Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Niili ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1181
Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla
1174
pohjoista pääsuuntaa, Viktoria-järvestä alkaen
yksinomaan Englannille ja Egyptille kuuluvien
alueiden läpi ja laskee laajan deltan kautta
Välimeren kaakkoisosaan; 0.400 km. vesialue
2,867,600 km2.
N in lähdejokena on pidettävä Viktoria-järveen
lännestäpäin laskevaa Ivageraa (ks. t.).
Varsinainen N. (tällä osalla nimeltään Kivira 1.
Vik-toria-N.) lähtee Napoleonin-lahdesta
Viktoria-järven pohjoisosasta, virtaa Riponin-putousten,
Koga-järven ja Murchisonin-putousten (5,4 m
leveässä kuilussa vesi syöksee alas 39 m:iä)
kautta Albert-järveen (420 m alempana
Viktoria-järveä. 1.190 km Kageran lähteiltä), tuoden
700-800 nr1 vettä sek :ssa. Siellä N:iin yhtyvät
Albert-Edvard-järvestä tulevat vedet.
Lähdettyään Albert-järvestä vähän länsipuolella
tulokohtaansa N. virtaa Bahr el-dzebel („vuorijoki")
nimisenä, J/,-2 km leveänä, 5-12 m syvänä
(ainoastaan 3 km pitkien Fula-koskien
katkaisemana), ja saapuu Gondokoron luona alatasangolle.
Siellä N in uomalta puuttuu rantaäyräitä, ja
tuskin huomattavasti virtaava vesi peittää
ympäröivät suunnattomat rämeet. Vesikasvullisuus
on tavattoman rehevä; papyrus-, un suf- (Vossia
piocera), ambats- y. m. kasveista muodostuneet
5-6 m korkeat ruovikot usein irtaantuvat
pohjasta ja pakkautuvat 40 km:n pituisiksi (veden
alla 5-6 m:n vahvoiksi), miehen ja elefantinkin
käveltäviksi suluiksi (sadd. arab. ^ estää, sulkea),
jotka ajoittain tukkivat jokea pitkät matkat,
liorin luona N. haarautuu moneen uomaan.
Pää-virta saa No-järvessä (1.160 km Albert-järvestä)
ainoan suuren lännestä tulevan lisäjokensa, Bahr
el-ghazalin, ja kääntyy samalla itään. N. 135 km
Nosta N. saa ensimäisen kolmesta
abessiinialai-sesta lisäjoestaan. tulviessaan maidonvärisen
Sobatin. jonka vesi hankkii N:lle nimen Bahr
el-abjad („valkoinen virta"). Sobatin vesimäärä
on keskim. 550 m3 sek:ssa, N:n kuljettaessa vain
390 m3 sek :ssa. Kodokin (ent. Fasoda)
alapuolella N. kääntyy pohjoiseen; Goz Abu Goman
luona sadd-muodostukset loppuvat. Khartumin
kohdalla, 840 km Sobatin suusta, N. saa
suurimman lisäjokensa, Bahr el-azrakin („sininen
virta"). Se tulee Abessiinian vuoristosta,
lähteet ovat 2,800 m yi. merenp., virtaa
Tsana-järven läpi. sitten kaakkoon, lounaiseen, länteen
ja luoteeseen; suussa sen vesimäärä korkealla
vedellä on 7,580 m3 sek:ssa, matalalla vedellä
200-170 m3 sek:ssa. N. itse tuo yhtymäkohtaan
korkealla vedellä ainoastaan 800 m3 sekissä
(Sobatista alkaen haihtuminen on suuri), joten
sen juoksu Bahr el-azrakin tulviessa seisahtuu
ja vesi siinä virtaa pitkät matkat taaksepäin.
Khartumin alapuolella N. (joka siitä lähtein
tunnetaan N. nimellä) saa viimeisen lisäjokensa,
Bahr el-asuadin (,,musta virta") 1. Atbaran
jonkun matkaa Berberin yläpuolella. Atbarassa ei
kuivana aikana ole sanottavasti vettä.
Kliartu-mista Wadi Ifalfaan Egyptin rajalle N. juoksee
kapeassa laaksossa tehden S-muotoisen mutkan
Nuubian erämaan halki, jossa sen laakso
ai-nostaan Bongolassa levenee ja on suuremmassa
määrin viljelyskelpoinen. Matkalla N.
muodostaa 5 pitkää koskea, ,.kataraktia". joista pienet
alukset pääsevät kulkemaan vain nousuvedellä.
