- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1161-1162

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nielukatarri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1161

Nielukatarri—Niemelä

1162

Nielukatarri ks. Nielutulehdus.

Nielurisaintulehdus (angina tonsillaris),
nielun kahden puolen olevain risain (tonsillce)
tulehdus, äkillinen kuumetauti, joka tavallisessa
puheessa enimmäkseen kulkee kurkkutaudin
nimellä. Tauti, joka usein aiheutuu jostakin
vilustumisesta, kehittyy nopeasti, kestäen tav. vain
3-4 päivää. Taudille on ominaista, että
nielurisat turpoavat, käyden verevän ja tulehtuneen
näköisiksi, minkä lisäksi niissä olevien
lokerojen suihin ilmestyy pieniä kellertäviä
mätähel-miä. Tauti, joka yleensä ei ole vaikeaa laatua,
ilmenee eritoten lapsissa, mutta myöskin
aikuisissa. Toisilla henkilöillä on olemassa erikoinen
taipumus aina vilustuessaan sairastua n:seen.
Joskus kehittyy tulehduksen jo helpottaessa
risain näkyvissä osissa syvemmällä kudoksessa
tulehdus aiheuttaen ajoksen, mikä vaatii
kirurgista hoitoa, vrt. Nielutulehdus.

M. 0-B.

Nielurisat (tonsillce), kaikkien niiden
lymfaat-tisten muodostusten yhteisnimi, jotka renkaan
tavoin ympäröivät nielua. N:hin kuuluva
kieli risa (T. lingualis) on kokoomus useasta
pienestä imurauhasta muistuttavasta kieli
follikkelista, mitkä sijaitsevat kielen kannassa ja
ulottuvat alas aina kurkunkanteen, sivuille
kitarisaan asti. Yksityisen follikkelin koko on
1-4 mm. Se on selvästi huomattava kohoutuma
limakalvon pinnalla. Sen keskellä on pieni
syvennys, joka johtaa follikkelin sisään. Täällä
syntyy valkoisia verisoluja, jotka yllämainitun
pohjukan kautta tunkeutuvat suuonteloon. —
Kitarisat 1. mantelit (T. palatinæ) ovat
kitakaarien välissä olevat pitkänpyöreät sekä
rakenteensa että tehtävänsä puolesta imurauhasia
muistuttavat n. pähkinän kokoiset elimet.
Näiden pinnalle muodostaa suun limakalvo 12-15
kielirisoissa tavattavia syvennyksiä
muistuttavaa pohjukkaa (vrt. N i e 1 u r i s a i n
tulehdus). — Varsinainen nielurisa 1.
taka risa (T. pliaryngea) on nielun katossa
oleva pieni risa, joka sekin voi toisinaan
suurentua ja aiheuttaa sairaloisia tiloja. Lähellä
varsinaista nielurisaa tavataan vielä
korvatorven sisäaukon seuduilla nielussa pieni
korvatorven r i s a (T. tubaria), joka usein on
yhteydessä edellisen risan kanssa. Y. K.

Nielutulehdus (pharyngitis), tulehdus, joka
kohtaa nielun limakalvoa, aikaansaaden siinä
erikoisen verevyyden monine haitallisine
tunte-muksineen. N. esiintyy sekä äkillisenä vaivana
esim. vilustumisien aiheuttamana, mutta
saavuttaa myöskin pitkällisen, kroonillisen luonteen,
niinkuin esim. juomareissa, joitten nielu
alituiseen joutuu väkijuomien limakalvoa ärsyttäville
vaikutuksille alttiiksi. M. 0-B.

Nieluverkko, havas, josta havasmerran tai
rysän nielu tai tämän väliseinä tehdään (ks.
Kalastus). U. T. S.

