- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1135-1136

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - New York

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1135

New

York

1136

paljoa. Troy-kaupunkiin asti kuljettava
Hudson-joki sekä siihen lännestä laskeva Mohawk ovat
N. Y:n pääjoet. Mohawkin laakso (jossa vista
1825 Erie-kanava) on parhain tie
vaikeakulkuisten Appalakkien poikki, josta syystä
Mohawk-Hudson-joki on tullut tärkeimmäksi
kulkuväyläksi itärannikon ja suurten järvien välillä.
Tämän liikenneuran varrelle on keskittynyt N. Y:n
asutus ja teollisuus. N. Y:n koskista otettiin
1908 885,862 hevosv. (enemmän kuin missään
muussa Yhdysvaltain valtiossa). Järviä on
paljon: Lake Champlain itärajalla, sen
eteläpuolella George, Ontario-järven rantatasangon
reunalla Oneida, Cayuga, Seneca, Keuka
(„sormi-järvet") y. m. — Ilmasto myöskin
rannikolla selvästi mantereinen jyrkkine ja äkillis’ine
lämpövaihteluineen. Albanyssa on v:n
keskilämpötila + 9° C, heinäk:n’-f 22,4° C, tammikin

— 4,9° C, sataa 949 mm. Kesähalloja; talvella
joet ja järvet jäätyvät pitkäksi aikaa. Atlantin
rannikolla usein merenkululle haitallista sumua.

— Havu- ja lehtipuu metsiä on vielä harvaan
asutuissa vuoristoissa, mutta tasangoilta ne on
hävitetty. Alkuperäisestä metsäeläimistöstä
tavataan vielä harvakseen musta karhu, harmaa
susi ja kettu. Vedet ovat kalarikkaita. —
Asukkaista 1910 oli ulkomailla syntyneitä 2,729,260
(.joista saks. 436.911, irl. 367,88*9, it. 472,201),
neekereitä 134.191, intiaaneja 6,046. kiinalaisia
5.235, japanilaisia 1,247. Suomessa syntyneitä
oli virallisten (liian alhaisten) laskujen mukaan
8.760, iisäksi Yhdysvalloissa syntyneitä
suomalaisia 2,746. Ulkomailla syntyneitten
suhteellinen lukumäärä kasvoi 10 v :ssa 3,9 %.
Kaupungeissa asui 78.8% (72,«% 1900). ■—
Koulupakko; kansakouluissa oli 1912 1,457,391
oppilasta. Lukutaidottomia oli 1910 5,s %, sama
määrä kuin 1900. Valtion yliopisto ja suuri
joukko yksityisiä university- ja
college-oppilai-toksia. — Kirkkokuntien jäsenistä 63,7 % oli
roomal.-katolisia 1906.

Elinkeinot. Maataloutta harjoitti 1900
vain 12.5 % asukkaista. Maanviljelyksen pääalue
on Ontario- ja Erie-järvien rantatasangoilla.
Maissin, vehnän, ohran ja rukiin viljelys on
suhteellisen vähäarvoinen, jotavastoin perunoiden,
kauran, heinän (sato 5.9 milj. ton. 1912.
enemmän kuin missään muussa Yhdysvaltain
valtiossa), puutarhakasvien ja hedelmäpuiden
(omena) viljelys tulee yhä tärkeämmäksi.
Karjanhoito (vuoristossa ja ylätasankoalueella) on
korkealle kehittynyttä meijeritaloutta; 1900 saatiin
N. Y:ssa maitoa ja juustoa enemmän kuin
missään muussa Yhdysvaltain valtiossa ja
voinval-mistuksessa N. Y:n voitti ainoastaan Iowa.
V. 1912 N. Y:ssa oli lypsylehmiä 1,5 milj.,
muuta nautakarjaa 0,89 milj., hevosia 0.6i milj.,
sikoja 0,78 milj., lampaita 0,9i milj. kpl. —
Kalastuksen tuotteista ovat osterit mainittavimmat.

