- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1131-1132

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - New Orleans ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

1131

Newport—Newton

1132

edistyksen katkaisi pitkäksi aikaa orjasota. Sen
valloitti 1862 pohjoisvaltioitten laivasto amiraali
Farragutin johdolla. E. E. K.

Newport [njüpöt], 1. Kreivikunnan
muodostava kaupunki Lounais-Englannissa, Monmouthin
kreivikunnassa, lähellä Severnin suolahteen
laskevan Usk-joen suuta; 83,691 as. (1911). —
Normannilaistyylinen kirkko, 1130 rak. linnan
jäännökset, dominikaaniluostari; useita uudempia
huomattavia rakennuksia. — Tärkeä
teollisuuskaupunki : rautavalimoita. konepajoja,
laivaveistämöitä, vaunu-, rautalanka-, lasi- y. m. tehtaita,
olutpanimoita. Päämerkitys kaupalla; satama
mainio, useita suuria allas- ja kuivia telakoita.
N:n takamaa on Walesin rikasta kivihiilialuetta.
kivihiilenvienti N:sta 1910 3.94 milj. ton.
(Englannin kivihiilen vientisatamista kolmas);
lisäksi viedään teollisuudentuotteita. Koko vienti
lll,8 milj. mk., tuonti (rautamalmia,
raakarautaa, puutavaroita, viljaa) 56 milj. mk. 1911. Sam. v.
selvitettiin 6.34 milj. netto rek.-ton. — N syntyi
1100-luvulla linnan ympärille. — 2. Kaupunki
Englannissa, Wight-saaren pääkaupunki, saaren
keskellä. N:iin asti kuljettavan
Medina-joenvarrella; 11,154 as. (1911). Goottilainen
tuomiokirkko, kaupungintalo, 1612 per. koulu. —N. oli
luultavasti room. siirtola Medina. Sai
kaupunginoikeudet 1100-luvun lopulla. —- 3.
Kaupunki Yhdysvalloissa, Kentuckvn valtiossa Ohion
vas. rannalla vastapäätä Cincinnatis, Ohioon
laskevan Licking-joen suussa vastapäätä
Covingto-nia; 30,309 as. (1911). Sillat Cincinnatiin ja
Co-vingtoniin. Vilkasta teollisuutta, tuotantoarvo
33.6 milj. mk. 1909. — 4. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Rhode Islandin valtioassa. Rhode
Island-saarella Narragansett-lahden suussa; 27.149 as.
(1910), joista n. ’/4 ulkomaalaisia. Rautatie,
laiva-)yhteys New Yorkiin. — Touro-puisto, vanha
kivinen rakennus, joka ennen luultiin
pohjoismaalaisten viikingien tekemäksi (Longfellow on
kirjoittanut sen johdosta runon), mutta joka
todennäköisesti on tuulimylly 1600-luvulta;
Redwood-kirjasto (per. 1730). Hyvää satamaa suojelee
kaksi linnoitusta. -— N. on New Yorkin ja monen
muun Koillis-Yhdysvaltain kaupungin hienoston
suosituimpia kesänviettopaikkoja (Vanderbiltin,
Astorin y. m. huviloita). Ilmasto lauhkea,
tasainen. — Per. 1639. E. E. K.

New Scotland ks. Nova S c o t i a.

Nevski. Pietarin (ks. t.) valtakatu.

Nevskij, Aleksanteri ks.
Aleksanteri Nevski j.

New South Wales ks. Uusi E t e 1 ä-W
a-1 e s.

Newton [njütn]. 1. Kaupunki Yhdysvalloissa,
Massachusettsin valtiossa, Charles-joen varrella
16 km länteen Bostonista; 39.806 as. (1910). —
Useita oppilaitoksia, melkoinen kone- ja
villateollisuus. Per. 1630. — 2. Kaupunki
Yhdysvalloissa, Kansasin valtiossa pohjoiseen
Wichi-tasta; 7,862 as. (1910). Ratojen risteys,
rauta-tienkonepajoja, myllyjä; kauppa vilkasta. -—
Saks.-ven. mennoniitti-siirtolan keskus. — Per.
1871.

