- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1157-1158

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nièce ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1157

Nièce—Nielsen

1158

hänen yliopistolliset luentonsa ..Vorträge tiber
römisehe Geschichte" (1846-48), „ Vorträge iiber
alte Geschichte" (1847-51), „Vorträge iiber alte
Länder- nnd Völkerkunde" (1851), „Vorträge
iiber römisehe Alterthiimer" (1858), „Vorträge
iiber das Zeitalter der französischen Revolution"
(1845), joukko historiallisia ja filologisia
kirjoitelmia (1828, 1843) ja ..Naehgelassene Schriften
niclitphilologischen Inhalts" (1842) ; sitäpaitsi
hän antoi lisiä Bunsen-Platnerin teokseen
,.Beschreibung der Stadt Rom", saattoi
julkisuuteen muutamia ennen tuntemattomia
roomalaisen kirjallisuuden tuotteita ja oli mukana
aloittamassa aikakauskirjaa „Rheinisches
Museum" ja julkaisua „Corpus scriptorum
histo-riæ byzantinæ". [Dorothea llensler,
,,Lebens-nachrichten über B. G. N.", Classen, ..B. G. N.",
Eyssenhardt, „B. G. N."]

Nièce [ni?s] (ransk., < lat. neptis),
veljen-tai sisarentytär.

Niederle [nid-J, Lubor (s. 1865), tsek.
muinaistutkija, v:sta 1898 muinais- ja
kansatieteen professorina Praagin tsek. yliopistossa,
julkaissut useampia slaavilaisten
muinaishistoriaa ja antropologiaa koskevia teoksia, joista
tärkeimmät ovat „Ihmiskunta esihistoriallisena
aikana, erittäin huomioonottamalla slaav. kan
sat" (tsek. 1889) sekä laaja, perustavaa laatua
oleva „Slaavilainen muinaistieto" („Slovanské
starozitnosti", vastaiseksi ilmest. 4 os.) ja
etnografinen slaav. kansain yleiskatsaus (tsek. ja
ven. 1909) .,Vanhan ajan kirjailijain tiedot
Itä-Euroopasta" (tsek. 1899). J. J. M.

Niedner [nid], Christian Wilhelm
(1797-1865), saks. filosofian jp. kirkkohistorian
tutkija, 1829-50 professori Leipzigissä, 1859-65
samoin Berliinissä. N. oli uuras, harvinaisen
tietorikas ja tunnollinen tutkija, sellaisena
aikansa parhaiden veroinen, mutta hänen
teoksiaan haittaa esityksen raskaus ja
vaikeatajuisuus. Pääteos: ,,Geschichte der christlichen
Kirche" (1846). Julkaisi v:sta 1845
aikakauskirjaa ..Zeitschrift fiir historische Theologie".

./. G.

Niekku ks. M e 1 i s m a.

Niel [nie’l], Adolphe (1802-69), ransk.
marsalkka; tuli 1827 insinööriupseeriksi;
kunnostautui Algeriassa Constantinen valloituksessa,
otti 1849 osaa Rooman piiritykseen ja yleni
sam. v. brigadikenraaliksi, 1853
divisioonaken-raaliksi; johti 1854 Bomarsundin piiritystä ja
1855 piiritystöitä Sevastopolin edustalla; tuli 1857
senaattoriksi: otti mainehikkaasti osaa Italian
sotaan 1859 ja ylennettiin marsalkaksi.
Sotaministerinä v:sta 1867 N. saattoi käytäntöön
chassepot-kiväärit, mutta ei ennättänyt ennen
kuolemaansa saattaa loppuun suunnittelemaansa
Ranskan sotalaitoksen uudistusta: julkaissut
..Le siëge de Sébastopol" (1858).