— Vuorityö tuottaa rakennuskiveä, kipsiä,
savea, suolaa, rautamalmia (l,oe milj. ton.),
vuori-öljyä y. m., yhteensä 219,e milj. mk:n arvosta
1911. — Teollisuus saa raaka-aineensa
mukavasti suurten järvien alueelta
Mohawkin-Iludson-jokea myöten ja puuttuvan kivihiilen
läheisestä Pennsylvaniasta. Tämä seikka onkin
tehnyt N. Y:n teollisuuden jättiläismäiseksi.
V. 1909 teollisuuslaitoksia oli 44.935, työväestö
1,003,981, tuotantoarvo 17,451,4 milj. mk. (josta

yksin N. Y:n kaupungin osalle tuli 10,515
milj. mk., enemmän kuin minkään Yhdysvaltain
valtion Pennsylvaniaa lukuunottamatta); 31
teollisuudenhaarassa tuotantoarvo on suurempi kuin
minkään muun valtion. Etevimmät
teollisuudenhaarat ovat: vaatetusteollisuus (valmistusarvo
2,789,9 milj. mk., 56,3’% Yhdysvaltain
vaatetusteollisuuden tuotantoarvosta), kirjapainoteollisuus
(29,4 %), kone-, liha-, olut-, tupakka-, puutavara-,
myllyteollisuus. — Liikenne korkeimmilleen
kehittynyt. Rautateitä N. Y:ssa 18.739 km
(1912), kanavia 911 km (1910). N. Y:ssa oleva
samanniminen kaupunki on Ameriikan suurin
satamakaupunki.

Valtiomuoto on v :lta 1894. Kuvernööri
valitaan kahdeksi v :ksi. Senaatissa on 51
kahdeksi, edustajakamarissa 150 vuodeksi valittua
jäsentä. Yhdysvaltain kongressiin N. Y. lähettää
2 senaattoria ja 37 edustajaa. — Pääkaupunki
A 1 b a n y. E. E. K.

Historia. It. Verrazzano oli kenties
ensi-mäinen eurooppalainen, joka saapui N. Y:n
lahteen (1524). V. 1609 Hollannin Itä-Intian
komppanian palveluksessa oleva engl. Hudson purjehti
ylöspäin jokea myöten, joka sai hänestä nimensä.
V. 1613 hollantilaiset perustivat
Manhattan-saarelle Uusi-Amsterdam nimisen siirtolan, joka
on nyk. N. Y:n alku. V. 1621 Hollannin
Länsi-Intian komppania sai generalstaateilta
24 v:ksi omistusoikeuden siihen: alueesta tehtiin
1626 erikoinen provinssi. Pitkällisiä taisteluja
käytiin intiaaneja, englantilaisia ja „Uuteen
Ruotsiin" asettuneita ruotsalaisia vastaan.
V. 1664 englantilaiset valloittivat siirtomaan,
joka liitettiin Yorkin herttuan (sittemmin
kuningas Jaakko II :n) omistamaan
rannikkoalueeseen; siirtomaa ja kaupunki saivat nyt
nimen N. Y. V. 1673-74 N. Y. oli jälleen
hollantilaisilla; 1683 siinä pidettiin ensimäinen
lakiasäätävä kokous, ja hyväksyttiin valtiosääntö.
Jaakko II :n noustessa valtaistuimelle 1685 N. Y.
tuli kunink. provinssiksi ja Uuden Englannin
osaksi. Vapaussodan aikana kaupunki N. Y. oli
englantilaisten hallussa 1776-83. V. 1788 N. Y.
yhtyi valtioliittoon, 1797 hallituksen istuin
muutettiin N. Y:n kaupungista Albanyyn. G. R.

New York [njüjök], Yhdysvaltain ja koko
Ameriikan suurin sekä Lontoon jälkeen
maapallon toinen kaupunki (Lontootakin suurempi
sekä asukasmäärältään että pinta-alaltaan, jos
otetaan lukuun vain varsinainen Lontoon
kreivikunta: vrt. Lontoo); 4.766,883 as. (1910),
846,6 km’. — N. Y. sijaitsee Yhdysvaltain
koillis-rannikolla kul jettavan Hudson-joen suussa, N. Y :n
valtion kaakkoiskärjessä osaksi Hudson-joessa ja
Atlantin valtameressä olevilla saarilla, osaksi
mantereella Hudson-joen itäpuolella; joen
länsipuolella New Jerseyn valtiossa olevat itsenäiset
kaupungit ovat todellisuudessa N. Y:n
esikaupunkeja. N. Y:n pituus etelästä pohjoiseen on
51,5 km, leveys idästä länteen 25,7 km. N. Y:n
asema on erinomainen: se on parhaimman
Appalakkien poikki Yhdysvaltain sisäosiin ja suurille
järville aukeavan vesi- ja maatieväylän suussa
(ks. N. Y., valtio) ja Yhdysvaltain Euroopan
liikenteelle soveliaimpia satamia. Sen 550 km
pitkä vesiraja (pituus johtuu silpoutuneisuudesta)
sekä hyvät satama-alueet helpottavat
satama-olojen järjestelyä, vaikka toiselta puolen tuotta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0594.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free