- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 6. Mandoliini-Oulonsalo /
1175-1176

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Niili ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1181

Niittyjen kasteleminen—Niittyvilla

1175

vuoret) 1800-luvulIe
asti. Lövtöhistoriasta ks.
Afrikka. —
Muinaisegyptiläiset antoivat
N :lle, maan
hedelmällisyyden synnyttäjälle,
jumalallisen arvon ja
panivat toimeen suuria
juhlallisuuksia sen
kunniaksi. N :n jumalan kuva
kuului enimmin
käytettyihin temppelikoristuk-siin. E. E. K.

2. N. (kreik. Neilos,
lat. AiZus) olennoitiiu
Egyptissä jokijumalaksi.
Kooman Vatikaanissa on
tätä joki jumalaa esittävä

suuri marmorikuvapatsas, luultavasti
hellenistisen taideteoksen roomal. jäljennös. Mahtava N.,
jonka valuva tukka ja parta muistuttavat vettä,
on jokijumalain tavallisessa asennossa, puoleksi
pitkällään; vasen käsi, jonka kyynärpää
nojautuu sfinksiin, pitää isoa runsaudensarvea, jonka
kärjestä näyttää vuotavan vettä; veltosti
reidellä lepäävä oikea käsi pitää tähkäpäitä. N:n
ympärillä, hänen säärillään, käsivarsillaan,
olkapäällään j. n. e. leikkii 16 pientä poikasta, jotka
olennoivat niitä 16 kyynärää, johon määrään N.
korkeimmilleen kohotessaan nousee; ylin
poikanen seisoo itse runsaudensarvessa. O. E. T.

Niili-ankerias ks. Nokkakalat.

Niili-hauki ks. Nokkakalat.

Niili-karppi ks. Nokkakalat.

Niilin järvet, ne suuret järvet Itä-Afrikan
päiväntasaajan seuduilla, jotka tyhjentävät
vetensä Niiliin.

Niili-sini, paljon käytetty naftyliamiinista
valmistettu tervaväriaine.

Niilo Olavinpoika (k. 1599), soturi, Meltolan
herra, sai aatelisarvon jo 1563, oli Suomen
aatelislipullisen ratsumestarina 1580-luvun alussa,
Suomen muonamestarina 1584-87, 1590 n. s.
pää-lipun (,,kennefanan") ratsumestarina, 1594
Narvan linnan isäntänä. Hänen nauttimastansa
luottamuksesta on osaltaan todistuksena se seikka,
että hän 1588 kreivi Aksel Lejonliufvudin poissa
ollessa hoiti Suomen ylintä hallitusta. Naituaan
Hebla Maununtyttären (Särkilahden sukua) hän
sai myöskin Gammelbackan Porvoon pitäjässä
haltuunsa. N. O. oli Sigismundin uskollisia
kannattajia ja kävi 1596 Klaus Flemingin
puolesta kuninkaan luona Puolassa, oli Turun
linnan varustusväessä 1599, mutta oli sitten
lähtenyt Viipuriin, jonka antaumuksessa joutui
herttuan valtaan ja mestattiin siellä 27 p. svysk.
N. O. oli nähtävästi mies, joka itse oli luonut
asemansa, ilman kouluoppia (hän ei osannut
lukea eikä kirjoittaa). Luonteeltaan hän oli jäykkä,
ja syytösten joukossa häntä vastaan oli m. m.
että oli jaloin tallannut herttuan lähettämää
kirjettä. K. G.

Niilo Olavinpoika ks. Särkilahti,
Ta-v a s t.

Niilo Tuurenpoika ks. Bielke.

Niini, puiden, etenkin lehmuksen niinisyistä
(ks. t.) saatu punonta-aine; valmistetaan siten,
että puunkuori pannaan 6-8 viikoksi likoamaan
veteen, jolloin n.-syyt irtautuvat yhtenäisinä,

Niili (antiikkinen veistokuva).

nauhamaisina liuskoina. Näistä sitten punotaan
nuoraa ja köyttä, valmistetaan (etenkin
Venäjällä) n.-mattoja ja -kenkiä y. m. /. V-s.

Niinipuu ks. Lehmus.

Niinisyyt 1. niinisolut ovat kasvien
vah-vikesolukoissa esiintyviä, tav. pitkiä ja kapeita,
molemmista päistään suippoja soluja, joiden
ketto on tav. selluloosaa ja hyvin paksuntunut,
ahtaiden huokosten läpäisemä, soluontelo taas
ahdas ja täysinkehittyneessä solussa tav. ilmaa
täynnä. N. ovat siis yleensä kuolleita soluja ja
esiintyvät tav. yhtenäisinä, pitkinä ja lujina
jänteinä, joissa eri n. suippoine päineen pistävät
tiiviisti toistensa lomiin. N:itä tavataan
vahvikkeena etenkin kasvien ulko-osissa ja johtojänteiden
ympärillä. Ne ovat kasvikunnan pisimpiä ja
kes-tävimpiä soluja: pituus on esim. nokkosella noin
77 mm:iin saakka, hampulla 5-55. pellavalla 4-60,
ramie-kasvilla 60-250, lehmuksella taas vain
1-4 mm j. n. e., vetolujuus taas yleensä
yhtäsuuri kuin takoraudan, venyväisyys paljon
suurempi. Sitkeytensä vuoksi n:iden muodostamat
kuidut ovatkin mitä tärkeintä
punonta-raaka-ainetta (hamppu, pellava, ramie, juutti,
manila-hamppu, lehmuksen „niini" y. m.). I. V-s.

Niinivesi, kapea, 35,5 km pitkä järvi
Rautalammin reitissä, lisveden länsipuolella Vesannon
ja Rautalammin kuntain alueella: suurin lev.
3,e km, pinta-ala 77,» km2, sadealue 4,196,» km1,
pinnan korkeus 97.66 m yi. merenp., keskisyvyys
12,s m, suurin mitattu syvyys 30,3 m. N:n
pituussuunta luoteesta kaakkoon; samaan suuntaan
käyvät syvänteet, niemet ja saaret. — N:n
erottaa Iisvedestä 15 km pitkä Saikariuniemi. N. on
lisveden yhteydessä Vaajasalmen ja Niinisalmen
kautta (Saikarinniemen eteläpuolella) sekä
Tor-von kanavan kautta, joka katkaisee
Saikarinniemen kannan (n. 14 km Vaajasalmesta
luoteeseen) ; kanava on nykyjään kuitenkin niin
matala, että ainoastaan tulvaveden aikaan
voidaan sen kautta soutuveneellä kulkea. — N:n
länsirannikolle laskee Kerkonjoki Sonkarista. —
N :n kaakkoispäästä jatkuu Rautalammin reitti
edelleen Nokisenkosken kautta Miekkaveteen,
siitä Laanasalmen kautta Koskeloveteen j. n. e.
[E. Blomqvist, ,.Kymijoki ja sen vesistö", 1 nidos,
sivv. 41-42 („Lisiä Suomen hydrografiaan" II).J

L. IJ-nen.

Niittaus ks. Niitti.

Niittauskone, kone. jolla niitataan. Koneen
pääosina on vastin v ja työnnin t. Molempien

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:58 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/6/0616.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free