- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1165-1166

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nieritz ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1165

Nieritz—Nietzsche

1166

Voidakseen tehokkaasti kehittää suurta
keksintöänsä hän yhtyi koristemaalari Daguerreen, joka
oli kokeillut samalla alalla. N. kuoli saamatta
nauttia keksintönsä tuottamia hedelmiä. Ne
jäivät Daguerren perinnöksi. U. i>’:n.

Nieritz [nirits], Karl Gustav (1795-1876),
saks. kansan- ja nuorisonkirjailija, jonka
lämminsydämiset kertomukset ovat koottuina
nimillä „Jugendbibliotliek", „Jugendscliriften", y. m.
N. on kirjoittanut oman elämäkertansa
„Selbst-biographie" (1872). J. H-l.

Nieriä ks. Lohi.

Nieroht [nvrüt], Karl (k. 1712), kreivi,
sotilas; oli mukana Suuressa pohjan sodassa
ottaen osaa maihinnousuun Seelannissa ja Puolan
sotaretkeen; tuli 1704 kenraaliluutnantiksi ja
voitti 1705 vihollisen Varsovan läheisyydessä;
palasi tämän jälkeen Ruotsiin, missä tuli
valta-neuvoston jäseneksi ja Göötan hovioikeuden
presidentiksi; nimitettiin 1710 ylipäälliköksi ja
kenraalikuvernööriksi Suomeen ja ryhtyi heti
pontevasti järjestämään maan puolustuslaitosta.
Hän sai vakinaisen armeian miesluvun
nousemaan 10,000 :ksi, järjesti sissijoukot ia koetti
saada aikaan yleisen kansanasestuksen, mutta
kuoli jo tammik. 1712.

Nietzsche [riltse], Friedrich Wilhelm
11844-1900), saks. kirjailija, oli syntynyt
Röcke-nissä Liitzenin
läheisyydessä papin poikana,
antautui Bonnin ja Leipzigin
yliopistoissa
muinaisklas-sillisen kirjallisuuden
tutkimiseen, kutsuttiin jo

1869 ylimääräiseksi ja

1870 varsinaiseksi
klassillisen filologian
professoriksi Baseliin. Sai varhain
syviä henkisiä
vaikutuksia Schopenhauerilta ja
Rich. Wagnerilta. Erosi
1879 yliopistotoimesta,
osaksi silmätaudin ynnä
siihen liittyvän
tuskallisen päänsäryn takia, osaksi
voidakseen vapaammin
antautua kirjailijatoimeen.

Oleskeli sitten enimmäkseen Sveitsissä, Italiassa
ja Nizzassa, ahkerasti julkaisten kirjallisia
teoksia. V. 1889 hän sairastui parantumattomaan
mielenhäiriöön, luultavasti liiallisten henkisten
ponnistusten sekä liikanaisen unilääkkeiden
käyttämisen johdosta. Eli loppuikänsä äitinsä ja
sisarensa hoitamana Naumburgissa ja
Weima-rissa.

N:n ensimäiset teokset olivat tutkimuksia
Tlieogniista ja Diogenes Laërtioksesta. V. 1872
julkaisemassaan „Geburt der Tragödie aus dem
Geiste der Musik" hän luopuu
filologis-tieteelli-sestä tutkimusmenettelystä; teos liikkuu kyllä
vielä muinaisajan kirjallisuudenhistorian
pohjalla, mutta hän esittää siinä etupäässä
esteettisten ja filosofisten mietiskelyjen nojalla sitä
omituista maailmankatsomusta, joka oli
kehittymässä hänen mielessään. Siinä ynnä teoksessa
„Unzeitgemässe Betrachtungen" (4 nid. 1873-76)
kuvastuu esteettis-roinanttinen ja pessimistinen
maailmankatsomus. Maailma on kärsivän ja
uneksivan jumalan runoelma, jota runoillessaan