Wadi Halfasta Assuanin padolle (350 km) uoina
on keskimäärin 500 m leveä, juoksu tuskin huo-
mattava. Assuanin luona on ensimäinen
kata-rakti, jonka sivuitse johtaa 4-sulkuinen kanava.
Assuanista deltan alkuun (968 km) juoksu on
vielä hitaampi kuin Assuanin yläpuolella; 22 km
Kairon alapuolella (jonka ohi nousuveden aikana
virtaa 7.600 m’ sekissä, matalanveden aikana
500 m3) N. jakaantuu Rosette- ja
Damiette-haaroihin (240 km pitkät, tulvalla 7 m syvät;
jälkimäinen on liettymässä). Suisto ei nykyään
kasva mereen päin.
N:n tulvat ovat Egyptin elinehtona;
tulvavesi on välttämätön kastelun aikaansaamiseksi,
ja tulvaveden tuoma lieju (10-16 m:n
vahvuisissa kerroksissa) on maan viljavuuden
perustana. Tulvain aiheuttajina ovat abessiinialaiset
lisäjoet, joiden vesialueilla on tavattoman
runsaat kesäsateet. Tullen seuduilta, missä
sadesuh-teet ovat tasaisemmat, Bahr el-dzebel ja Bahr
el-ghazal tuovat vettä myös edellämainittujen
lisäjokien ehtyessä. Khartumin luona N. on
matalimmillaan huhti-toukok :ssa, Assuanin iuona
toukokin lopulla, Kairon luona kesäkin
keskivaiheilla. Tulva on korkeimmillaan Khartumin
luona syyskissa ja saapuu n. kuukautta
myöhemmin Kairon kohdalle. Ero korkeimman ja
matalimman veden välillä on Khartumissa 6,4 m,
Assuanissa 7 m, Kairossa 4,4 m. N:n
vesimäärän vaihteluja on jo ammoisista ajoista (ainakin
vista 3.600 e. Kr.) seurattu suurella
tarkkuudella kivestä rakennettujen mittarien
(nilomet-rien) avulla. Varhain käytettiin N in vettä
kas-telutarkoituksiin ja allasjärviin koetettiin
säilyttää tulvavettä kuivaksi ajaksi. Tyydyttäviä
tuloksia saavutettiin vasta 1800-luvulla N in
uoman poikki rakennetuilla padoilla, joilla N in
laaksoon muodostettiin suunnattomia patojärviä.
Ensimäinen pato (940 m pitkä. rak. 1835-90)
on Barrage du Nil N in suiston alkukohdassa,
toinen (833 m pitkä, rak. 1898-1902) Siutin,
kolmas (874 m pitkä, rak. 1906-09) Edfun ja
neljäs Assuanin (ks. t.) luona. Assuanin pato
(2 km pitkä. rak. 1899-1902) on nykyajan
suurimpia rakennustöitä; 1909-12 sitä vielä
suurennettiin, vahvuutta lisättiin 5 m illä ja
korkeutta 7 millä; siten patojärveen suljettu
vesimäärä saatiin kohoamaan 980 milj. m3istä 2,300
milj. m3iiin. Tulvan alkaessa Assuanin
patopor-tit avataan kokonaan ja suljetaan vasta lokakin
lopussa. Maaliskin lopulta heinäkissa alkavaan
tulvaan mennessä patojärven vesi tyhjennetään
kastelukanavien tarpeisiin.
Korkealla vedellä N. on kuljettava suusta
Fort Berkeleyhin asti (Gondokoron yläpuolella)
4,000 km ja lisäksi Dufilesta
Murchisonin-pu-touksille 240 km. Matalalla vedellä liikenteen
katkaisevat kataraktit, ja kastelutarkoituksia
varten Rosette- ja Damiette-haarat suljetaan 5
kuukaudeksi (maalisk ista elokuuhun). Vlä-Nin
rämealueella sadd-muodostukset ovat usein
tukkineet tien, viimeksi vista 1884 v :een 1904,
jolloin väylä suurilla ponnistuksilla saatiin
puhtaaksi. N in koko vesistössä on 6.400 km
kuljettavia vesiteitä. — Rautatie seuraa N in laaksoa
Wadi-Halfaan, josta se kulkee suoraan Nuubian
erämaan poikki Abu Ilammediin ja sieltä jokea
myöten Khartnmiin. Haararata lähtee
Khartu-mista Bahr el-azrakin kautta El-Obeidiiu ja
Berberistä Port Sudaniin Punaisen-meren rannalle.
N in lähteet olivat tuntemattomat (ks. Kuu-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
