- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1155-1156

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Niccolini ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1155

Nicolaus Olai—Niebuhr

1156

neminen. N. H. oli Ruotsin keskiajan
huomattavimpia kirjailijoita. Hänen mainitaan
järjestäneen ..Birgitan ilmestyksiä", kirjoittaneen erään
(nyt hävinneen) kokoelman kanonisen lain
säännöksiä ja kirkonisäin lausuntoja nimellä ..ITvite
booek" sekä sepittäneen hymnejä. K. G.

Nicolaus Olai ks. B o t h n i e n s i s, N. O.

Nicolaus Ragvaldi [-W- -va’-] 1. Nils
Eag-väld ss o n (k. 1448), ruots. arkkipiispa,
mainitaan 1409 kaniikkina. 1420 dekaanina
Streng-näsissä, 1426 Vexiön piispana ja tuli 1438
arkkipiispaksi Upsalaan. N. R. oli oppinut mies ja
käytettiin monissa lähetystoimissa ulkomailla,
otti erittäin vaikuttavalla tavalla osaa Baselin
yleiseen kirkolliskokoukseen. Siellä hän 1434
m. m. piti puheen puolustaaksensa Eerik
Pomme-rilaisen oikeutta omistaa alamaisillensa kunnian
muinaisten goottien urotöistä. Arkkipiispana hän
koetti välittää Kaarle Knuutinpojan ja hänelle
vihamielisten ylimysten välisessä riidassa. N. R.
antoi koota Upsalan arkkihiippakuntaa koskevat
statuutit. K. G.

Nicolay [-kola’i], vapaaherrainen suku, jonka
jäsenet ovat tulleet tunnetuiksi Viipurin
läheisyydessä olevan Monrepos’n puiston kehittäjinä
ks. Monrepos.

1. Ludvig Henrik von N. (1737-1820),
Monrepos’n puiston perustaja, kutsuttiin 1769
Strassburgista, jonka yliopistossa oli logiikan
professorina, Venäjälle suuriruhtinas Paavalin
opettajaksi. Vetäytyi keisari Paavalin kuoltua
Monrepos’hon. N. on tunnettu myös runoilijana.
..Vermisehte Gediehte und prosaische Schriften’’
(8 os„ 1792-1810), „Theatralische Werke" (2 os„
1811).

2. P a u 1 E r n s t N. (s. 1860), edellisen
pojanpojan poika. Saavutettuaan Pietarin yliopistossa
lakitiedetten kandidaatin arvon, N. palveli
hallitsevassa senaatissa 1885-89 ja senjälkeen
valtakunnanneuvoston kansliassa v :een 1899.
Varsinkin tutustuminen tohtori John Mottiin
aiheutti sen, että N. antautui ensin
vapaa-aikoinaan ja sitten yhä enemmän suorittamaan
hengellistä herätystyötä Pietarin
ylioppilaspiireissä. Mutta ei ainoastaan Venäjällä, vaan
myöskin Suomessa ja Skandinaavian maissa N.
on toiminut kristillisen ylioppilasliikkeen
hyväksi. ja on epäilemättä nykyään (1914) tämän
aatteen tunnetuin toimihenkilö pohjoismaissa.

E. K-a.

Nicolaysen [-la’i-], Nicolay (1817-1911),
norj. muinaistutkija; oli kauan aikaa johtavana
miehenä Norjan muinaismuistoyhdistyksessä ja
v :sta 1S60 valtion „antikvaarina" pannen
toimeen kaivauksia Norjan eri osissa. Erityisesti
hän tutki Norjan keskiaikaisia rakennuksia ja
rakennustapoja; hänen aloitteestaan perustettiin
taideteollisuusmuseo Kristiaaniaan; teoksia:
..Norske fornlevninger" (1861-66),
„Mindesmer-ker af middelalderens kunst i Norge", „Norske
bygninger fra fortiden" (1860-66), ,.Kunst og
haandverk fra Norges fortid" (1881-89); julkaisi
myöskin B. Moen aloittaman teoksen „Norske
stiftelser". J. F.

