- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1169-1170

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Nigeria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

11G9

Nigeria

1170

seuduille N.-p r o b 1 e e m i oli Afrikan
maantieteellisistä arvoituksista etualalla ja sen
ratkaisemiseen uhrattiin paljon rahaa ja ihmishenkiä.
V. 1788 oli Englannissa perustettu seura
..Association for promoting the discovery of the
interior parts of Africa", joka otti
päätehtäväkseen N:n juoksun selvittämisen. Vanhalta
ajalta oli peritty käsitys suuresta Länsi-Afrikan
virrasta, joka jollain tavoin oli yhteydessä Niilin
kanssa, eikä kiinnitetty tarpeeksi huomiota
Gui-nean-lahden rannikolla olevaan suunnattomaan
vesiverkkoon. Ensimäinen eurooppalainen, joka
saapui N.-virralle oli Mungo Park, joka 1796
tuli Segu-Sikoroon asti Sansandingin yläpuolelle
ja uudella retkellä 1806 Bussaan, jossa hän
hukkui. Clapperton (tullen Saharan poikki) 1822-24
ja (etelästä käsin) 1825-27 selvitti N:n
keski-ja alajuoksua, ja hänen palvelijansa Richard
Lander (1830-31) Binue-jokea ja N:n
suuseu-tuja. N:n pääsuunta oli täten saatu selville.
N:iä tutkivat myös Barth ja Rohlfs,
myöhemmin Brouet, Caron, Binger ja Hourst, joka
kartoitti sen 1896. E. E. K.

Nigeria [engl. äänt. naidzi’aris], Englannin
siirtomaa Länsi-Af rikassa, Guinean-lahden
rannikolla, ulottuen Ala-Nigerin ympäriltä
Tsad-järvelle, jakaantui v:een 1912 Pohjois-N :aan
(Northern N.) ja Etelä-N:aan (Southern N.),
yhteensä 868,900 km*. 15.905,260 as. (väenlasku
1911; arvioluku 18 milj. lienee kuitenkin
oikeampi). — Rannikolla on 60-120 km leveä,
epäterveellinen, mangrove-kasvullisuuden
peittämä deltavyöhyke, jonka muodostavat Cross
riverin, Nigerin, Imon. Beninin, Ogun y. m.
jokien monihaaraiset suistot. Sisempänä,
aarnio-metsävyöhykkeessä, maa hieman kohoaa. Sen
takana on varsinainen ylätasankoalue
(korkeimmat kohdat 900 m yi. merenp.), jossa
metsäkas-vullisuus pohjoiseen mentäessä harvenemistaan
harvenee, kunnes vaihtuu Saharaa reunustavaan
niukkaan arokasvullisuuteen ja hiekkakenttiin.
Koillisessa ylätasanko alenee Tsad-järveen päin.
— Vuoriperusta on kiteisiä aineksia, päällä
hiekkakiveä, alluviaalisia kerroksia y. m.
11-masto troopillinen; rannikolla v:n eri osien
lämpötila on jokseenkin tasainen (Akassassa
+ 25,5° C), terveellisemmässä sisämaassa
vuodenaikojen lämpötila vaihtelee tuntuvasti. Siellä
myös puhaltaa kuiva liarmattan, sade purkautuu
rajuina ukkosmyrskyinä. Rannikolla on kaksi
sadeaikaa (kesäk;ssa ja lokak:ssa), v:n
sademäärä Akassassa 3,655 mm. Sateesta
köyhem-rnässä sisämaassa sataa syyskesällä, jolloin
Bornun tasaiset lakeudet Tsad-järven rannoilla
peittyvät tulvan alle. — Eläimistöön kuuluu
elefantti, leijona, leopardi, kirahvi, puhveli, monta
antilooppilajia, sarvikuono, virtahepo, krokotiili
y m. — Väestö. Rannikkoseudulla asuu monta
eri heimoa: yoruba, benin, jekri. ijo, iho. aro,
efik, kwa y. m.; ne ovat vielä enimmäkseen
pakanoita, vaikka pohjoisesta päin tuleva
muhamettilaisuus ja eurooppalaisten
lähetyssaarnaa-jain (protestanttisten ja katolisten) opit
voittavat alaa. Sisä-N:ssa asuvat hausa-, fulbe-,
kanuri- y. m. kansat ovat etupäässä
muhamettilaisia. Eurooppalaisia on n. 2,400. enimmäkseen
Etelä-N:ssa. — Tässä osassa on hallituksen ja
lähetyssaarnaajien toimesta perustettu paljon
kouluja. V. 1911 valtion omistamia ja kannat-

tamia kouluja oli 175, niissä 19,853 opp.. lisäksi
yksityisissä kouluissa n. 13,000 opp.
Pohjois-N:ssa opetuslaitos on vasta alullaan.

