- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1151-1152

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nicander ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1151

Nicaragua-järvi

1152

jakaantuu useaan vyöhykkeeseen. Ison
valtameren rannikolla on kumpu- ja vuorimaa, josta
monta, osaksi vielä toimivaa tulivuorta kohoaa
(Coseguina FonseeaTahden rannalla. Viejo 1.780 m,
Momotombo. Masaya y. m.) : maanjäristykset
ovat tavallisia. Koilliseen tästä alueesta on
Fonseca-lahdesta San Juan-joen suuhun
Karaibin-meren rannalle ulottuva hautalaskeuma, jossa
suuret N.- ja Managua-järvet. Hautalaskeumasta
kolioo jyrkästi N:n Kordillieeri (keskimäärin
600 m yi. merenp.. korkeimmat huiput n. 1.800 m:
myös tulivuoria), joka idässä laskeutuu vielä
osaksi tuntemattoman, syvien jokilaaksojen
halkoman ylätasankomaan (etupäässä vanhoja
kiteisiä ja paleozooisia aineksia) kautta
Karaibin-meren rantatasangolle (25-75 km leveä:
nuorempia kerrostuneita aineksia). — Ilmasto
troopillinen: v:n keskilämpötila Rivas-kaupungissa
4- 25° C. Länsiosissa on talvella pitempi,
elokuussa lyhyt kuiva-aika. mutta idässä sataa
kautta vuoden (Greytovvnissa 5.639 mm,
Corin-tossa 2.286 mm). Kaikki isommat joet
laskevat itärannikolle: Coco 1. Segovia.
Prinza-polea. Ttio Grande. Bluefields, San Juan. Ne
ovat alajuoksultaan kulkukelpoisia, mutta suissa
on vaarallisia särkkiä. Managua-järvi on
sadeaikana yhteydessä N.-järven kanssa, josta San
Juan vie vedet Karaibin-mereen. —
Kasvullisuus on Keski-Ameriikan tavallinen.
Koillisosa on savannia, muualla vallitsee
metsäkasvul-lisuus, joka varsinkin idässä on rehevä. Paljon
arvokkaita puulajeja. —- Eläimistössä
vallitsevat eteläiset muodot. Isoja metsäneläimiä on
paljon.

Väestö lisääntyy nopeasti. Puhdasrotuisia
valkoihoisia on vain n. 1.200 (enimmäkseen
espanjalaisia ja saksalaisia). Valkoisten ja
intiaanien sekarotuisia jälkeläisiä, ladinos, on n. 50%
asukkaista, intiaaneja 33%, neekerejä ja
mulatteja (etenkin itäosassa) 16% (1900).
Puhdasrotuisia ..villejä" intiaaneja on korkeintaan
30.000. — Pääkieli on pilaantunut espanjan
murre. pääuskonto roomal.-katolinen (piispa
Leonissa on Guatemalan arkkipiispan alainen).
Asutus on keskittynyt maan länsiosaan,
järvi-laaksoon ja Ison valtameren rannikolle. —
Pääelinkeinona on maanviljelys, joka melkein
poikkeuksetta on sangen alhaisella kannalla.
Tuotteet: maissi, pavut, kahvi (12.028 ton. 1910
tärkein vientitavara, laadultaan hyvää,
plantaasit enimmäkseen saksalaisten käsissä), puuvilla,
kaakao, banaanit (itärannikolla, viedään paljon
New Orleansiin). sokeria y. m. Metsäin
rikkauksia (kautsukkia, mahonkia y. m.) käytetään
vähän. Iluonorotuista karjaa pidetään paljon,
etenkin itäosan savanneilla; n. 1,2 milj. kpl. —
Kaivostyö tuottaa melkoiset määrät kultaa
(itäosassa), vähän hopeaa y. m. Kaivokset ovat
yhdysvaltalaisten ja englantilaisten käsissä. —
Teollisuus mitätöntä, käsityömäistä. —
Hyvistä teistä on puute; rautateitä 322 km (1910).
ovat järvilaaksossa. Sopimuksia on tehty
rautatieverkon laajentamisesta itäänpäin
kaivosalueiden kautta siihen kohtaan, missä Coco-joki
tulee kuljettavaksi. Postiasemia 135 (1908).
Sähkö-lennnätinlinjojen lankapituus 5,853 km (1909).
Kauppalaivoja 7, 4,141 netto rek.-ton. (1911).
Ulkomaankauppa (1910, milj. mk.) : tuonti
(kankaita, koneita, jauhoja, juomatavaroita) 15,i,

vienti (kahvia 14.;. kultaa 2,«, vuotia l.s,
banaaneja, kautsukkia) 24,«. N:n ulkomaankaupassa,
kuten yleensä sen taloudellisessa elämässä
vallitsevat Yhdysvallat, joista tulee yli ja jonne
menee liki puolet N:n ulkomaankaupasta. —
Rahayksikkönä on v:sta 1912 Jcultacordoba (sisältää
l,»7i g 90%:sta kultaa), mutta suurin osa
käytännössä olevista rahoista on naapurimaista.
Paperiraha käy tuskin ’l,:sta nimellisarvostaan.
Mitat ja painot metriset v:sta 1893.