Nicolin prisma 1. s ä r m i ö, kahtaistaittava
kalkkisälpäkide, joka laskee lävitsensä vain
eri-koissääntöisen säteen (ks.
Kahtaistaittu-iii in en) ja jolla siis voidaan tutkia
polarisoitua valoa (ks. P o 1 a r i s a t s i o n i). N. p. saa-

daan luonnollisesta kalkkisälpäkiteestä
lohkaisemalla halkeamissuunnassa kappale, jonka pohjat
ovat vinoneliöitä. Sen päät hiotaan,
niin että syntyy prisma, jonka pohjat
tekevät 68° kulman sivusärmien kanssa.
Suunnassa IIII (ks. kuvaa) kohtisuorasti
pohjaa PP vastaan prisma sahataan
kahteen kappaleeseen, jotka sitten jälleen
kitataan yhteen riianpalsamilla.
Valosäde ab jakautuu b :ssä yleissääntöiseen
säteeseen bc ja erikoissääntöiseen bd.
Koska kalkkisälvän taite-eksponentti on
suurempi kuin riianpalsamin, voi
edellisestä aineesta tuleva valosäde heijastua
kokonaan kohdatessaan aineiden rajapinnan, kun
vain tulokulma on suurempi kuin rajakulma.
N. p:ssa yleissääntöinen säde saadaan täten
heijastumaan pinnalla IIII. Erikoissääntöinen säde
jatkaa yksin täydellisesti polarisoituna valona
matkaansa läpi prisman. Foucault vältti
riianpalsamin käytön asettamalla n. p:n osat lyhyen
matkan päähän toisistaan, niin että niiden
väliin jäi ilmakerros. Tämän parannuksen kautta
n. p. tuli lyhyemmäksi ja halvemmaksi. N. p:n
keksi skotl. fyysikko William Nicol (1768-1S51)
v. 1828. U. S:n.

Nicotera
lcö’-J, Giovanni (1828-94), [-vapaaherra, it. politikko, otti 1848-49 osaa
kapinaliikkeisiin Kalabriassa ja Roomassa sekä
sittemmin, 1857, Mazzini’n puoluelaisten Genovasta
käsin toimeenpanemaan retkeen, jonka
tarkoituksena oli karkoittaa Bourbonit Napoli’sta.
Taistelussa N. haavoittui, joutui vangiksi sekä
tuomittiin elinkautiseen kaleeri rangaistukseen.
V. 1860 hänet vapautti Garibaldi, jonka
johdolla hän taisteli 1860-61 sekä 1866-67. Italian
parlamentissa N. liittyi edistyspuolueeseen ja
herätti huomiota kaunopuheisuudellaan. Oli 1876-77
sisäasiain ministerinä, yritti tarmokkailla
toimenpiteillä tehdä lopun Sisilian mafiasta,
kuitenkaan siinä onnistumatta. Oli jälleen 1891-92
sisäasiain ministerinä. G. R.

Nicotiana ks. Tupakka.

Nidamentaalirauhaset 1.
kuorirauha-set: 1) useiden pääjalkaisten naarailla
tavattava rauhaspari, jonka erite muodostaa
suojuksen munan ympärille; 2) haikalojen
munajohti-mien laajennuksia, joissa munien ympärille
muodostuu sarveisaineinen kuori. /. V-s.

Nidaros ks. Trondhjem.

Nidulariaceæ ks. K u p u s i e n e t.

Niebuhr [nibiir], Barthold Georg (1776
1831), saks. valtiomies ja historiantutkija;
syntyi Kööpenhaminassa ja oli v:sta 1800 Tanskan
valtion palveluksessa, v:sta 1804
pankinjohtajana; siirtyi 1806 Preussiin, missä häntä
käytettiin erilaisissa, varsinkin finanssi-asioita
koskevissa toimissa; piti 1810-12 Berliinin
yliopistossa luentoja Rooman historiasta; oli 1816-23
Preussin lähettiläänä Roomassa: asettui sitten
Bonniin, missä hän v :sta 1825 piti luentoja
yliopistossa. N:n pääteos on ..Römische Geschichte"
(1811-32), missä hän lähteitä tarkasti ja
ankarasti seulomalla koettaa päästä historiallisen
totuuden perille. Tämä hänen menettelytapansa
vaikutti tuntuvasti myöhempään
historiantutkimukseen. niin että häntä voi pitää
uudenaikaisen lähdekriitillisen historiantutkimuksen
tienraivaajana. N:n kuoleman jälkeen julkaistiin

Nicolin
prisma.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0606.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free