Nieleminen, se lihastoiminta, jonka
vaikutuksesta kiinteät ja nestemäiset aineet saatetaan
siirtymään suusta ja nielusta ruokatorveen ja
mahalaukkuun. N. on luonteeltaan kovin
monimutkainen ilmiö, jossa sangen monta tekijää
osaksi yhtä aikaa osaksi vuoronperään ovat
toimimassa ja jonka säännöllistä suoriutumista
ohjaa erityinen, refleksiivisesti eli
heijastusliik-keisesti toimiva hermokoneisto. Purun
muodostuttua kielen selälle alkaa nielemisilmiö erityis-

ten nielussa olevien tuntohermojen
kiihotuksesta. Tästä seuraa sitten erikoisten lihasten
vuoronperäiset supistumiset, joittenka
vaikutuksesta ensin kielen selkä vetäytyy taakse- ja
alaspäin, kitakaari painautuu nielun takaseinää
vasten. niin että nieltävä estyy pursumasta
nenä-onteloon. samalla kuin kurkunkansi asettuu
taaksepäin ääniraon yli peittäen kurkunpään
aukon, joten puru kielen selältä johtuu
luisumaan ruokatorven ylimpään osaan, josta sitten
tätä kehäntapaisesti ympäröivien lihasten
supistumisesta vastaanotettu sisällys työntäytyy
alaspäin mahalaukkuun. Viimemainittuun
lihastoimintaan perustuu in. m. se seikka, että hevonen,
jonka pää juodessa on mahalaukkua koko lailla
alempana, kuitenkin nielemisilmiön avulla saa
veden nousemaan ylempänä olevaan
mahalaukkuun. ’ M. O-B.

Nielemispneumonia, keuhkotulehdus, joka
aiheutuu siitä, että nielusta on tullut jotakin
tavaraa, juomaa, ruokaa, oksennuksen suuhun
nostamaa mahalaukun sisällystä y. m. s. imetyksi
keuhkoihin. Tällaista harhaannielemistä saattaa
tapahtua kidan ja nielun lihasten halvaantuessa,
hukkumistilaisuuksissa, oksentamisien sattuessa,
nukuttamisissa sekä yleensä heikkouden,
vanhuuden ja tajuttomuuden tiloissa. Keuhkoihin
joutuneista vieraista aineksista kehittyy silloin
tulehduksen pesäko, josta se leviää milloin mitenkin
laajoille aloille, tuottaen yleensä pian kuoleman.

M. O-B.

Nielemisvaivat saattavat syntyä
erilaisim-mista taudillisista ilmiöistä suussa, nielussa ja
ruokatorvessa ynnä näitten osien lähitienoissa,
niinkuin tulehduksista, haavanmuodostuksista,
kasvannaisista, nielulihasten halvaantumisesta,
vaatien milloin minkäkinlaista hoitoa aina
asianhaarain mukaan, vrt. Lysphagia.

Niello [-e’-] (kesk. lat. nige’llum, < lat. niger
= musta), oikeastaan metallien ja tulikiven sekoitus
hopean mustaamiseksi; sellainen metallien, etenkin
hopean, koristamistapa, missä kaiverrettu
ornamentti täytetään mustalla emaljilla, jonka
aineina on hopea ja vaski (lyijy ja tulikivi).
Työtapa on vanha, keskiajalla n :11a koristettiin
kalkkeja, maljoja, krusifikseja, miekankahvoja
y. m. esineitä, renesanssiaikana emalji sen
hiljalleen sivuuttaa, mutta idässä, Persiassa ja
Intiassa, se pysyttelee kansantaiteena, Tulassa ja
Etelä-Venäjällä se vieläkin kukoistaa. U-o N.

Nielsen [nil-], Ejnar August (s. 1872),
tansk. taidemaalari; opiskeli Kööpenhaminan
taideakatemiassa 1889-93. Ensimäisissä huomiota
herättäneissä maalauksissaan, kuten esim.
„So-kea" (1898, Hirschsprungin kokoelmissa) ja
„Van-huus" (1898, Antellin kokoelmissa) N., joka on
nykyajan Tanskan persoonallisimpia taiteilijoita,
on syvällä psykologialla kuvannut surua ja
tuskaa muutamin harvoin, harmaanvoittoisin värein
ja tasapintaisuutta lähenevällä muotojen
käsittelyllä. V :n 1900 jälkeen N. on oleskellut
Pariisissa ja varsinkin Italiassa, jonka 1400-luvun
freskomaalauksista hän on saanut tuntuvasti
vaikutusta kehittäessään itselleen monumentaalista,
tyylittelevää esitystapaa. Hänen tämänaikuisista
maalauksistaan ovat kuuluisimpia esim. ,.Äidiksi
tuleva" (1903, Gööteporin museossa) ja Ellen
Key’n muotokuva (1907, Tukholman
kansallismuseossa). E. R-r.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0607.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free