Nyk. hallitusmuoto on v:lta 1912.
Toimeenpanovalta on 6 v :ksi valitulla
presidentillä. Hänellä on rinnallaan 5-miehinen
ministe-ristö. Lakiasäätävään, yksikamariseen
eduskuntaan valitaan 36 jäsentä 6 v :ksi. Pääkaupunki
Managua. — Paikallista hallintoa varten N.
on jaettu 13 departementtiin ja 2 comarcas
nimiseen alueeseen. Oikeudenhoidon ylin aste on
oikeushovi. -— Valtion raha-asiat eivät ole
paremmalla kannalla kuin muiden
Keski-Ameriikan valtioiden. V. 1911 tulo- ja menoarvio
päättyy kumpikin 9.« milj. mk:aan. Valtiovelka
1910 24 milj. mk. —- Sotajoukko rauhan aikana
4.000 miestä. Yleinen asevelvollisuus.
Sotalaivastoon kuuluu 11 pientä alusta. — Vaakuna:
aseilla ja lipuilla koristettu kolmionmuotoinen
kilpi, jossa 5 merestä kohoavaa vuorta, niiden
yläpuolella punainen jakobiini-lakki. nouseva
aurinko ja sateenkaari. Lippu: vaakasuorassa
sininen, valkoinen, sininen, valkoisen keskellä
vaakuna (vrt. liitekuvaa Lippu.). E. E. K.

Historia. N:n itärannikon löysi Columbus
1502. mutta maata tutki tarkemmin vasta Davila
1522, joka länsirannikolta tunkeutui siihen. Täällä
hallitsi silloin mahtava päällikkö Nicaras 1.
Nicaragua, josta maan nimi. Espanjan valtaan
jouduttuaan N. kuului Guatemalan
kenraalikapteeni-kuntaan, julistautui 1821 vapaaksi Espanjasta ja
yhtyi 1823 Keski-Ameriikan yhdysvaltoihin.
Niin-kauan kuin tämä liitto oli olemassa (v:teen
1839), oli N:ssa osaksi sisällisiä riitoja, osaksi
sodittiin naapurivaltioita vastaan. V:n 1839
jälkeenkin N:ssa on ollut levottomuuksia, joista
maa on rappeutunut. V. 1855 pohj.-amer.
seikkailija Walker anasti presidentinarvon, mutta
naapurivaltiot kukistivat hänet ja hänet
ammuttiin 1860. Seur. vuosikymmeninä vallitsi
rauhallisemmat olot, vaikka vapaamieliset ja
vanhoilliset olivatkin jyrkästi vastakkain.
Guatemalan presidentti Barrioksen yritys (1885)
yhdistää Keski-Ameriikan tasavallat aiheutti
sodan, johon N. otti osaa. mutta rauha tehtiin
sam. v. Kun presidentti Sacaza (v:sta 1889)
myös suosi keski-ameriikkalaisen liittovaltion
perustamista, svöstiin hänet vallasta 1893: hänen
seuraajansa Santos Zelaya muodosti uudestaan
valtiosäännön ja yhdisti N:aan
Mosquito-ranni-kon. Hän pysyi vallassa v :teen 1909. jolloin
hänet Yhdysvaltain avulla kukistettiin. Nyk.
presidentti on Dias, valittu vv :ksi 1911-16. N. on
viime aikoina lähestynyt Yhdysvaltoja, jotka ovat
saaneet luvan kanavan kaivamiseen N:n alueen
kautta (ks. Nicaragua-järvi). G. R.

Nicaragua-järvi [-ra’-] on Keski-Ameriikassa,
Nicaraguan valtiossa, 72 km leveä, 163 km pitkä
luoteesta kaakkoon, 80 m syvä, 40 m yi. merenp.
N:n erottaa Isosta valtamerestä ainoastaan 20 km
leveä, 46 m korkea Rivas-kannas. Saaria on
monta, useilla niistä tulivuoria, Alta Gracia-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0604.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free