- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1141-1142

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - New York

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1142

New York

1136

mainen Metropolitan opera liouse, hippodromi.
Madison square garden (12.000 istuinpaikkaa),
Carnegie music hali (2.752 istuinpaikkaa),
yleinen kirjasto, Metropolitan museum of art,
National academy of design. Columhia-yliopisto,
kenraali Grantin mausoleumi, useita suuria
kasarmeja ja sairaaloita, goottilainen St. Patrickin
tuomiokirkko valkoisesta marmorista.
Yhdysvaltain huomattavin kirkko (katolinen, rak. 1850-79),
anglikaanien tuomiokirkko St Jolin the Divine,
episkopaalien kirkko St Thomas, presbyterien
kirkko Fifth avenue presbyterian church y. m.
— Puistoista on tärkein ja kaunein
suorakulmaisen suunnikkaan muotoinen, 4 km pitkä,
0,8 km leveä Central park Fifth avenuen ja
Eighth avenuen välissä; siinä on Shakespearen,
Scottin, Burnsin. Kolumbuksen, Websterin,
Boli-varin, Hamiltonin. Morsen. Thorvaldsenin y. m.
muistopatsaat, toinen ..Kleopatran neuloista" y. m.
Pienempiä puistoja Manhattanilla on useita:
Riverside park. Morningside park, Mt Morris
park v. m.

N. Y:n muista piireistä tärkein on Brooklyn
(ks. t.). Sen pääliikekatu on Fulton street.
hienoin katu on Clinton avenue. Huomattavia
rakennuksia: kaupungintalo valkoisesta
marmorista. korinttilaistyylinen oikeuspalatsi, Long
Is-laudin historiallisen seuran. Pratt institute- ja
Brooklyn institute of arts and sciences-opistojen
talot. Kirkkoja on yli 500. Puistoista suurin
Prospect park. jossa kansalaissodassa
kaatuneitten muistokaan (näköala N. Y:n-lahden ja
kaupungin yli). Brooklynin luoteisosassa ovat
Yhdysvaltain sotalaivaston arsenaalit ja veistämöt.

Useita hautausmaita. — Suomalaisen
merimieslähetyksen asema. — The Bronxissa ovat
yliopiston uudet rakennukset University
heights-kukkuloilla; useita suuria puistoja, m. m. Pelham
bay park (710 ha. 14 km pitkin Long Tsland
sound-salmea) ja Bronx park (267 ha), jonka
eteläosassa ovat N. Y. zoological societyn suuret
eläintarhat ja pohjoisosassa kasvit, puutarha,
kasvihuoneet sekä museo, laatuaan maailman
suurimpia.

Väestö. N. Y:n asukasmäärä 1790 oli 33.131.
1840 312,710, 1890 1.515,301 (N. Y :n nyk.
rajojen sisäpuolella asui 2.507.414 henkeä)". 1900
3.437.202. N. Y:n valko ihoisista asukkaista 1910
oli ulkomailla syntyneitä 40 %, ulkomailla
syntyneitten lapsia oli 38.s %. Ulkomailla
syntyneistä oli venäläisiä (enimmäkseen juutalaisia)
484.193. italialaisia 340.770. saksalaisia 278.137.
itäv.-un karilaisia 266.873. irlantilaisia 252.672.
englantilaisia ja skotlantilaisia 101.606.
skandinaaveja 95.230. suomalaisia 7.410 (enemmän kuin
missään muussa Ameriikan kaupungissa; 1900
oli 3,733). Neekereitä oli 91.709. Useat
kansallisuudet ovat keskittyneet määrättyihin kau
punginosiin ja kortteleihin: italialaiset
asustavat Broadwayn ja siitä itään olevan Bovveryn
välillä, kiinalaisilla on ,.Chinato\vn"insa samoilla
seuduilla, saksalaisilla ..Kleindeutschland" Seeond
avenuen itäpuolella, suomalaisilla ,.Finntown"
Brooklynissa j. n. e.