Elinkeinoina harjoitetaan maanviljelystä,
metsäntuotteiden keräämistä ja pohjoisessa
karjanhoitoa. Eurooppalaisten perustamilla
plantaaseilla viljellään puuvillaa, kaakaota, kahvia
y. m. Vuoriperässä on rauta-, lyijy-, tina-,
hopea- y. m. malmeja, joita alkuasukkaat osaksi
jo kauan sitten ovat käyttäneet. Tinaa on
Etelä-N:ssa niin paljon, että siitä voi tulla sen
päätuotteita; saanti 1910 oli 1.471 ton. —
Teollisuutta edustavat puuvillanpuhdistuslaitokset,
korjauspajat ja telakat. — Vientitavarat:
palmu-öljy ja -sydän (108.5 milj. mk.), tina, kautsukki.
kaakao, puuvilla, vuodat, kahvi, mahonki,
maapähkinät y. m., yhteensä arvoltaan 157 milj. mk.
(1911). Tuonnin (puuvillatavaroita, väkijuomia)
aivo oli 165,4 milj. mk. N:n pohjoisosien kauppa
on käynyt Saharan kautta pohjoiseen, mutta
rautatien valmistuttua Lagoksesta Kanoon 1909.
kauppa tulee todennäköisesti suuntautumaan
etelään. Rautateitä 1910 kaikkiaan 704 km.
Monilla kuljettavilla joilla välittää liikennettä
melkoinen jokihöyrylai vasto; Niger-virralla ja sen
lisäjoella hallituksella on n. 40 höyryalusta.
Sähkölennätinlinjoja 1910 10.772 km.
puhelinlinjoja 484 km. Pääsatamakaupungit Lagos.
Forcados ja Calabar ovat viikoittaisessa
posti-höyrylaivayhteydessä Liverpoolin kanssa. N:n
satamissa selvitettiin 1911 1,6 milj. rek.-t.
aluksia. ■— Engl. rahat syrjäyttävät yhä enemmän
vaihtokaupan. Bank of british
West-Africa-pankilla on N:ssa 8 haaraosastoa.

Siirtomaan hallinnon etunenässä on Lagoksessa
asuva kuvernööri. Pohjois-N. jakaantuu 13.
Etelä-N. 3 provinssiin (useat vastaavat entisiä
alkuasukasvaltioita); jokaisessa engl. residentti
joko välittömästi johtaa paikallishallintoa tai
(muhamettilaisissa alkuasukasvaltioissa) valvoo
sulttaanien ja emiirien toimenpiteitä.
Viimemainittujen rahavarain käytön järjestämiseksi
perustettiin 1911 paikalliset valtiorahastot,
beii-el-mal. — Alempi oikeudenhoito on enimmäkseen
jätetty kotimaisten tuomioistuinten huostaan.
Jokaisella provinssilla on ylempi tuomioistuin:
ylin tuomioistuin on Lagoksessa. -—
Poliisivar-tiostoihin kuuluu n. 2.000, sotavoimaan n. 3,000
miestä, johtajina pari sataa euroopp. upseeria.
— Siirtomaan tulot: Etelä-N:n 1911 49,s milj.
mk. (n. puolet väkijuomatulleista), Pohjois-N :n
tiliv. 1911-12 13,7 milj. mk. (etupäässä
maaveroista; väkijuomakauppa kokonaan kielletty).
Vastaavat menot sam. v. 43.» ja 20,9 milj. mk.
Etelä-N :11a oli 1912 163 milj. mk:n valtiovelka.

Historia. Saks. kansatieteilijä Leo
Frobe-niuksen Etelä-N:ssa (Ilifessä y. m.) v:sta 1904
alkaen löytämien kuvanveistoksien, kiviastiain
y. m. muinaisesineiden perusteella voidaan
päättää Guinean-lahden pohjoisrannikolla ennen
meidän ajanlaskumme alkua asuneen jonkun,
pohjoisesta tulleen, korkealla sivistysasteella olleen
kansan, joka ei ollut neekeri-rotua. Frobenius
pitää seutua Platonin Atlantiksena. —
Portugalilaiset löysivät N:n rannikon 1400-luvulla,
englantilaiset perustivat sinne kauppapaikkoja
1600-luvulla. N:n myöhemmästä löytöhistoriasta ks.
Niger. V. 1879 perustettu United african
company (v :sta 1886 Royal Niger company) sai

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0613.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free