- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1159-1160

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nièce ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1159

Nielsen—Nielu

1160

Nielsen [nil-], Fredrik Kristian
(1846-1907), tansk. kirkkohistorioitsija, v :sta 1877
kirkkohistorian prof. Kööpenhaminan
yliopistossa, v:sta 1900 Aalborgin ja v:sta 1905
Aar-husin piispa. Maineensa Skandinaavian maiden
etevimpänä tiedemielienä alallaan N. etenkin
saavutti teoksella .Jtomerkirken i det 19:nde
Hundredaar" (I: ..Pavedömet", 2 pain. 1895-98;
11: „Det indre Liv", 1882). Monessa suhteessa
ansiokas on myös hänen yleinen
kirkkohistoriansa, jonka laajempi, tieteellinen laitos
„Haand-bog i Kirkens Historie" (I, 2:nen pain. 1893.
II, 2:nen pain. 1898) ulottuu keskiajan
loppuun ja suppeampi laitos ,,Kirkehistorie" v:n
1730 tienoille (siitä suom. laitos tekeillä
J. Gummeruksen toimittamana). Mielellään N.
valaisi myös pienemmissä historiallisissa
teoksissa päivän kirkollisia kysymyksiä
(„Stats-kirke og frikirke". 1883: ..Stöcker og den
kriste-lige bevaegelse i Berlin". 1886; „Frelsens her",
1887; ,,Charles Kingsley og den kristelige
socia-lisme i England", 1888; „Frimureriet i Norden",
1882 j. n. e.). N. oli lähtöisin grundtvigilaisista
piireistä, mutta käytännöllisen kirkkopolitiikan
johtajana hän lähinnä liittyi Tanskan n. s.
..kolmanteen suuntaan", jonka kanta on
enemmän tunnustuksellis-kirkollinen. Hän teki
piispana uutterasti työtä Tanskan kirkon sisäisen
itsehallinnon kehittämiseksi, ehtimättä
kumminkaan nähdä työstänsä tuloksia. [J. C. Kali y. m..
,.Biskop Fr. N. En Levnedstegning" I-II (1911-12).]

J. G.

Nielsen [nil], Konrad Hartvig Isak
Rosenvinge (s. 1875), norj. kielentutkija,
yliopp. 1892, cand. theol. 1896. fil. toht.
(Helsingissä) 1903, tuli suomen ja lapin kielen
dosentiksi 1899 ja suomalaisugrilaisten kielten
professoriksi 1911 Kristiaanian yliopistoon.
Tehnyt useita kielitieteellisiä opinto- ja
tutkimusmatkoja Lappiin (m. m. 1903 Suom.-ugr. seuran
stipendiaattina). Suomeen. Unkariin ja kerran
Turkinmaalle. Norjan valtion lähettämänä
tutkinut Suomen poronhoito-oloja 1911 ja 1912.
Tärkeimmät julkaisut: ,.Zur aussprache des
nor-wegisch-lappischen" (1901), ,.Die
quantitätsver-hältnisse im Polmaklappischen" (väitöskirja,
1902), ..Akeentueringen i tyrkisk (osmannisk)"
(1906. myös unkariksi 1907) sekä „Lappisches
wörterbuch nach den dialekten von Polmak,
Karasjok und Kautokeino" (1 :nen vihko 1913).

Y. W.

Nielsen [nil-], Rasmus (1809-84), tansk.
filosofi, opiskeli jumaluusoppia ja filosofiaa, oli
1841-83 filosofian professorina Kööpenhaminan
yliopistossa. Yhtyi aluksi Hegelin filosofiaan.
Sitten Kierkegaardin vaikutus sai aikaan
käänteen hänen mielipiteissään. Hän ei kumminkaan
kokonaan luovu yrittämästä Hegelin tavoin
dialektisesti kehittää maailmankatsomuksemme
peruskäsitteitä, mutta arvelee että sellainen
aatemuodostelu voi opastaa »utkijaa ainoastaan
eräälle rajapisteelle asti, josta alkaa
persoonallisuuteen ja tahtoon perustuvan uskon ala. Tiede
ja uskonto ovat aivan eri piirejä, jotka juuri
sentähden eivät voi joutua ristiriitaan toistensa
kanssa. N. julkaisi „Grundidéernes logik" (2 os.
1864-66, vain alku paljoa laajemmaksi
suunniteltuun teokseen), ..Religionsfilosofi" (1869),
,,Filosofiske grundproblemer" (1879) y. m. [Ro-

senberg, „R. N., Nordens filosof" (1903);
Høff-ding, „Danske filosofer" (1909).] A. Gr.