Elinkeinot. V. 1900 35 % väestöstä
harjoitti kauppaa ja liikennettä. 37 % teollisuutta
N. Y. on Yhdysvaltain etevin teollisuuskaupunki:
useimmat teollisuuslaitoksista ovat
Manhattanilla ja Brooklynissa, joissa valmistetaan 90 %

N. Y:n valmistusarvosta. V. 1909 N. Y:ssa oli
25.938 teollisuuslaitosta, joissa työskenteli
554,000 henkeä. Valmistusarvo 10,515 milj. mk.
oli suurempi kuin minkään Yhdysvaltain valtion
lukuunottamatta Pennsylvaniaa (lisäys v:sta
1904 yli 2,500 milj. mk.). Siitä tuli ’
vaatetusteollisuuden osalle 2.512 milj. mk. ja
kirjapainoteollisuuden osalle 935 milj. mk. — N. Y. on
Lontoon jälkeen ja Liverpoolin rinnalla
maapallon toinen kauppakaupunki ulkomaisen
kauppavaihdon suuruuden puolesta. Yhdysvaltain
ulkomaisesta kauppavaihdosta 1910-11 46.» % kävi
N. Y:n kautta, tuonnista 57.7%, arvoltaan

4.566.5 milj. mk., viennistä 37.7 %, arvoltaan

4.001.6 milj. mk. Tuontitavaroita ovat
teolli-suudentuotteet, kahvi, sokeri, kautsukki.
hedelmät. vientitavaroita vilja, karja, polttoöljy,
vaski, tupakka, puuvilla. Liike-elämää edistävät
rahalaitokset, pörssit, pankit, vakuutuslaitokset
y. m. ovat maailman suurimpia. — Lujasti
linnoitettu satama on maailman parhaita.
Siihen päästään useita teitä; Sandy hookin
pohjoispuolella olevien matalikkojen lomitse
kulkee useita 4,8-10 m syviä väyliä, joista yhtä
paraikaa syvennetään 13 m:iin. Niitä myöten
tullaan ulkosatamaan, 230 km3 suureen N. Y.
Lower bayhin (Ali-satamaan), josta The
narrows-salmi Staten Islandin ja Long Islandin välissä
vie 36 km" laajaan N. Y. Upper bayhin
(Ylä-satamaau), N. Y:n varsinaiseen satamaan. Sinne
päästään mvös 35 m syvää East riveriä ja
matalampia Staten Island sound—Kili van Kull-salmia
myöten valtamerestä ja
Iludson-jokea—Erie-kanavaa myöten suurilta järviltä. Laivaliikenne
on jättiläismäinen; ulkomaisessa merenkulussa
selvitettiin 1911-12 27,j milj. netto rek-ton.,
enemmän kuin missään muussa satamassa. N. Y.
on useimpien Euroopan ja Pohjois-Ameriikan
välisten höyrylaivalinjojen päätesatama:
Yhdysvaltoihin meritse tiliv. 1910-11 saapuneista
matkustajista 919.786 (niistä 637,003 siirtolaista)
1. 70,8 % nousi maihin N. Y :ssa. — Kotimainen
liikenne käyttää Hudson-jokea ja monelle
suunnalle haarautuvaa rautatieverkkoa. Useimmat
radat kuitenkin päättyvät mantereelle. New
Jer-seyhin, josta vain muutamat kulkevat
Manhattanille tunneleiden kautta. Mitään siltaa ei ole
Manhattanin ja Hudson-joen länsirannan välillä,
jota vastoin toistakymmentä siltaa on Harlem
riverin ja neljä siltaa East riverin yli.
Yiime-mainituista kolme, Williamsburg bridge,
Manhattan bridge (yli 3.000 m pitkä, 8 junaraidetta,
rak. 1901-09) ja Brooklyn bridge (rak. 1872-83)
yhdistävät Manhattanin ja Brooklynin. Näiden
välillä on lisäksi rautatietunneli. Manhattanilla
melkein kaikki rautatiet kulkevat joko
tunneleissa tai siltojen päällä korkealla katujen
yläpuolella. Manhattanin äsken valmistunut
pääasema on maailman suurin. Sähköraitioteitä on
kaikilla pääkaduilla. Paikallisliikennettä vesitse
välittää vii 50 höyrylauttalinjaa, joita myöten
vuosittain kulkee n. 200 milj. henkeä.

Oppi- ja sivistyslaitoksia. N. Y:n
vanhin korkeakoulu on Columbia-yliopisto (per.
1754), 1890 järjestetty saks. yliopistojen tapaan;
se jakaantuu seitsemään tiedekuntaan ja useaan
jokseenkin itsenäiseen osastoon. Yliopp. (1911-12)
8.363, lisäksi 1.234 „extension-student"-oppilasta.
N. Y. university (per. 1831, uusittu 1890-luvulla)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0599.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free