Niembsch von Strehlenau [nimbs f on strcle-J,
Nikolaus Franz (1802-50), kirjailijanimellä
Nikolaus Lenau tunnettu saks. runoilija,
synt. Csatädissa lähellä Temesväria Unkarissa,
opiskeli Itävallan yliopistoissa voimatta
päättäy-tyä millekään erikoisalalle ja jätti opinnot
perit-tyään 1831 pienen omaisuuden. Hän lähti
Stuttgartiin saadakseen runoelmansa julkisuuteen ja
joutui siellä svaabilaiseen runoilijapiiriin. joka

Nikolaus Lenau.

vaikutti elähyttävästi ja rauhoittavasti hänen
mieleensä. V. 1832 hän sisällisen levottomuuden
ajamana matkusti
Ame-riikkaan, mutta ei
viihtynyt uuden maailman
materialistisessa
yhteiskunnassa, vaan palasi jo
seur. v. Saksaan.
Julkaisemillaan runoelmilla hän
oli saavuttanut
kuuluisuuden ja hän kohtasi
kaikkialla tunnustusta ja
myötätuntoa, mutta hänen
synkkämielisyytensä kävi
yhä raskaammaksi, ja 1844
hän tuli
parantumatto-masti mielisairaaksi. Hän
kuoli Oberdöblingissä
lähellä Wieniä. Hän julkaisi
2 runokokoelmaa
„Ge-dichte" (1832) ja „Neuere Gedichte" (1838),
eepilliset runoelmat „Savonarola" (1837), ,,Die
Albigen-ser" (1842) ja katkelman „Don Juan" (1844) sekä
„Faust" nimisen draaman (1836). Toinen
draama-teos „Der Zuav" julkaistiin hänen kuoltuaan.
L. on it. Leopardi’n rinnalla onneton runoilija
enemmän kuin kukaan muu. ja hänen
tunnelma-kylläisessä lyriikassaan väräjää mitä syvin
luonnontunne. Hän on Heinen ja Möriken kera
Goethen jälkeisen saks. lyriikan mestareita.
[Nien-dorf, ,,L. in Schwaben" (1853); Zs. Sonnenfeld,
„Lenau Miklös élete és müvei" (1882); Franki,
„Zur Biographie N. L:s" (1885); Roustan,
„L. et son temps" (1898); Saly-Stern, „La vie
d’un poète. Essai sur Lenau" (1902); Ernst,
„L:s Frauengestalten" (1902); Faggi, ..Lenau
e Leopardi" (1898) ; L. Eeynand, „N. L., poète
lyrique" (1905).] J. U-l.

Niemcewicz fnjemtse’vitsj. Julian Ursyn
(1757-1841), puol. kirjailija, sai
sotilassivistyk-sen Varsovan kadettikoulussa, teki laajoja
matkoja Länsi Eurooppaan ja otti osaa nelivuotisiin
valtiopäiviin (1788-92), esiintyen aaielisanarkian
vastustajana ja laajennetun kuningasvallan
puolustajana. Toukokuun 3:nnen päivän
perustuslaki on osaksi hänen kirjoittamansa.
Vallattoman vapauden kannattajia hän ruoski
näy-telmäkappaleessa „Valtiopäivämiehen paluu", joka
suurella menestyksellä esitettiin 1791 ja herätti
vanhan järjestyksen ystävissä sellaisen vihan,
että N:n täytyi lähteä maanpakoon. Kosciuszkon
nostaessa Puolan kansan venäläisiä vastaan N.
tuli hänen ajutantikseen ja seurasi Kosciuszkoa
vankeuteen Pietariin, josta vapaaksi päästyään
lähti Pohjois-Ameriikkaan. Varsovan
herttuakun-nassa ja Puolan kuningaskunnassa, sen
synnyttyä, N. tuli valtiosihteeriksi. Hän on
kirjoittanut suuren määrän kaunokirjallisia teoksia,
joiden joukossa huomattavimmat ovat
„Historialli-set iaulut" (1816), ja julkaissut historiallisia
tutkimuksia ja asiakirjoja. N:n elämäkerran on
julkaissut Adam Czartoryski (1860). J. J. M.

Niemelä. Useista tämännimisistä maatiloista
mainittakoon seuraavat:

1. Maatila Toivakassa Leppäveden rannalla.
Pinta-ala n. 1,500 ha. — Hövrymeijeri, mylly
ja tiilitehdas. - Omistaja (1914) maanvilj. Erik
Ikonen. — Vv. 1894-1910 toimi tilalla
karjanhoito- ja meijerikoulu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0609.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free