Nielsen [nil-], Yngvar (s. 1843). norj.
historioitsija ja kansatieteilijä; oli 1869-78
arkisto-virkamiehenä, tuli 1890 maa- ja kansatieteen
professoriksi Kristiaanian yliopistoon. N. on
ollut harvinaisen tuottelias kirjailija ja
julkaissut varsinkin Norjan historian alalta suuren
joukon laajempia ja suppeampia tutkimuksia,
joista mainittakoon: ..Bidrag til Norges og
Sve-riges historie 1812-16" (1869), „Grev Sandels
statholderskab 1818-27" (1873), Bidrag til
Nordens historie 1813-14" (1878), „Bidrag til
Norges historie i 1814" (1882-86), „Norges
historie efter 1814" (1882-92), „Fra Kiel til Moss"
(1894). ,.Lensgreve J. C. H. Wedel-Jarlsberg
1779-1840" (pääteos; 1901-02), „Norge i 1814" (1904),
„Af Norges historie" (1904) ; kansatieteellisiä
ovat julkaisut ,,Reisebreve og folkelivsstudier"
(1S81), ,,Træk af den norske bondestands
kul-turudvikling" (1882). N. on myöskin ollut
Norjan matkailijaharrastusten johtomiehiä ja
toimittanut oivallisen käsikirjan „Reisehaandbog
over Norge"; esiintyi aikaisemmin myöskin
oikeistolaisena politikkona ja puhujana.

Nielu. 1. Kasvit., ks. Teriö.

2. Anat. (pharynx), selkärankaisten
suuonteloa ja ruokatorvea yhdistävä
ruuansulatuskanavan osa. Myös useiden selkärangattomien
vastaavasta osasta käytetään samaa nimitystä. —
Tehtävänsä ohella ruuansulatuskanavan osana n. on
kaikilla selkärankaisilla läheisessä suhteessa
hengityselimistöön (vrt. Keuhkot ja
Kidukset). I. V-s.

Ihmisen n. on edestä taaksepäin litistynyt,
ruumiin pituussuunnassa kulkeva, alaspäin
kapeneva, suppilomainen putki, joka kulkee kallon
pohjasta kuuden ylemmän kaulanikaman
etupuolella alaspäin; siihen aukeaa ylhäällä edessä
takimaiset nenäaukot nenäontelosta ja näiden alla
kitasola suuontelosta sekä yläosan kummallekin
sivuille korvasta johtavan korvatorven aukot.
Alhaalla aukeaa n :uun edessä henkitorvi ja sen
takana, n:n varsinaisena jatkona alaspäin
ruokatorvi. N :n seinämän muodostaa vahva lihaksisto,
jonka säikeistä toiset kulkevat pitkittäin, toiset
taas poikittain rengasmaisesti n:n ympäri.
Edelliset lihassäikeet kohottavat ja lyhentävät,
jälkimäiset kurovat n:ua (n:n kohottajalihakset ja
a:n kurojaliliakset). Kummatkin toimivat
niel-lessä kuljettaen nieltyä palaa kitasolasta
ruokatorveen päin. Paitsi ruokaa kulkee n :n kautta
myös hengitysilma. N:ssa hengityskanava
vaihtuu ruuansulatuskanavan selkäpuolelta sen
vatsa-puolelle. N. onkin ainoa kohta, jossa mainitut
kanavat kulkevat yhteisen putken kautta.
Hengitysilman ja ruuan kulun järjestäjänä tässä
yhteisessä osassa toimii kurkunkansi (ks. K u
r-kunpää). N:n sisäpintaa peittää vahva
kerrostuneen levyepitelin muodostama limakalvo.
Kuva ks. N e n ä. Y. K.

3. Tekn., johdon, väylän t. m. s. osa, joka
yhdistää tai johtaa laajan osan kapeaan, tai
kohta, jossa virtaavan kaasun, nesteen tai
jvvä-mäisten aineitten johto kapenee, esim.
tuli-pesästä. sulatusuunista tai savusolasta
savutorveen johtava sola, myllyn ja vesiturpiinin
pyörään johtava johto, edelleen myllyn jyväsuppilon
nielu, kosken nielu, kurkun nielu. P-o P-o.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0608.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free