehdaslaitoksia ovat rautatieyhtiöiden konepajat,
sahat, myllyt (koko tuotantoarvo ainoastaan
40,8 milj.’mk. 1909). Rautateitä 4.973 km 1912.
— Hallitus. N. M. on valtio v:sta 1911.
Kuvernöörin rinnalla lakiasäätämässä on
24-jäse-ninen senaatti ja 49-jäseninen edustajainkamari.
Pääkaupunki Santa F é. Yhdysvaltain
kongressiin N. M. lähettää 2 senaattoria ja 1
edustajan. — Koulupakko, kansakouluopetus
maksuton; kansansivistys huono: 1910 oli 20.2%
lukutaidottomia (1900 33,s %). Kansakouluissa oli
1911-12 57.436 oppilasta. -— Yliopisto
Albuquer-quessa.

Historia. N. M. kuului v:een 1848
Meksik-koon, joka sen main. v. Guadalupe-Hidalgon
rauhassa luovutti Yhdysvalloille. Yhdysvallat
tekivät 1850 siitä N. M :n territorin. johon 1854
Meksikolta ostettiin lisäksi Kalifornian osa.
V. 1861 lohkaistiin N. M :sta etelä-osa nyk.
Coloradoa, ja 1863 Arizona erityiseksi territoriksi.

E. E. K.

New Orleans ]njü öliavzj. kaupunki
Yhdysvalloissa Louisianan valtiossa Mississippi-joen
suistamossa, joen vas. rannalla 172 km merestä;
339,075 as. (1910). — N. O. sijaitsee
suoperäisellä tasangolla Mississippi’n tekemässä
polvekkeessa, pohjoisessa rajoittuen
Pontchartrain-jär-veen asti. Joen tulvia vastaan N. O. on suojattu
korkeilla padoilla (suosittuja kävelypaikkoja).
Ilmasto kuuma (heinäk:n keskilämpötila
H-27.»°C), sataa runsaasti (1.269 mm).
Kuollei-suussuhdeluku 22,? "/„, 1909 (28.»% 1900) on
korkeampi kuin missään muussa Yhdysvaltain
suurkaupungissa (syyt: epäterveellinen asema ja
ilmasto, suhteellisen suuri neekeriväestö) ; kolera ja
keltarutto raivoavat vielä ajoittain. — N. 0:n
kadut kulkevat yhdensuuntaisesti mutkittelevan
joen kanssa tai kohtisuoraan sitä vastaan;
jälkimäisiä on pääkatu Canal street. Sen itä- ja
koillispuolella on hiljainen, viehättävä ransk. ja
esp. kaupunginosa, jossa rakennukset ja pihat
o\at eteliimaiset ja katujen nimet ranskan- tai
espanjankieliset. Tämän kaupunginosan eteläi-

sin, lähinnä Canal streetiä ja jokea oleva
kortteli Vieux carré on N. 0:n historiallinen tienoo,
siellä ovat Jackson square-tori (kenraali
Jacksonin muistopatsas), vanha nimi Place U’armes,
room.-katolinen tuomiokirkko, espanjaiaistvyli
nen St Louis (1792-94), oikeuspalatseina käj
tetty calaboza (1810) ja cabildo (1795). Canal
Streetin toisella puolella on uusi N. O.. „Ameri
can quarter" (pääkadut St Charles avenue ja
Prytania street) ; sen lähinnä Vieux carréta
olevassa osassa ovat: St Charles hotel,
kaupungintalo, tuomiokirkko St Patrick, postitalo,
Hov.ar-din ja yleinen kirjasto, Confederata memorial
hali, puuvilla- ja tuotepörssit, tullitalo v. m.
Henry Clayn, Franklinin, Robert E. Leen
muistopatsaat. N. 0:n ulkopuolella on kaupungin
puisto, sisällä Audubon-puisto; omituisia ovat
hautausmaat, joissa haudat pohjaveden takia
ovat maanpäällisissä holveissa. — Väestössä
voimakkaana aineksena ovat ranskalaisten ja
espanjalaisten jälkeläiset omine kielineen ja
tapoineen; heidän maankuulut karnevaalinsa ovat
saaneet osanottajia „ameriikkalaisestakin" väestöstä.
Italialaisten viimeaikainen maahanmuutto on
vahvistanut romaanilaista ainesta. As:sta 1900
(256,779) oli 77,714 neekeriä, jotka kuuluvat N.
0:n alimpiin luokkiin; ulkomailla syntyneitä oli
30.325. Sivistystaso yleensä hyvin alhainen:
kirjoitustaidottomista (13,4% 1900) on n. ’/10
neekereitä. Kumpaakin rotua varten on eri
kansakoulut. Yliopisto Tulane university (per. 1884:
192 opettajaa. 1.500 ylioppilasta 1911)
jesuiit-tain ylläpitämä college, yliopisto mustia varten
(500 oppilasta 1910). Kaikissa kirjastoissa oli
1909 yhteensä 301.000 nid. Useita teattereja.
-Paljon hyväntekeväisyyslaitoksia. - Kauppa on
pääelinkeinona; Yhdysvalloissa vain New
Yorkilla on suurempi kauppavaihto kuin N. 0:11a.
V. 1912 N. 0:n tuonti (kahvia, banaaneja) oli
389 milj. mk., vienti (puuvillaa. Yhdysvaltain
toinen puuvillanvientisatama, vehnää, maissia,
jauhoja, puutavaroita, tupakkaa) 772.6 milj. mk.,
ennen orjasotaa kauppa oli vielä suurempi.
Tavattoman rikkaan Mississippi-joen laakson kanssa
kauppa tapahtuu nykyään enimmäkseen
rautateitse (rautateiden rakennus suoperäisessä
suistomaassa on tuottanut suunnattomia vaikeuksia).
— Satamalaitteita on sekä pitkin N. 0:n
puoleista rantaa, että vastapäätä olevissa Algiers,
Macdonoughville, Gretna ja Westweco nimisissä
etukaupungeissa (joiden kanssa N. O. on
vilkkaassa höyrylauttayhteydessä). V:sta 1911
pääsevät 9,s m syväkulkuiset alukset South west
pass nimistä suuhaaraa myöten nousemaan N.
0:iin. — Teollisuus on paljon kasvanut viime
vuosikymmeninä; tuotantoarvo 1909 408.» milj.
mk.: N. 0:n sokeriteollisuus on Yhdysvaltain
etevimpiä, muita: riisi-, säkki-,
puuvillasiemen-öljy- ja puuvillasiemenkakku-, olut-,
puutavara-ja tupakkateollisuus.

Historia. N. Oin perusti 1718 de
Bien-ville ja antoi sille nimen Orleansin herttuan.
Ranskan hallituksen hoitajan kunniaksi. V. 1723
N. O :ssa oli 200 as. Vv. 1762-1803 N. O. oli
espanjalaisilla, tuli viimem. v. takaisin
Ranskalle, mutta myytiin heti Louisianan (ks.
Louisiana) mukana Yhdysvalloille; 1814-15 N. 0:ia
vastaan engl. armeia teki hyökkäyksen, mutta
sen voitti kenraali Jackson. N. 0:n kukoistavan

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:28:47 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/6/0591.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free