tämä jumala koettaa unhottaa tuskiaan. Taide
on hengen korkein toiminta. Samalla N. tässä
tavoittelee kansallis-saksalaisen sivistysihanteen
muodostamista. Tämän ohessa esiintyy jo näissä
teoksissa aatteita, jotka täydellisemmin
kehittyvät N :n myöhemmässä tuotannossa, m. m. hänen
jyrkkä ylimysmielisyytensä, jonka mukaan
suuret ihmiset yksistään ovat koko ihmiskunnan
olemassaolon tarkoitusperänä. Pian hänen
mielipiteensä rupesivat muuttumaan. Teoksissa
„Menschliches, Allzumenschliches, ein Buch fiir
freie Geister" (3 os., 1878-80), jonka ensi osa
on omistettu Voltairen 100-vuotismuistolle, sekä
„Morgenröte" (1881) N., hyläten Wagnerin
romantiikan ja Schopenhauerin pessimismin,
esittää valistushengen ja kriitillisen ymmärryksen
mukaista, naturalistista maailmankatsomusta.
Ihminen on paljas luonnontuote. Vapautuminen
kaikista ennakkoluuloista ja tieteellisen
totuuden etsintä on tällöin N:n korkein ihanne.
Mutta jo teoksessa ,.Die fröhliche WTissenschaft"
(1882) on taas valmistumassa uusi käänne, joka
täydellisesti astuu ilmi hänen pääteoksessaan
„Also sprach Zarathustra" (4 os., 1883-85; 4:sosa
painatettiin 1885 vain lähimpiä ystäviä varten,
julkaistiin 1892) ynnä muissa teoksissa
(„Jen-seits von Gut und Böse", 1886, ,.Zur Genealogie
der Moral", 1887, „Der Fall Wagner", 1888.
— jossa hän katkerasti soimaa ennen
ihailemaansa Wagneria, koska tämä oli ,.murtuneena
ja avuttomana kumartunut ristin juurelle". —
„Götzendämmerung", 1889). Maailmantapahtuman
sisin ydin on „tahto valtaan" („der Wille zur
Macht"). Ainoa pätevä ihanne on „yli-ihmisen"
aate („der ( bermensch") — ihmisen
kehittyminen suureksi, voimakkaaksi. N. kuvailee
vli-ilimistä Dionysoksen-luonteiseksi — hän on
täyn-nänsä elämän yltäkylläisyyttä, hänen
ylitsevuotava voimansa purkautuu bakkanttisessa.
ylimielisessä elämäninnostuksessa, hän ,,tanssii
paljon". Kuitenkin, N. toisin paikoin ilmaisee sen
ajatuksen, että yli-ihminen ankarasti hillitsee
kaikkia alhaisia pyrkimyksiä itsessään, eläen
hienostunutta, ylevää henkielämää. Toisinaan N.
näyttää arvelevan, että yli-ihminen on toteutuva
korkeammassa ihmisrodussa, joka on kehittyvä
valikoivan rotujalostuksen avulla, samoin kuin
nykyinen ihminen 011 kehittynyt apinoista.
Pyrintömme määräksi olisi sen mukaisesti
asetettava „lastemme maa" („das Kinderland"), joka
kerran etäisessä vastaisuudessa on tuleva.
Toisin paikoin hän kuitenkin väittää, että
tuollaisen tarkoituksenmukaisen valinnan kautta
kehittyy vain ..laumaihmisiä"; yli-ihminen syntyy
ainoastaan onnellisissa poikkeustapauksissa,
useiden sukupolvien kerääntyneen elämänvoiman
tuotteena. „Maan tarkoituksena" ovat ainoastaan
nuo harvat yli-ihmiset; suurien joukkojen,
noiden „aivan liian monien" ainoa merkitys on
siinä, että ne ovat välikappaleena, jotta joskus
joku suuri ihminen voi esiintyä; „muuten
korjatkoot heidät paholainen ja tilastotiede!"
Yli-ihmisen kasvattamista varten N. julistaa uutta
,.lierramoraalia": olkaa kovat, säälimättömät!
Kristillinen siveysoppi — lempeyden,
sääliväi-syyden ja nöyryyden oppi —on hylättävää
,,orja-moraalia". Usein N. nimittää itseään
„antimora-listiksi" tahi „immoralistiksi" eikä muutenkaan
näy tunnustavan minkäänlaista ihannetta, vaan

Fr. Nietzche.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0611.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free