Newton [njütn], Isaac (1643-1727), engl.
matemaatikko, fyysikko ja tähtitieteilijä,
infinitesimaalilaskennon ja gravitatsionilain kuuluisa
keksijä, synt. Woolsthorpessa (Lincolnin
kreivikunnassa) jouluk. 25 p. 1642 v. 1. (5 p. tammik.

Isaac Newton.

1643 u. 1.). N. kävi koulua. Granthamissa luki
sittemmin matematiikkaa ja fysiikkaa v:sta 1660
Cambridgen yliopistossa,
nauttien Barrow’n opetusta. Suoritettuaan kaikki
opinasteet hän tuli 1669
Barrow’n jälkeläisenä
matematiikan professoriksi
sanottuun yliopistoon ja
pysyi siinä toimessa v :een
I 1701. V. 1672 N. valittiin
Royal Societyn jäseneksi
ja muutettuaan
Lontooseen 1703 tämän seuran
esimieheksi sam. v.
Ystävänsä raha-asiain
kollegin kanslerin
Montaguen välityksellä hänet
nimitettiin 1696
Englannin rahapajan vartiaksi ja

1699 kuninkaalliseksi rahamestariksi (master of
the mint). Jälkimäinen toimi tuotti hänelle
turvatun taloudellisen aseman (vuosipalkka
1,200-1,500 puntaa). N. aateloitiin 1705. — N:n
tuotanto ei ole niin laaja, kuin voisi olettaa hänen
harvinaiseen nerokkuuteensa ja pitkään ikäänsä
nähden, mutta se on sen sijaan tavattoman
sisältörikasta ja täysipainoista. Se jakaantuu
kolmeen osaan: puhtaasti matemaattinen,
mekaaninen ja tähtitieteellinen, valo-opillinen.
Useimmilla N:n teoksilla on matemaattinen luonne,
yksin kokeellisillakin. Hänen kokeillensa on
ominaista, etteivät ne tavoitelleet uusien
tosi-asiain hakemista, vaan jo tunnettujen seikkojen
syiden selvittelyä. Tällaiselle tutkimukselle hän
on asettanut kaikkina aikoina noudatettavaksi
kelpaavia esikuvia. N:n matemaattisista
keksinnöistä on mainittava, että hän ulotti
binomi-väittämän sellaisiinkin tapauksiin, missä
eksponentti on negatiivinen tai murtoluku, hän
suunnitteli uusia interpolatsionikaavoja ja
likiarvo-menetelmän numeroyhtälöiden ratkaisemiseksi,
tutki tarkemmin kolmannen asteen käyriä
(Enu-meratio linearum tertii ordinis; 1704), mutta
hänen matemaattisen tuotantonsa huippuna on
koko matemaattista tiedettä uudistavan ja
suunnattomasti laajentavan infinitesimaalilaskennon
perustan laskeminen. N. sanoi tätä laskentoa
fluksionimenetelmäksi. Hänen sitä käsittelevät
teoksensa „Analysis per æquationes numero
ter-minorum infinitas" ja „Methodus fluxionum et
serierum infinitarum" valmistuivat, edellinen
1669, jälkimäinen 1671, mutta niiden julkaisu
lykkääntyi vuosikymmeniä (edel. pain. 1711;
jälkim. 1736). Kun Leibniz ainakin jo 1675 myös
oli suunnitellut infinitesimaalilaskennon, jota
hän sanoi differentsiaalilaskennoksi. syntyi kova
taistelu näiden kahden kuuluisan tiedemiehen ja
heidän kansalaistensa kesken siitä, kumpaako
oli pidettävä uuden laskennon keksijänä. Asiaa
valaisevaa ainehistoa on kerätty teokseen
„Com-mercium epistolicum" (1712). On epäilemätöntä,
että N. on infinitesimaalilaskennon ensimäinen
keksijä, mutta Leibnizkin on tehnyt saman
keksinnön. käsitellyt sitä yleisemmältä näkökannalta
sekä kehittänyt sitä ja sen merkkikieltä
enemmän kuin N. Muista N:n matemaattisista
teoksista on mainittava ,.De quadratura curvarum"
(1704) ja „Arithmetica universalis" (1707). Ei

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0592.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free